Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Ongelmahan on, ettei ilmastopaneelilla ole esittää mitään muita ”vaikuttavia ilmastotoimia” kuin hakkuiden ”maltillistaminen” eli vähentäminen välittämättä vaikutuksista ilmastoon – pelkästään omien (kansallisten) tavoitteiden täyttäminen kiinnostaa mahdollisimman helpoin keinon so. toisten kustannuksella kuten monet talousasiantuntijat ovat kommentoineet.
Tarkoitin, ettei kerro mitään sen soveltuvuudesta jollekin uhanalaiselle lajille tai varsinkaan kaikille uhanalaisille lajeille, kuten annetaan ymmärtää, että luonnonmetsä on aina parempi. Arvopohjaisia määritelmiä.
Tuossahan, mitä AJ kirjoitti, ei ole mitään uutta. Ei lajit tiedä eikä välitä, mikä on talousmetsä ja mikä on luonnonmetsä, kunhan sieltä löytyy niille soveltuvaa elinympäristöä. Metsien luokittelu luonnontilaisiin ja talousmetsiin on yhtä keinotekoinen kuin jako koviin ja pehmeisiin rasvoihin, eikä kerro metsien ominaisuuksista mitään.
Aina vain jaksaa hämmästyttää, miten nämä kartoittaja aina vain löytää Suomen puupelloista tuhansia aivan luonnontilaisia metsiä suojeltavaksi…ja uhanalaisia harvinaisuuksia vaikkei niitä edes pitäisi talousmetsissä olla. Sikäli tekevät ansiokasta työtä, että kerta toisensa jälkeen osoittavat yleisen luulon talousmetsien huonosta tilasta ja kiihtyvästä luontokadosta liioitelluksi. Juuri kun taas ehdotuksella pelastetaan VIIMEISET arvokkaat kohteet, niin kesään mennessä niitä on löydetty toinen mokoma lisää.
Tiivistelmän tuosta luontometsäryhmästä laitoin tuonne median metsäpolitiikkaan. Siis ryhmä joka häikäilemättä ajaa omaa asiaansa ja saa huomaamatta virallisluonteisen statuksen uutisoinnin kautta. Tavallisilla lukijoilla on jo kaikki nämä miljoonat ryhmät ja paneeli aivan sekaisin. Perustetaan hiilensidonnan ja metsäkasvun kansalaispaneeli – kohta joku pöljä siteeraa sitä jonkinlaisena auktoriteettina…
”uusia kansallispuistoja on ehdotettu lisää 12 kpl” kumma juttu, kun tämä asiantuntijoiksi itseään nimittävä epämääräinen ryhmä, josta ei saa mitään tieto, esittää uusia kansallispuistoja, se menee heti Ylellä läpi aivan kuin olisi jokin juhlavakin ehdotus. Jos samanlainen epämääräinen, joukko metsäalan asiantuntijoita ehdottaisi hakkuiden lisäämistä, niin uutisointi olisi varmaan jotain ”metsäala ei välitä ympäristötavoitteista…”
Ylellä saa taas kovasti huomiota ”luonnonmetsätyöryhmän” esitys ikään kuin se olisi jokin virallinen lähtölaukaus kasallispuistojen perustamiseksi. Sen sijaan itse työryhmästä ei kerrota mitään.
”Luonnonmetsätyöryhmän kokoonpano ei ole yksiselitteisesti julkistettu yhtenäisenä listana, mutta se koostuu eri toimijoiden edustajista, kuten tutkijoista (esim. Risto Sulkava), ympäristöjärjestöjen (esim. Greenpeace) asiantuntijoista ja kansalaisista, jotka ovat kartoittaneet ja raportoineet arvokkaita luonnontilaisia metsiä valtion mailla, pyrkimyksenä niiden suojeluun, ja työryhmän tuloksia on julkaistu vuosina 2020, 2022 ja 2023, joissa esitellään suojelua kaipaavia kohteita.
Yleinen koostumus ja toiminta:
Tavoite: Työryhmä on pyrkinyt tunnistamaan ja tuomaan esiin valtion omistamia, luonnoltaan arvokkaita, mutta vielä suojeltavia metsiä, jotta ne saataisiin suojeltua luontokadon hidastamiseksi.
Julkaisut: Se on tuottanut raportteja, jotka sisältävät kartoitettuja kohteita ja suosituksia suojelusta.
Keskeisiä nimiä ja toimijoita:
Risto Sulkava: Osallistunut aktiivisesti kartoitukseen ja raportointiin.
Greenpeace: Mukana työn tulosten levittämisessä ja kohteiden esittelyssä.
Koneen Säätiö: Tukenut työtä ja julkaissut sen tuloksia.
Kokoonpanon epäselvyys: Vaikka työryhmä on julkaissut tuloksia, selkeää, virallista ja täydellistä jäsenluetteloa ei löydy helposti, sillä kyseessä on enemmänkin aloitteellinen yhteistyöverkosto kuin virallinen valtion asettama työryhmä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kokoonpano on monialainen joukko luonnonsuojelun puolestapuhujia ja asiantuntijoita, jotka tekevät vapaaehtoistyötä arvokkaiden metsien puolesta.
Kerrankin löytyi aihe, josta raati on liikuttavan yksimielinen!
Tasapainottaakseni edellisiä kommentteja, joista erityisesti uuden metsän hankinnassa syytä pitäytyä puhtaasti kangasmaan talousmetsissä ja kaukana asutuskeskuksista, toiseen suuntaa hiukan herkemmin jätän ns. tuottamattoman kohdan esim. taimikonhoidossa luonnontilaan. Omissa metsissä tällaisia voivat olla kosteat painanteet, jotka tuomipuskat vallanneet – en niitä enää viitsi raivata. Samoin leppäryhmät jäävät herkemmin pystyyn, jollei alla ole kertakaikkiaan riittävää taimikkoa. Näitäkin aina jätetty, mutta hiukan ehkä herkemmin jää nyt.
Kannattaa kyselyssä ottaa huomioon se vastakkainenkin reaktio, jota aavistushakkuuksi kutsutaan. Eli ota huomioon uutisoinnin kokonaisvaikutus, eikä vain mahdolliset positiiviset vaikutukset. Myös voisi olla avoimempi sille, miten uutisointi on otettu huomioon ja viety käytäntöön? Onko joku keksinyt jotain omaperäistä jne. Painottuuko hakkuiden rajoittaminen vai kasvua lisäävät toimet jne.
Onnea opinnäytetyölle.