Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Hussen kanssa ei juttu lopu, kun on niin erinomainen kyky ymmärtää väärin tai tietoisesti vääristää toisten kirjoittamia. Sivistyneen keskustelun lähtökohta on: koeta edes ymmärtää, mitä toinen sanoo ja tarkoittaa! Ärsyttävää vänkäämistä ja vanhoihin palaamista aivan asiayhteydestä irrallaan. Mutta niinhän siinä käy, kun ei ole mitään omaa sanottavaa.
Onkohan noin, että puihin kohdistuisi menetysseuraamus? Eivät taida olla rikoshyöty, johon menetysseuraamus kohdistuu. Eikä ole myöskään rikosväline. Kalikat taisivat tässä näytelmässä olla täysin syyttömiä.
Tämä ”lahoava hiilipäästö” ei olekaan enää ongelma. Kertoo mistä perimmiltään kysymys – kunhan kateuttaan estetään toisia harjoittamasta laillista liiketoimintaa ”hienon maiseman” vuoksi…vaikka sitten mieluummin ulkoillaan hyvin hoidetussa männikössä. No rehellisyyden nimissä tuossa laillisuuskin pitäisi olla kysymysmerkin kanssa, kun sitä ei tällä kertaa toteutettu täysin laillisesti.
”Jos jk hyötyjä pitäisi todentaa sukupolvien yli,” nehän pitää todentaa, koska muutoin nämä höpinät ”Millaisen perinnön lapsillemme jätämme” ovat täysin potaskaa, jos kiinnostaa vain tämä hetki. Tosin ne on kerran todennettu ja harsintajulkilausumalla kielletty. Tosin sanottakoon heti, että JK:ssa ja harsinnassa ei välttämättä puhuta samasta asiasta, vaikka moni toteutus onkin kopio harsinnasta.
Niin ongelmahan ei ole se, ettei halua avohakata omia metsiään, vaan ajatus, ettei muutkaan saa niin tehdä.
Tämä avohakkuu/jatkuva kasvatus -keskustelu muistuttaa nastarengas/kitkarengaskeskustelua. Kitkarenkaiden käyttäjät vastustavat kiivaasti nastarenkaiden käyttöä, koska he eivät niitä tarvitse. Kuitenkin aivan kiistaton fakta on, että nastarenkaat ovat turvallisemmat liukkaalla. Harva on se elämänalue, jossa yhteiskunta vaatisi kansalaista valitsemaan turvattomamman ratkaisun.
Samoin kiistaton fakta on, että avohakkuusta tekee paremman tilin samalta alalta. Sen sijaan mitään todennettua (yli puusukupolvien) faktaa ei ole jk-kasvatuksen hyödyistä millään näkökulmalla (talous, monimuotoisuus, maisema, hiilinielu).
Eli kyse on valinnoista, jotka jokainen tekee omista lähtökohdistaan.
Kait ne on tarkoitettu sijoitettavaksi seuraavaan tankilliseen 2-tahtia, että voi huolehtia jälkihoitovelvoitteesta…toki pitäähän paikalle päästä kunnon ajopelillä.
Kyllä jää hämäräksi, mitkä ovat juuri Trumpin ansiot sotien loppumisessa – näyttäytyy lähinnä epäjohdonmukaisena hämmentäjänä. Ihan muut asiat lopulta ratkaisee rauhan syntymisen.
Katsoin eilen hetken sitä ”Suoran toiminnan Suomi”. Sinällään hyvä dokumentin aihe on pilattu sillä, miten vakuutellaan näiden toimijoiden olleen oikeassa. Eli itse suorasta toiminnasta oli aika vähän. Enemmän oli taustavoimista ja taustavaikuttajista ja heidän tavoitteistaan, eli vakuuteltiin miten ollaan oltu oikealla asialla ja nämä taustavoimat edustavat todellista tietoa asiain tilasta.
Kuten tuosta oppaasta käy ilmi, turha kiukutella yksittäiselle viranomaiselle, kun säännöt tulevat EU:sta. Mitähän kävisi, jollei viranomainen noudata lakeja ja EU-säädöksiä? Ei muuta kuin yhteyttä vain omaan meppiin. Onnea yritykselle.
Ei kannata kysyä mistään, miksi Metsäkeskus kysyy muista tuista, kun sen voi selvittää itse. Tukien myöntäminen on vahvasti säänneltyä ja TEM on tehnyt tueksi oppaan (Opas de minimis -tuista, EU:n valtiontukisäännöt), jonka sivulla 6 kerrotaan ”Kysy ennen tuen myöntämistä tuen hakijalta kirjallisesti, paljonko kyseinen yritys on saanut eri viranomaisilta eri de minimis -asetusten perusteella myönnettyä tukea kolmen vuoden aikana”. Eipä yksittäinen valtiontukilaitos voi näistä ohjeista omin nokkineen poiketa.
Jos tukien hakeminen tuntuu työläältä, nehän voi jättää hakematta. Hurjaahan se on, jos elämä on niin tukien varassa. ettei enää muista, mistä niitä on saanut.
Jos jotain parannusta koko valtionhallinnon kannalta voisi toivoa, niin tällaisten tukien myöntämisestä olisi joku keskitetty tietokanta tai eri laitokset saisivat suoraan sähköisesti tiedon muilta laitoksilta myönnetyistä tuista, jolloin sitä ei tarvitse kysyä ja asiaa olisi helpompi valvoa samalla.
Lapissahan koko 80-luvun lopun ja 90-luvun ainakin Metsähallitus uudisti pääasiassa vajaatuottoisia (6c) metsiä. Tämän seurauksena Lapin metsät ovat hyvässä kasvukunnossa.