Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,537)
  • isaskar keturi

    Lukutaitoja olen aiemminkin ihmetellyt – kannattaisi lukea loppuun asti ajatuksen kanssa. On maksettu menneestä hiilensidonnasta. Kun hiiltä ei sidota, tulot tulee puun myynnistä. Jos haluaa olla hiilinielu, ei myy ja puut kasvaa ja koko tulovirta koostuu puuston tilavuuden kasvusta (hiilinielusta), kunnes se ei enää kasva.

    Mutta noinhan siinä tietysti tässä maailmanajassa kävisi, että se pirulle annettu pikkusormi meni rannetta myöten…

    isaskar keturi

    Oma ehdotukseni hiilinielumaksuksi olisi yksinkertainen: kasvaneesta puustopääomasta maksetaan korvaus hiilitonnien mukaan. Jos taas puustopääoma pienenee, tulot on saatu puuta myymällä. Saat itse valita, kerrytätkö hiilivarastoa vai myyt puut. Markkinat määrää kumpi on edullisempaa ja päätöksessä voit painottaa omia arvojasi. Siis täysin markkinalähtöinen malli. Inventointikierto on niin nopea, että se riittää mittaustavaksi.

    isaskar keturi

    Kukahan ne metsäteollisuuden palkat sopii? Ei julkinen talous ainakaan. Eiköhän nuo ole liike-elämän sisäisiä ongelmia, jollei osata palkkakustannuksia sovittaa oikein…tai näin ainakin elinkeinoelämä vakuuttaa…

    Metkan ympäristötuet on katsottava haittakorvauksiksi, joten ne eivät tosiasiallisesti ole yritystukia kuten esim. metsänhoidon ja tienrakennuksen tuet.

    ”Valtion tukia pitää tarkastella investointeina ja miten ne tuottaa.” kyllä mutta yhteiskunnan investoidessa, sen tulisi tuottaa yhteiskunnallista hyvää, eikä lisäosinkoja omistajille.

    isaskar keturi

    Miten kaksi edellistä kommenttia liittyy sopimuskäytäntöihin?

    Ihan suurpääoman hyväksihän minä töitä teen, joten ei sillä väliä milloin maksellaan ja mitä maksellaan. Perillisille turhaa riitaa…

    isaskar keturi

    Metka-tuet saa lopettaa saman tien, kun miljardien tuet osakeyhtiöille lakkaavat. 2024 yritystuet olivat n. 3,8 miljardia. Metka on siitä vajaa prosentti. Käpysonni se taitaakin kalastella suuria kaloja ja kohdistaa huomionsa olennaiseen?

    isaskar keturi

    Käpysonni haluaa keskustelua itse asiasta. ”Meidän on tosi vaikea käydä keskustelua tästä visiosta, että minkälainen valtion ja julkisen sektorin rooli on näiden muutosten ja leikkausten jälkeen. ” Julkisen sektorin rooli ei ole kustantaa liiketoiminnan kuluja. Samaiset patruunat huutaa aina ensimmäisenä valtiota apuun, jos bisness sakkaa – julkisen sektorin rooli ei ole tukea yritystoimintaa, vaan liike-elämän tulee eri mutkien kautta veroina (yritysverot, palkkaverot jne.) rahoittaa julkinen sektori, joka tuottaa yleishyödyllisiä (kansalaisille ja yrityselämälle) palveluita.

    Kun liike-elämä hoitaisi leiviskänsä, kaikilla olisi hyvä olla –

    ”Suomi ei ole jatkanut muiden Pohjoismaiden talouskasvua vaan on eriytynyt niistä.” Miksi? Koska se on liike-elämä, joka ei tee osaansa. Osa syynsä tietyillä kansalaisryhmillä, jotka tekevät kaikkensa kampittaakseen elinvoimaisia elinkeinoaloja (metsätalous, turvetuotanto, turkistarhaus…)

    isaskar keturi

    Näitä itsensä ulkoistajia löytyy joka alalla: en omista metsää -> kaikki metsät pitäisi rauhoittaa; en omista autoa -> autoilu pitäisi kieltää; en omista asetta -> aseet tulisi kieltää; ei vaivaa köyhyys -> jokainen selvitköön omillaan

    isaskar keturi

    ”…latoo myös kovaa tekstiä siitä, mihin suomalaisten tulee varautua.” vaan ei koske häntä itteään…

    isaskar keturi

    Ei vaadi nykyaikana kuin vähän koodausta, että maksut kulkisivat samaa tahtia hakkuun kanssa. Jos on sovittu motomittaus, niin motolta yhtiöllä on saatavissa ajantasainen hakkuutieto. Sovitaan vain maksuväli (esim. 1krt/vko), niin raha kulkee ”automaattisesti” samaa tahtia hakkuun kanssa. Esim. 90% maksusta näin ja loput ”lopputilityksessä”. Jos Metsäkeskus voi laittaa maksuun Metka tuen samana päivänä, kun hakemus on tullut, niin kyllä tämä pitäisi firmoilta onnistua. On selvää, että maksun viivyttely hyödyttää firmoja ja siksi on tähän menty.

    isaskar keturi

    Tämä on taas esimerkki MTKn edunvalvonnan tehokkuudesta – miten on voitu hyväksyä noin epämääräiset sopimusmallit. Näiden pohja on ymmärtääkseni jo aikanaan MTKn ja metsäteollisuuden kesken sovituissa malleissa.

    Sopimukset pitää kirjoittaa niin, että riitatapauksessa käräjilläkin niiden kanssa pärjää. Jos perustuu luottamukseen, mitään sopimuksia ei tarvitakaan – ne on riitoja varten kirjallisena.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,537)