Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Täytyy kyllä sanoa, että on se liikuttavaa, miten jotkut uskovat KIRJOIHIN kirjoitettuun. Onkohan kukaan kertonut, että ne ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka niitä kirjoja kirjoittelevat ja omia ajatuksiaan sinne rustailevat. Kyllä on helppo ihmisiä jymäyttää, jos kirja edustavat maailmakuvassa lopullista totuutta. Ja sitten vain kun valitsee mieleisensä kirjan, niin saa mieleisensä totuuden. Juicen laulussa ”Toisinajattelija” on sattuva kuvaus ilmiöstä.
Kyllä ei metsäkasvatus mitään ruudinkeksimistä ole, jos perusteet ekologiasta hallussa. Menetelmien kirjo on rajaton ja niitä voi yhdistellä tarpeen ja tilanteen mukaan haluamallaan tavalla nykylainsäädännössä. Perkolta varmaan on mennyt ihan ohi, että en ole lähtökohtaisesti JK:n vastustaja, mutta vastustan kaikkia ääriliikkeitä, koska niiden jäljiltä jää aina vain savuavat rauniot. Se ettei jotain JK kirjoja lueskele, ei tarkoita, ettei seuraa alan kehitystä ja tutkimusta. Olen kirjoitellut aikanaan Tapion taskukirjaan, Metsähallituksen julkaisuihin, alan lehtiin ja joitakin yliopistoluentoja on tullut pidettyä lähinnä metsäympäristön suojelusta ja metsäsuunnittelusta…jos se ketään kiinnostaa. Aikaa viimeisestä alkaa olla melkoinen tovi.
Minulla on sen verran hyvät akateemiset metsäekologian opinnot takana ja 40 vuotta metsämiesuraa työnantajan leivissä ja omassa metsässä sekä kirjoitellut pariin julkaisuun etten tarvitse kirjoja enää tietääkseni, milloin voi harjoittaa JK:ta ja milloin jaksollinen kasvatus on paikallaan.
Joo ei ole JK-metsä. Nyt odottaa täystiheä kuusikko ensiharvennusta 12 kesää uudistuksen jälkeen ilman ainuttakaan metsänhoitotoimenpidettä istutuksen jälkeen.
Kyllähän perko on oikeassa – ei tarvitse kummoista metsää, että se pesee aukolla ensimmäiset 5 vuotta tuotossa. Mutta kiertoajan kuluessa se tarkoittaisi minun metsiin verrattuna sellaista 10 m3/v pelkkää tukin lisäystä jatkuvasti joka vuosi. Haluaisin nähdä Suomessa sen metsän, joka jatkuvasti harvennettuna tuottaa harvennuksien poistoista huolimatta koko ajan 10 m3/ha/v tukkia… Oma laskelma ei perustu mielikuvitukseen, vaan viimeksi uudistamaani metsikköön ja sen tuottoon läpi kiertoajan, jonka tunnen. Tosin tuotosta puuttuu vielä metrisenä halkona myydyt taimikon suojuspuut, joiden tulosta en tiedä kun isäni myi enkä määriä muista vaikka itse tein.
Siinä MT:n jutun kuvassa iloittiin aukolta löytyneistä kahdesta männyntaimesta ja yhdestä kuusentaimesta. Juuri saattoi puhua taimista monikossa, mutta ensi talven jälkeen tuollaisen pikkuaukon männyntaimet on hirvet syöneet, joten hyvässä lykyssä se yksi kuusentaimi on jäljellä. Paras mahdollinen ruokapöytä hirville tuollainen heinäinen pikkuaukko metsän keskellä – saa ihan rauhassa makoilla ja syödä taimet.
Hmm…nyt viimeistään kyllä kannattaisi Perko tarkistaa osaamisensa alan perusteista. MK:n valta rajoittuu lähinnä aukon teon rajoittamiseen ja aukon metsittämisen pakottamiseen ja näiden valvontaan. Nykyisellään MK lienee viimeinen taho joka on painostamassa tai pakottamassa aukkohakkuuseen. Jos vaikka avaat lain Metsäkeskuksesta ja metsälain.
Nykylainsäädännössä on lähinnä aukon teon rajoittavia määräyksiä. Ei taida löytyä yhtään, joka suoraan pakottaisi aukkohakkuuseen, joten ei kyllä löydy myöskään viranomaista, joka voisi tällaiseen pakottaa.
”Jatkuvan kasvatuksen periaatteet ovat tunnettu jo tuhansia vuosia sitten ja nähtävissä saviruukkuihin kaiverrettuna. ” no nyt löytyi selitys muinaisten kulttuurien katoamisille…
Erikseen ottamatta kantaa tähän Lehtosen tapaukseen, niin ei kyllä jaksa olla hämmästelemättä tätä julkishallinnon johtajien arroganttia käytöstä ja sitä, etteivät ymmärrä olevansa erityisen silmälläpidon alla. Ei ole varmasti kovin vaikeaa oikeasti käyttäytyä asiallisesti ja oikeasti toimia esimerkkinä…siis hyvänä esimerkkinä, kun se tavan rivityöntekijöiltäkin onnistuu. Kerta kaikkiaan ei ymmärretä aseman tuomaa vastuuta. Siinä vaiheessa, kun on oikeaa valtaa, ei enää riitä, että osaa kirjailla hienoja powerpointteja.
Olettaisin ja toisen kerran luettuani näyttäisi Juuso kritisoivan molempien kasvatustapojen intomielistä kuvitelmiin perustuvaa argumentointia, kun totuus käytännössä on siellä metsässä tapauskohtainen. Löytyy sieltä tällainenkin lause ”Jatkuva kasvatus todistettiin aikoinaan edullisemmaksi jälkimmäisellä tavalla, joka on relevantti vain, jos haltija antaa meidän valita kahden metsän välillä.”
Toisaalta tuokin tukee ajatusta, että molempi parempi, kun voimme valita sopivaan kohtaan ilman haltijan avustustakin jatkuvan kasvatuksen kun taas toisaalla jaksollinen on parempi ilman haltijan taikoja. Eikä tarvitse lainkaan keskustella siitä voiko JK:ta jatkaa samalla paikalla loputtomiin.