Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Olen kyllä sitä mieltä, että saa linnut itse huolehtia kotinsa siivouksen. Ei niitä linnunkoloja metsissäkään kukaan siivoa ja rastaskin tekee ihan vapaaehtoisesti pesänsä vanhan päälle vaikka tilaa olisi vieressä.
Maailmantalous on suurten johtajien ansiosta neliraajajarrutuksessa volyymiltaan. Hinnat nousee, niin arvon pudotus ei ole samaa luokkaa. Juuri oikea liike ilmastonmuutoksen jarrutukseksi varsinkin, kun iskee syvälle fossiilitalouden ytimeen. Kiina yrittää vielä volyymia kasvattaa, muttei yksin siinä onnistu.
Huomatkaa positiivinen piiloviesti Silvia Modigin nimittämisessä luontoliiton johtoon. Luontoliitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Luonnonsuojeluliiton nuorison ollessa pikkuista vaille viiskymppisiä (Modig 49 v), niin toiveissa on, että luontoväki alkaa olla uusiutumisen puuttuessa uhanalainen ihmisryhmä – jatkuva kasvatus tuottaa tällaisen tuloksen.
Jännä juttu, etten kyllä edelleenkään löydä mistään minun kirjoittamana ko. kommenttia? Mutta tuossa on joka tapauksessa ajatusvirhe, kun 60% on tilan hankintahinnasta, eli hankintahinnan pitää olla vähintään 2500 e, että syntyy käyttökelpoinen metsävähennyspohja.
Toki vähennykset kannattaa käyttää mahdollisimman pian, mutta itse noudatan sitä, että mahdollisuuksien mukaan näytän nollatulosta, jolloin verotettavaa ei synny. Metsävähennys on ajallisesti rajoittamaton vähennysmahdollisuus ja menovaraus 4 vuodelle ja niitä kannattaa näissä puitteissa käyttää. Vuosimenot on vähennettävä maksuvuodelta. Ei ole niin noko nuukaa, jos alle 1500 euron tulosta pitää sitten verot maksaa, ellei vuosimenoilla ja menovarauksen tuloksella saa aivan kaikkea pois. Itse jätän sitten metsävähennyksen odottamaan, kun sille on käyttöä. Tämähän on makuasia.
En kyllä muista kommentoineeni, tai löydä kommenttia itseltäni, että verotettavaa pitäisi olla 2 500€?
On niitä muutamia järviä, joihin ei pääasiassa tule suovesiä. Aina jotain soita lähistöllä toki on. Etelä-Suomessa on esim. Nurmijärven Sääksjärvi, jossa vesi vaihtuu pohjaveden kautta sekä tietysti jonkin verran pintavaluntaa. Eli järvellä ei ole laskujokea eikä jokia laske järveen. Yksi oja on kaivettu 90-luvulla viereisestä lammesta, joka sekin on nyt padottu. Ko. lampeen on johdettu suo-ojia. Ei varmaan olisi edes saanut ko. yhdysojaa kaivaa. Lapissa on ns. saivoja (mm. Pakasaivo), joissa myös ei ole lasku- eikä tulojokia.
Syksyn lehtien kariseminen näkyy pienehköissä (muutama neliökilometri) järvissä todella selvästi. Syksyllä verkot limoittuu parissa tunnissa melkoiseksi seinämäksi ja soutuveneen peräänkin jää kuplavana.
Ruskeavetisestä järvestä en ole siikoja saanut, mutta kirkasvetisessäkin kesäajan siiat maistuvat erilaiselta kuin talvella, vaikka ei ole järveen laskevia jokia kuin yksi viereisestä lammesta ja hakkuita ei ole nimeksikään. Eli maku tullee ”luonnon hajakuormituksena”. Savustuksen kautta kesäsiiat.
Edesmennyt suunnittelun professori sanoi kerran junassa, että ”Aukko on kaunis. Se on kuin riisuttu nainen – näkyy pinnan todelliset muodot”
Koneen säätiö ja tutkija elävät menneessä ajassa. Edelleen on joillakin ajatuksia, että kaikki maan rajojen sisällä on yhteistä ja jossain tehdään keskitettyjä päätöksiä tähän liittyen. Tutkija sivuuttaa täysin keskeisimmän ryhmän eli metsänomistajat itsensä, kuten näissä keskusteluissa koko ajan. Voiko tuollaista tutkimusta pitää ylipäätään uskottavana? Koneen säätiön osalta ei ollenkaan outoa, vaikka on pörssiyhtiön perustama, kun yhtiön varallisuus on hankittu aikanaan clearingkaupalla NL:n kanssa.
btw – AJ, Metsäkeskuksen tärkein tehtävä on metsälakien valvonta ja muut tehtävät tukevat tätä tavoitetta.