Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Miksi Suomessa oli ennen kaksinkertaista vessanpaperia? Piti lähettää kopio Moskovaan. Nyt on kolminkertaista – yksi kopio Brysseliin, mutta mihin se toinen?
Lienee ympäristörikos, kun ei mökin paskojakaan saa metsään viedä kompostoimattomana…
Ja paikalliset sanoivat, että näin oli vain turistikohteissa, kun ei suomalaiset turistit osanneet käyttää eivätkä osuneet reikään. Samanlaisia oli lähi-idän maissa.
Juuri näin teen kuten KuneKoskikin kirjoittaa. On myös avohakkuun reunalla jättöpuuryhmänä (hakkaaja fiksusti oma-aloitteisesti jätti) nyt tällainen isojen leppien ryhmä, jossa eri asteisesti elävää, kuolevaa ja kuollutta järeää leppää ja alla eri kokoisia kuusia. Tällaisia olen raivatessa nyt mennä viikolla jättänyt ja ensi viikolla vielä varmaan joku syntyy. Kosteissa painanteissa on meillä myös isoja tuomipusikoita, jotka mainioita jättää, kun ei niiden alla pärjää mikään ja kauhea työ raivata alas. Tällaiset luonnostaan syntyvät ryhmät pysyvät myös hyvin pystyssä ja ovat varmaan enemmän tarkoitukseensa sopivia kuin yksittäiset isot puut.
Tuota samaa sanoi jo punaisen kirjan pioneeri Pertti Rassi – suojelupanostukset kohdennetaan epätarkoituksenmukaisesti. Jälkikäteen arvioiden suojelualueiden muodostuksessa tultanee tekemään samankaltainen arvio kuin ojituksista: puolet tärkeistä kohteista suojelematta ja puolet suojelluista kohteista on turhaan suojeltu. Ojituksistahan monin paikoin puolet ojitetuista soista olivat ojituskelvottomia (avosoita – helppo tehdä) ja ojituskelpoisista soista jäi puolet ojittamatta (koska olivat hankalampia puuston tms. vuoksi). Sitä ei sitten tiedä miten meni pieleen nykyisten ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kannalta. Ainakin osa korvista pelastui tämän ansiosta.
Tuokin tukee jättöpuiden jättämistä ryhmiin. Ryhmän voi rajata Metka-hakemuksesta pois, jolloin se ei tule hakemuksen pinta-alaan eikä vaikuta hakemukseen.
Säästöpuuryhmiä alkaa muodostumaan minulla jo taimikonhoitovaiheessa. Kun jätän noita leppä-, pihlaja-, haapa-, raita- ja tuomiryhmiä taimikonhoidon yhteydessä ”riistatiheiköksi”, niin nehän löytyvät sieltä vielä uudistushakkuussa, koska puuston kehitys noilla 1-2 aarin aloilla on sellaista, ettei siihen paljoa pääse talouspuuta kasvamaan ja jos pääsee, niin kestää jättää uudistushakkuussakin muun pusikon kanssa pystyyn. Leppäryhmät ainakin meillä erottuu selvästi vielä uudistushakkuussa ja ne on hyvä jättää, kun niissä on eri asteista kuolevaa puuta ja kuusialiskasvos alla tuomassa ”kosteutta” kuten radion ornitologi haaveili. Nuo ryhmät alkavat helposti muodostumaan pysyviksi kohteiksi, eivätkä paljoa rasita metsätaloutta.
”Itsekin pyrin säästämään sekapuustoa, mutta ei ne kuole 10 senttisinä. Tuohan viittaisi hoitamattomuuteen.” noita kuolleita YLI 10cm leppiä meillä päin on taimikoissa, koska ne ovat yleensä olleet jo hakkuun aikaan paikallaan. Eli jo aika huonossa hapessa olevia leppiä, jotka jääneet hakkuun jäljiltä. Maat on reheviä, kosteita ja louhikkoisia. Erityisesti ojien penkoilla noita on ja isojen kivien seassa.
Kuuntelin muuta tehdessä tuota radiota. Olipa aika yksioikoista ajattelua ns. ornitoligilta. Ensinnäkin tekopökkelöiden tarkoitus ei ole olla vain lintujen kolopuita. Toiseksi oikein tehtynä tekopökkelöiden tukena on muita säästöpuita. Sitten oli vielä tämä kaiken kattava julistus, että taimikoissa ei ole lainkaan lintuja tai kolopesijöiden paikkoja. Juuri kun on keksitty, että hömpät viihtyvät siellä. Tässä juuri tänään raivasin taimikkoani, jossa oli useampikin pystykuollut ja laho yli 10 cm leppä. Näytti olevan kovasti reikiä kyljissä – en alkanut lintulaskentaa tekemään, kun oli muuta hommaa. Sanottakoon kuitenkin, että kaikki jäivät pystyyn raivauksen jälkeenkin, kun niistä ei todellakaan ole vaaraa kasvatettavalle puustolle. Voisi ornitologi jalkautua tavalliseen talousmetsään, niiden helppokulkuisten mäntykankaiden taimikoiden sijaan.
Kun nämä pesimäaikaiset hakkuut on tapetilla, niin kuitenkin jättäisin pesimäaikaan niittämättä, jollei halua oikein urakalla tuhota lintujen pesiä. Tuollainen pelto on täynnänsä pikkulintujen pesiä. On myös pörriäisten toivekoti, joten jollei ole tarkoitus muuta kuin ulkomuotoa muuttaa, niin kauneus on katsojan silmässä.