Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelta mielenkiintoinen kommentti, herätti ajatuksia ja niinhän se voisi mennä
Eli tulevaisuudessa Suomesta viedään vain raakapuuta, jonnekin kauemmas ulkomaille tehtaille.
Vuosi vuodelta tuotantolaitokset lakkautuvat Suomesta ja joskus vuosikymmenten päästä tilanne on tuo.
Samalla matala raakapuun kantohinta hillitsee hakkuita itsessään ja puukauppa hiljenee, eli loppujen lopuksi markkinatalous tulee suojelemaan meidän arvokasta luontoa, kun emme itse siihen pystyneet.
Eipä ole aloittaja tullut vastaamaan tänne
Taitaa vain huulet heilua tuulessa vailla vastuuta
Ensisijaisesti meidän täytyy saada oman kotimaamme metsätalous kestäväksi myös todellisen tieteen mittareissa. Nyt ollaan kestäviä vain metsäteollisuuden omissa päätelmissä. Ensisijaisesti omassa kotimaassa asiat kuntoon, vaikka ne muissa maissa tekisikin asiat huonommin. Tärkeintä olisi saada hakkuiden haitat vähenemään varmasti
Täysin älytöntä olisi paskoa oma lähiluonto sen vuoksi, että jotkut saattaisi tehdä sen muuallakin.
Tyhmyyttä tahallaan tai tahattomasti on myös väittää, että muualla maailmassa ei osattaisi tehdä samaa kuin Suomessa nykyisin: eli avohakata kaikki mitä lähtee ja istuttaa uusia puita tilalle.
Lisäksi tropiikissa ympärivuotisen kasvun vuoksi metsien hakkuut ovat kestävämpiä kuin vaikkapa Rovaniemen korkeudella Suomessa, jossa metsätalous on verrattavissa uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön
Luin puoleen väliin ja jätin kesken. En lähtisi tekemään kauppoja noin pitkällä vaatimuslistalla. Ei konekuskit osaa kuin muutaman yksilöllisen ohjeen/per kohde. Muuten toimitaan yleisohjeen mukaisesti. Toimihenkilöillä taas ei ole aikaa tuollaiseen.
Asia pitäisi kääntää niin päin, että mitä maksat jos haluat saada noin yksilöllistä palvelua? 5-10e motille lisää korjuun ja työnjohdon kustannuksia, niin voisin harkita palvelun tarjoamista noilla ehdoin.
Suomen metsätalouden historia on aika lyhyt. Sveitsissä ja Saksassa on pitkät perinteet puurakentamiseen, erilaisiin hakkuutapoihin ja metsänhoitoon. Kun Suomessa ei osata hirsirakentamisen perusteita, niin oppi ja välineet haetaan Euroopasta. Kaikki sahat, arboristien työvälineet, hirsirakentamisen työvälineet ja rakennusopit on Sveitsistä ja Saksasta. Suomen osaaminen on siis aika ohutta ja tyhmää.
Tällä palstalla tuskin on kovin vasemmistolaista tai hakkuuvastaista porukkaa. Yhtä niminerkkiä epäilen kommunistiksi mutta ei siitä enempää
Itsekin metsänomistaja ja ”metsäalan ammatillaisena” annan kirvestä metsilleni ja rahaa tehdään niillä raameilla jotka taloudelliseen hyötymiseen on tämän alueen metsillä. Mutta aika kriittisesti suhtaudun metsäteollisuuteen, sen viherpesuun ja puheisiin kestävyydestä.
Sinä voisit vastata miksi suomalainen puu on parempaa kuin muut? Onko faktaa tuohon mitenkään?
Pelottaako metsäteollisuutta ja sen lobbareita, jos yksityismetsänomistajia alkaa siirtymään jatkuvan kasvatuksen ja suojelun piiriin. 80-luvulla lähes kaikki yksityismetsätilat oli saatu valjastettua metsäteollisuuden haluamilleen hakkuuopeille ja suojelun rajat niin vähäiset kuin voi. Kehitys menee vääjäämättä siihen suuntaan, että seuraavina vuosikymmeninä yksityismetsät eivät ole enää valjastettu sellupuun tuotantoon yhtä suurilta osin.
Sinun ajatus on oletus, että ainoa vaihtoehto on suomalainen avohakkuu kaikki kasvumahdollisuudet käyttäen. Ja etsit omalle agendallesi edukkaita tutkimuksia, että se tapa on luonnolle myös isossa kuvassa hyvä ja luontokatoa ei tule.
Suomen nykyisenkaltaisen metsäteollisuuden historia on siis vain yhden sukupolven mittainen kusenluikaus historian mitassa ja pidän todennäköisenä kehityksenä, että sellunkeitto ja avohakkuut loppuvat Suomesta. Metsäteollisuus vetäytyy pois, koska homma todetaan vastuuttomaksi ja kestämättömäksi. Nythän UPM alkaa jo uuden toimitusjohtajan alla muuttua energiayhtiöksi ja siirtyä enemmän sähköntuotantoon. Eli aika aikansa kutankin, joskus oli paperi hyvä bisnes, tulevaisuudessa muut tavat.
Luultavasti seuraavan sukupolven aikana Suomessa puunkäyttö muuttuu nykyisenkaltaisesta keskieurooppalaiseen suuntaan. Eli järeää hyvälaatuista ja maanomistajalle hyvähintaista tukkia kasvatetaan ja korjataan. Pienpuuta lähinnä energiakäyttöön. Eli pitkässä historiassa satojen vuosien päästä tämä nykyhetki nähdään lyhyenä ja pöljänä ajanjaksona, kun sellutehtaita oli Suomen rannikoilla ja metsät puitiin luonto paskoen kattiloihin.
”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”
Tyhmä ja yksikertaistettu ajatus sinulla, että maailmalla on vain tietty kysyntä joka täytetään joka tapauksessa.
Päättymätön argumentti sanoa, että jos tuotanto jossakin lopetetaan, niin se siirtyy muualle. Mietin vastaava esimerkkiä vaateteollisuudesta tai turkistarhauksesta. Jos Bangladesh kieltää lapsityön, orjatyön ja saastuttamisen vaateteollisuudessa, siirtyykö se seuraavaan maahan ja sitä seuraavaan.
Miksi emme voisi tehdä tieteeseen perustuen ympäristölle parempaa metsänhoitoa. Ja kehittää puunkäyttöä uuteen suuntaan nykyisen kasvavaan kulutukseen sijasta. Nyt teemme metsäteollisuuden oppien mukaista metsienhoitoa, johon kuuluu ajatus, että luonto sopeutuu metsäteollisuudelle edukkaisiin tapoihin hakata ja sitä pidetään ”tieteenä”
Mihin me tarvitaan pakkausmateriaaleja, että netistä pakettien tilailu voisi jatkua kasvavasti ja loputtomasti. Paperin tarvekin on vähentynyt digitalisaation vuoksi. Ennemmin maailma kehittyy tuotannosta kulutuksen vähentämiseen ja kierrätykseen.
Suomi ei todellakaan ole edelläkävijä metsäosaamisessa. Suomessa ”osataan” tehdä avohakkuuta tuottaa sellua. Tyhmät mopokuskit ajelee metissä ja metsäinssit suunnittelee yksinkertaisia toimenpiteitä. Sveitsi ja Saksa on puurakentamisesta ja metsänhoidossa edellä Suomea ja sieltä löytyy vastaus sinulle missä osataan paremmin.
Suomessa metsäkoulutus on tehty metsäteollisuuden tarpeista ja heidän intresseistään. Diktatuureissa väestöä koulutetaan haluttuun suuntaan ja osa omaksuu opit. Tuoreimpana Venäjällä isänmaallisuuskoulutus, jossa Putinin ihanne on, että väestö asuu köyhissä oloissa parakeissa viljellen pientä palstaa, kulkien sotateollisuuden tehtaalla töissä ja tekevät seitsemän lasta jotka laitetaan tykinruoaksi sotiin.
Osa opiskelijoista nielaisee Suomessakin metsäteollisuuden propagandan, kuten sinä kirjoituksistasi päätellen. Ja vievät sanomaa eteenpäin työssään ja kertomalla selluteollisuuden mahtavuudesta. Kieltämättä ovelasti rakennettu on Suomessakin koneisto, koulutetaan sanomaa julistavia metsäammattilaisia ja yksityismetsät pyritään saamaan tämän tavan alaisuuteen. Että jokin muu tapa omistaa metsää on väärin kuin orjana selluteollisuudelle.
Aloin miettimään mitä omistaminen onkaan ja mitä metsänomistaminen on
Metsänomistaminen tarkoittaa, että alkutuottajan asemassa on mahdollisuus kasvattaa sillä maapohjalla puuta omaan käyttöön tai teollisuudelle myytäväksi. Tai saa olla tekemättä mitään, sillä metsäomistaminen ei edellytä jotakin tapaa tehdä asioita, että puukasvatus olisi ainoa tapa. Kuitenkin käyttöä ja tekemistä rajaavat useat lait ja asetukset, kuten yleensäkin kaikessa ”omistamisessa”. Täysin vapaata ja rajoittamatonta omistamista ei olekaan. Metsät on vain lainassa meillä ja seuraavat jatkavat kun me poistutaan.
Koko maapohjan alan laskeminen alkutuotannon johonkin tiettyyn tuotantoon alistettavaksi alaksi onkin ongelmallista.
Pitkää peliä pelaava metsänomistaja ja sijoittaja voisi katsoa pidemmälle, kuten itse, eli ajattelen että tulen joskus vielä hyötymään taloudellisesti enemmän luontokohteiden säästämisestä, kuin että nyt hakkaisin ne luontokohteet 10e kuitupuuksi selluteollisuudelle. Näkemykseni on, että itse tai omat lapseni tulee voittamaan lopulta jos säästän luontoa, enkä halua ja tarvitse valtiolta nyt rahaa siihen, että en hakkaisi luontokohteita metsästäni.
Uhanalaisten lajien suojelussa ei pitäisi käydä keskustelua korvauksista. Lain mukaan uhanalaisten lajien elinympäristöä ja itse lajia ei saa tuhota. Vaihtoehto ei siis ole, että metsänomistaja hakkaa uhanalaisen lajin metsän jos hänelle ei maksteta suojelusta. Asia on niin, että jos metsänomistaja hakkaa luontokohteen, niin rahaliikenne menee toiseen suuntaan ja metsänomistaja vankilaan.
Metsälehden päätoimittaja kirjoitti uusimmassa lehdessä, että ”suojakaistat jäävät metsänomistajien maksettavaksi.” Tämä on täysin väärä ajatusmalli luonnon huomioimiseen.
Jos teon seurauksen toinen puoli on lain rikkominen, niin ei tällaista keskustelua pitäisi käydä, että tarvittaisiin lahjomisrahaa joillekin maanomistajille, etteivät he rikkoisi lakia!
Tieliikenteessä nopeusrajoitusten mukaan ajaminen vie aikaa ja rahaa, kun voisi olla nopeammin perillä ajamalla kovempaa, kun mahdollisuus ajaa autolla kovempaa on. Pitäisikö valtion siis korvata autoilijoille rahana kompensaatio, etteivät he rikkoisi tieliikennelakia ja nopeusrajoitusta?
Metsänomistamisessa on aspektina omistajansuoja ja oikeudet. Metsä on omaisuutta ja jos omistan metsää jossa asuu lailla suojattu uhanalainen laji, omistanko sen lajinkin? Onko minulla oikeudet siihen liito-oravaan? Entä kukas omistaa ilman tämän metsätilan kohdalla ja päällä. Entä kuinka syvälle maapalloon metsänomistajan oikeudet jatkuvat. Saisiko joku toinen ostaa maat metsätilan alapuolelta? Aspekteja asiassa on kuten Stuuran Sohlström puheli raakkuskandaaliin liittyen.
Suomessa on kuulemma metsää enemmän kuin ikinä, puuston kasvuu vain kiihtyy ja rahaa tukee ovista ja ikkunoista
Ei siis pitäisi olla mikään ongelma suojella puronvarsia 50m leveydeltä, eihän niihin mene mene kuin pienet alat ja metsäähän meillä piti olla enemmän kuin ikinä ja hakkuumahdollisuudet myös. Purojen varsilla on muutenkin sellaiset vitelikot ettei niitä kannata hakata
Vai eikö sitä puuta olekaan niin paljon, kuin mitä on kerrottu kepulaisten mtk-lobbarien toimesta? Kun pitää älähtää tällaisista mitättömistä rajoituksista, niin tulee vaikutelma ettei hakattavaa puuta enää löydy. Tulee vaikutelma että meille on puhuttu palturia metsätalouden tekemisistä. Tulee vaikutelma ettei luontokadon torjuminen kiinnostakaan metsäteollisuutta.
Venäjällä on kulttuurina, ettei uskalleta kertoa totuutta kentältä ylimmälle johdolle. Valehdellaan että kaikki on hyvin ja toivoen ettei paljastuta. Käykö metsäteollisuudelle Suomessa näin, että puut loppuvatkin, luonnontila on saatu tärveltyä ja luontokato kiihtyy, vaikka julkisuuteen on puhuttu päinvastaisesti nämä asiat
Moni metsäyhtiöiden kanssa puukaupan tehnyt voi kokea pettymystä jos on maksanut sertifionnit ja omalla hakkuualalla on säästöpuuta pystyssä ja maassa. Sitten kun katsoo tämän raakkukohteen hakkuualaa, ei siellä ole yhtään säästöpuuta vaikka 50ha aukkoa. Mitä virkaa on sertifioinnilla jos metsäyhtiö kuitenkin ostaa puuta tällaiselta tilalta?
Toivoisin metsäyhtiöiden pitävän kiinni sertifiointien lupauksista, kuten mm 45m suojavyöhykkeestä tällaisiin kohteisiin.
Toinen juttu täällä esillä olleesta ”sosialisoinnista”. En ymmärrä kun pystyssä olevalle joen varren metsälle esitetään spekulatiivinen arvio mitä voisi saada hakkaamalla sen. Saa sen joen varren lakien mukaan hakata ja puut itselleen vaikka polttopuuksi tai kaverilleen myy eurolla motti. Se että metsäyhtiöt eivät niitä osta, ei ole sosialisointia. Ei metsänomistajat voi olettaa metsäyhtiöiden ostavan aina juuri hänen puut ja jollakin tietyllä hinnalla. Metsäyhtiöt palvelevat asiakasta, ei metsänomistajaa. Erään sahayhtiön slogan on muuten ”asiakaslähtöistä puukauppaa”. Moni maanomistaja käsittää sen väärin ja ajattelee sahan palvelevan hänen tarpeitaan. Ei, vaan maanomistajan metsästä pätkitään puut asiakaslähtöisesti kuten asiakas haluaa ja hänen eduksi on. Se asiakas on siis hiukan isompi taho ja merten takana.
Ikävä tapa metsäalalla on kiistää tieteellinen näyttö asioista. Biologien ja luonnonsuojelun ammattilaisten pitkällinen tutkimustieto haittaa tietenkin maksimaalista hakkuumahdollisuutta.
Metsäalalla siis tehdään omaa näennäistiedettä, joka on haitallista luonnolle. Hakataan niin paljon kuin on mahdollista ja väitetään sen olevan luonnolle sopivaa. Esimerkkinä tämä raakkujen suojelu. Liika valoisuus tekee vahinkoa kasvattamalla mm levää jokeen. Kaikki jotka ovat liikkuneet tammukkapuroilla, tietävät että puro on paskottu pilalle jos metsää on hakattu liian lähelle. Aiemmin kirkas puro alkaa täyttymään mustalla levällä.
Jos sinun talosta otetaan seinälautaa ja katto pois ja sinun puolesta sanotaan, että kyllä sinä selviät siellä, ei ole merkitystä kun kokonaan ei tärvellä sinun kotia.
Uusi ilmiö on myös pesiytynyt metsäalalle ja mm tänne foorumeille. Tieteellinen tutkimus jos ei ole omaan mieleen sopivaa, se yritetään kumota omilla kapeilla havainnoilla. Esimerkkinä: ajelin autolla tienvarsia ja näyttää olevan paljon lintuja. Kyllä niitä lintuja siis on koska minä näin niitä ja täten biologien tutkimus on väärin.
Tämä on osoitus tyhmyydestä ja Amerikassa on tällainen ilmiö ollut pidempään ja nyt alkaa Suomestakin löytyä tätä porukkaa. Eli alemmalle tasolle jääneestä älykkyydestä, kouluja ei käydä ja youtubesta opiskellaan litteän maan teoriaa. Kun ei saa sivistystä, niin ei tapahdu edistystä.
Metsäalalle taitaa eksyä juuri nämä ihmistyypit