Käyttäjän ihmettelijä kirjoittamat vastaukset
-
On muuten erikoisen näköistä kun tuon 300m korkean Susivaaran rinteet on ojitettu. Tuolla siis rinteet on niin soistuneita että pitää olla ojat että vesi virtaa alas rinteiltä? Onhan siellä nyt sen verran liikuttu että tiedetään että soita on rinteillä mutta kun kartalla valkoisetkin alueet on ojitettu.
Youtubesta löytyy Metsälehden video missä Riikilä on käynyt siellä paikalla. Laatu ollut huonoa kun käytetyt siemenet tuli Etelä- Suomesta. Osittain istutettiin. Tukki % ollut vain 30, 170 m3 / ha päätehakkuulla kertoi siinä videolla motokuski. Olisi kasvatettu vielä jos ei laatu olisi ollut noin huonoa. Parempia kohtia ilmeisesti harvennettiin.
Ruotsin määrät kyllä valtavia. Hirviä jopa 300 000 , villisikoja tosiaan jopa 400 000, joista metsästetään jopa 160 000. Valtavia määriä. Enemmän kuin hirviä. Villisiat lisääntyy nopesti, populaatio voi kasvaa 100% vuodessa. Nämä tiedot kysytty gemini tekoälyltä. Ei ole täälläpäin vähään aikaan villisikaporukoita ollut liikkellä joten ei ne kai täällä noin nopeaan sentään lisäänny. Vuosi sitten liikkui muutama.
Minkäs niminen myrsky nyt alkoi puhaltaa. Aikalailla samoissa lukemissa 20m/s taitaa puuskat olla ja suunta sama. Kaataa varmaan ne mitkä jäi kiikun kaakun edellisestä käsittelystä. Monella ei vielä sähköjäkään, taitaa mennä ensi vuoteen ennenkuin tulee.
Upm än sivuilla sanotaan näin. Näkyy vain firmojen kartoilla.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/hcv-korkean-suojeluarvon-alueet/
Kartta-aineisto perustuu avoimen paikkatiedon pohjalta tuotettuun analyysiin, jonka lopputulos on varovainen ennuste. Siinä merkityt kohteet eivät siis välttämättä ole todellisia korkean suojeluarvon kohteita, vaan ne tulee erikseen tarkistaa maastossa. Kartta-aineisto on työkalu, jonka mukaan maastokäyntejä kohdennetaan tarjousta ja kauppoja tehdessä. Ilman kartta-aineistoa koko Suomi olisi potentiaalista korkean suojeluarvon aluetta. Myös korkean suojeluarvon alueilla voidaan harjoittaa metsätaloutta ja tehdä puukauppaa
Myös douglas kuusi olisi Suomen olosuhteisiin sopiva puulaji, vaikkakaan asiantuntijat ei halua ulkomaisia puulajeja Suomeen. Mulla on yksi pihapuuna. On 75 vuotiaana metrin paksuinen rinnankorkeudelta ja 33m pitkä. edelleen kasvaa kovaa. Ei varmaan kuitenkaan 100 metriä pitkäksi niinkuin sen luontaisella esiintymisalueella Usan länsirannikolla. Myös itse istutin niitä parikymmentä metsään 25 v sitten. Kaikki lähti hyvin kasvuun ja menestyneet hyvin. Amerikan päässä suosittu sahapuu tietääkseni myös.
Kohtahan kuitupuun hinta lähestyy niitä hintoja mitä maksettiin ennen kuin Putin alkoi sotimaan 4 vuotta sitten eli alle 20 euron harvennuksilla. Sitten nähdään kuinka hyvin puukauppa käy sillä tasolla ja millekkä tehtaalle puita riittää ja mille ei. Lienee selvä että kaikille ei voi riittää. Jatkavatko sitten tehtaiden kierrettämistä siten kuin nyt että joku seisoo vuorollaan vai tehdäänkö lopullisia ratkaisuja jää nähtäväksi
metsämaa plus miinus 0. Puusto selvä nielu, turvemaa selvä päästö. Siellä todetaan.
Vuoden 2024 tuloksissa elävän puuston nettonieluarvion 95 prosentin luottamusväli on kokonaan nielun puolella ja voidaan päätellä, että elävä puusto on hyvin todennäköisesti vähintään -6,5 Mt CO<sub>2</sub>-ekv. nettonielu. Samalla tavalla voidaan päätellä, että turvemaat (orgaaninen maaperä) ovat hyvin todennäköisesti vähintään 4,6 Mt CO<sub>2</sub>-ekv. päästölähde. Sen sijaan, koska metsämaan kokonaistuloksen luottamusväli ulottuu nielusta päästön puolelle, ei voida varmuudella sanoa, onko metsämaa nielu vai päästölähde.