Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Hmm…nyt viimeistään kyllä kannattaisi Perko tarkistaa osaamisensa alan perusteista. MK:n valta rajoittuu lähinnä aukon teon rajoittamiseen ja aukon metsittämisen pakottamiseen ja näiden valvontaan. Nykyisellään MK lienee viimeinen taho joka on painostamassa tai pakottamassa aukkohakkuuseen. Jos vaikka avaat lain Metsäkeskuksesta ja metsälain.
Nykylainsäädännössä on lähinnä aukon teon rajoittavia määräyksiä. Ei taida löytyä yhtään, joka suoraan pakottaisi aukkohakkuuseen, joten ei kyllä löydy myöskään viranomaista, joka voisi tällaiseen pakottaa.
”Jatkuvan kasvatuksen periaatteet ovat tunnettu jo tuhansia vuosia sitten ja nähtävissä saviruukkuihin kaiverrettuna. ” no nyt löytyi selitys muinaisten kulttuurien katoamisille…
Erikseen ottamatta kantaa tähän Lehtosen tapaukseen, niin ei kyllä jaksa olla hämmästelemättä tätä julkishallinnon johtajien arroganttia käytöstä ja sitä, etteivät ymmärrä olevansa erityisen silmälläpidon alla. Ei ole varmasti kovin vaikeaa oikeasti käyttäytyä asiallisesti ja oikeasti toimia esimerkkinä…siis hyvänä esimerkkinä, kun se tavan rivityöntekijöiltäkin onnistuu. Kerta kaikkiaan ei ymmärretä aseman tuomaa vastuuta. Siinä vaiheessa, kun on oikeaa valtaa, ei enää riitä, että osaa kirjailla hienoja powerpointteja.
Olettaisin ja toisen kerran luettuani näyttäisi Juuso kritisoivan molempien kasvatustapojen intomielistä kuvitelmiin perustuvaa argumentointia, kun totuus käytännössä on siellä metsässä tapauskohtainen. Löytyy sieltä tällainenkin lause ”Jatkuva kasvatus todistettiin aikoinaan edullisemmaksi jälkimmäisellä tavalla, joka on relevantti vain, jos haltija antaa meidän valita kahden metsän välillä.”
Toisaalta tuokin tukee ajatusta, että molempi parempi, kun voimme valita sopivaan kohtaan ilman haltijan avustustakin jatkuvan kasvatuksen kun taas toisaalla jaksollinen on parempi ilman haltijan taikoja. Eikä tarvitse lainkaan keskustella siitä voiko JK:ta jatkaa samalla paikalla loputtomiin.
Vastuu jäi täysin lukijalle. Hauska nähdä, miten kukakin tulkitsee sen tukevan omaa ajatustaan…
Ymmärsikö joku Juha Lapin mielipidekirjoituksen 5.12. Maaseudussa? Päätyi yhtä selkeään johtopäätökseen kuin tämä keskustelu: niin tai näin niin väärin päin.
Helppo on rannalta huudella, kun merellä on hätä. Sotaa käyvässä maassa tilanne on aina tavalla tai toisella kaoottinen. Siviilien ohjailu ei ole helppoa. Kuulostaa yksinkertaiselta ”Miksi ei evakoitu? Syitä voi olla useita: tieto ei kulje, ei ole siirtoresursseja, ei ole organisointiresursseja, ei ole parempia paikkoja mihin sijoittaa, osa ei halua lukemattomista eri syistä (ryssä parempi, haluaa kuolla kotonaan, haluaa vahtia omaisuuttaan, ei ymmärrä tilannetta, kunto heikko eikä toivoa paremmasta jne.). Ja toki voi olla strateginenkin syy, että halutaan hidastaa vihollisen etenemistä, koska tyhjän maan valtaus on helpompaa. Tiedä häntä, eikä oikeastaan kuulukaan meille.
Puheista päätellen täällä palstalla on niin ansioitunutta ja asiansa osaavaa Suomen kansalaista, että varmaan on taas asento pari astetta kumarampi kunniamitalien painosta. Omalle kohdalle ei tällä kertaa osunut. Välillä miettii, että olisi voinut koko tavan jättää tuonne militaaripuolelle.
Taisi jossain vaiheessa metsälain muutoksen jälkeen, kun uudistamisrajat poistettiin, olla tutkimustuloksia, että muutos ei juurikaan vaikuttanut uudistettavan puuston kokoon ja ikään. Tosin osa joutuu aivan pakosta myymään liian pientäkin, erityisesti tällaisina aikoina – ennemmin se kuin taivasalle joutuminen…
Jatkuva kasvatuksessa on taloudellinen riisto ja ahneus viety äärimmilleen – ei haluta laittaa senttiäkään hakkuussa saadusta voitosta uuden metsän kasvuun ja hyvinvointiin. JK-porukan viljelemä ajatus uudistamiskustannusten kohdentamisesta kiertoajan päähän on aivan puppua. Uudistaminen on seurausta hakkuusta, eikä päinvastoin. Suomessa ei metsätaloutta pellonmetsitystä lukuunottamatta koskaan aloiteta puhtaalta maalta, eli uudistamiskustannus kuuluu vähentää uudistushakkuun tulosta.