Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Siis jos ymmärtää puun fysiologiaa, niin nestevirtaus ylöspäin tapahtuu puuaineksessa, kun taas kuorikerroksessa (kuori, nila, jälsi) liikkuu puun juurten tarvitsemia ravinteita alaspäin. Kaulattu puu kuolee kun juuret kuolevat ja se ei tapahdu hetkessä. Rasiin kaadossa taas nestevirtaus latvukseen loppuu saman tien, kun rungossa oleva kosteus on käytetty. Mikäli puun juuret saavat ravinteita muuta kautta kaulaaminen on entistä hitaampi tapa tappaa puu. Tällaista esiintyy, kun kaulaa lehtipuita, joilla juurivesoja. Havupuillahan tätä ei ole mutta silti juurten kuoleminen vie aikansa.
Jos nuo teoriat kuusen kaulaamisesta pitää paikkaansa, eihän kuusipinoista mitään vaaraa ole.
Noin äkkiseltään ajateltuna puiden heikentäminen kaulaamalla ei ole hyvä idea kirjanpainajien torjunnassa. Tarjoaa vain otollista leviämispintaa, kun ei se mikään nopea tapa ole puita tappaa.
Tässäpä esimerkki ääripäästä Esinevahingon määrä. Puun arvo. LV 07/2179 – Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Itse lähtisin siitä, että joku korvaus, johon yhdessä päästään on parempi kuin ei mitään korvausta ja/tai käräjät.
Venäjän sotatarvikkeita sielläkin
Siinähän käy kuten aina – kun Suomen kolkkapojat ja -tytöt on sakot maksaneet, perustetaan EU yhteisrahasto, josta maksetaan loppujen maksut…Suomi mukana maksamassa. Mitä maailmaa hyödyttää, että EU-maat maksavat toisilleen hiilimaksuja? Puhdasta anekauppaa, ilman todellista vaikutusta. Nyt vain pitäisi ottaa järki mukaan ja suhteuttaa talous ja talouskasvu maailman todellisiin mahdollisuuksiin.
80-luvulla metsänhoitajat olivat merkittävillä paikoilla yhteiskunnallisesti. Metsänhoitajan koulutuksella pääsi pankki- ja vakuutusalalle metsäalan lisäksi. Suurin osa metsäteollisuuden johtajista oli varmaan metsänhoitajia ja sitten alkoi muiden marssi metsäteollisuuden johtotehtäviin ja alan alamäki ”tehostamisineen” ja typerät päätökset tuotannon yksipuolistamiseksi. Menetettiin kymmenien vuosien kehitystyö puupohjaisen biotuoteteollisuuden eteen.
70-luvulla en muista kertaakaan, että olisi ollut alle 30 oppilasta luokalla. Eikä ollut kuriongelmia, kun pohjat oli saatu kotona ja persoonalliset opettajat hoitivat loput. Nykyisin nuo opettajat varmaan pääsisivät iltalehtien sivuille. Meistä tuli mitä tuli, mutta omillamme ollaan selvitty.
Eikö metaaniongelma ole osin seurausta ilmaston lämpenemisestä ja ikiroudan sulamisesta sekä jäätiköiden sulamisesta, joissa maahan on paljon varastoituneena metaania. Riisinviljelyä on pyritty kehittämään kuivaviljelyn suuntaan metaanipäästöjen vähentämiseksi. Miten lie onnistuttu. Toisaalta voisi kuvitella että odotettavissa oleva merenpinnan nousu (jos nousee) vähentää metaanipäästöjä marskimailta ja Kaakkois-Aasian mangrovealueilta. Aika monta liikkuvaa osaa koko ilmastossa ja minkä tahansa yllättävä muutos voi sotkea kaikki mallit.
Niin motokuskin kuin puutavara-autoilijan suurin kompastuskivi kylillä eläneille nuorille on se, että pitää pärjätä pimeässä metsässä yksin eikä voi ongelman ilmetessä mennä itkemään ”tädille”. Näin ovat kertoneet isompien koneyritysten vetäjät.
Pieni epätieteellinen otos 40 vuotta yo:n jälkeen. Keskinkertaiset paperit saaneet olivat todennäköisemmin tj-paikoilla kuin priimukset. Eli pelkkä ”lahjakkuus” ei ratkaise urakehitystä, vaan tarvitaan tietynlainen luonne.
Noita terveydenhoitoalan ihmisiä (lääkärit, hoitajat, ensihoitajat jne.) en kyllä summassa parjaisi. Paljon erittäin korkealla työmoraalilla työtä tekeviä mukavia ihmisiä, jotka jaksaa parjaamisesta ja ruikutuksesta huolimatta meistä huolehtia. Samalla tavoin kuin me metsäväki jaksetaan hilata ne hienot arvostetut kokopuisten huonekalujen ja muiden ”ekologisten” tuotteiden raaka-aineet tienvarteen, vaikka syntiä tehdäänkin osana suurta väkivaltakoneistoa.