Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Virtaava vesi vie aina mukanaan jotain tavaraa. Luonnostaan etelän savikenttien läpi kulkevat joet ja purot ovat olleet alajuoksulla keväisin sameita ja pohjoisen suoalueiden läpi tai soilta lähtevät ruskeita. Jokseenkin vaikea on enää erottaa ihmisen toiminnan vaikutuksen määrää, kun ”neitseellisiä” ei mahda löytyä, mutta suunta on selvä, eli lisää kiintoainesten kulkeutumista. Sen kiistäminen on yhtä typerää kuin ilmastonmuutoksen kiistäminen.
Jpjulkun aloitukseen: matalilla rannoilla tosiaan pintaveden pinta ojassa ja järvessä on pitkän matkaa sama, jolloin ojasta ei ole hyötyä lähellä vesirajaa. Tavan vuoksi ennen kaivettiin veteen asti, mutta luhtiahan niistä on tullut. Taas jyrkemmin veteen laskevalla rinteellä on yhtä typerää kaivaa oja järviveteen asti, kun alaspäin se pyrkii ilman ojaakin.
Nykyaika vaatii ketteryyttä ja kuntoa painella portaita ylös ja alas tarpeen mukaan sen perusteella, missä valta milloinkin luuraa…kuten Trump ja Euroopan johtajat ovat osoittaneet.
Tuohon Visakallon ajatukseen, ettei taivaaseen halua, voi jatkaa yhtä muorin ajatusta, ettei helvettiinkään pääse, kun siellä on kaikki paikat jo varattuna…mihin sitä sitten joutuu?
Pieni toive – älkää kellarissakaan käyttäkö tuulivoimaloista sanaa ”tuulipuisto”, joka on aivan perusteetonta viherpesua, jolla tarkoitus poistaa teollinen luonnonriisto kuvasta, kun puhutaan tuulivoimasta.
puunhalaaja – Sikäli kuin olen ymmärtänyt, verottaja ei katsele taakse vaan tekee tietyn sapluunan mukaan ratkaisut tapaus kerrallaan. Taitaa olla pääosin automaattista nykyään. Tuo verottajan aikaisempi linjaus palstaan liittyen on kyllä oiva peruste metsätalousmaalle ja verottomuudelle, koska verovelvollisia pitää kohdella yhdenvertaisesti.
Nykyinen verottajan väärä tulkinta on, että alle kahden hehtaarin tila on tonttia. Jos samassa kunnassa on muuta metsää yhteensä yli 2 hehtaaria, sen saa perustellusti metsätalousmaaksi, jollei ole kaavamerkinnöillä tonttialuetta. Automaattisesti menee kyllä ensin tontiksi, mutta pelkällä huomautuksella perusteluineen korjaantuu omalla kokemuksella.
Verottajan tulkintahan on mielestäni väärä ja perustunee poistuneeseen metsänhoitoyhdistyslakiin, jossa metsänhoitomaksu tulee yli 2 hehtaarin metsälle. Tästä on kääntäen tulkittu, että pienemmät eivät ole metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta. Kuitenkin verolaki lähtee siitä yksiselitteisesti, että maa-alan käyttötarkoitus ratkaisee ja käyttötarkoitukseen ei kyllä vaikuta alueen koko vaan sen tosiasiallinen käyttö, kuten verolaissa ja ohjeissa lukee. Pieniä ovat verottajan tulovirrat tuosta. Yksi tuttu sai hallinto-oikeudesta poistettua kesämökkitontin yhteydessä olevalta alle kahden hehtaarin metsältä (saman kiinteistön alalla) kiinteistöveron perustelemalla metsätalouskäytön metsätalousmaaksi kaavassa osoitetulla alueella.
Sopimus syntyy, kun hyväksyy tarjouksen. Myös suullinen sopimus on sopimus, vaikka sen toteen osoittaminen voi olla vaikeaa. Kyllä osapuolet tietävät, milloin ovat sopineet.
Tavallaan kyse on siinä, missä menee ahneuden ja tyhmyyden raja? Ahne saa olla muttei tyhmä, koska tyhmyydestä vain kärsii. Eli pienen voiton takia ei kannata uhrata tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tiedän tunteen…ei auta kuin sulatella aikansa ja sitten luonto hoitaa. Enemmän on juuri oman työn hukkaan menolta ja tuntuu vähän sellaiselta arvostuksen puutteelta. Korjuuketjun ammattilaiset puunostajasta alkaen ei aina ymmärrä, miten paljon huolenpitoa ja suunnitelmallisuutta metsänomistajan tavoitteisiin ja työhön on liittynyt ja vähän huolettomastikin saatetaan pilata hyvä työ. Kokonaanhan se ei mene pilalle, kun luonto hoitaa, mutta siltä siltä tuntuu hetken.
No voi käydä toisinkin. Moto oli menossa harvennukselle ja soitteli tienvarresta, että ostomies on merkannut menon taimikon läpi. Saako käyttää sitä valmista uraa metsän puolella? No se oli ollut oma tarkoitukseni.