Etusivu › Keskustelut › isaskar keturi › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,567)
1 2 3 … 155 156 157
  • isaskar keturi 1.5.2026, 20:07

    Älä Juha hyvä muuta sävyä (jankuttaa) ikäväksi. Asiassa on paljon nyansseja ja olen nyt kirjoitetun varassa. Kuitenkin aiemmin kirjoitit ”Samastamisesta ei ole kyse, vaikka osakeyhtiön toimintaa pyörittäisivätkin ihmiset, jotka ovat omistajan (esim yhdistys) palveluksessa, sillä talous ja rahaliikenne on eristetty luonnollisesti erilleen yhdistyksen ja toimivan yhtiön välillä. ” ja ”Ja ihan yhdistyslain mukaisesti yhdistyksen (myös metsänhoitoyhdistyksen) hallituksen jäsenet vastaavat viime kädessä omalla omaisuudellaan yhdistyksen veloista.” mikä ei pidä paikkaansa kuin tietyissä hyvin harvinaisissa (ei minulla tiedossa yhtään) tapauksissa. En usko, että olemme kaukana yhteisestä ymmärryksestä asiassa, mutta ei se viesteillä selviä. Kukin arvioikoon itse ilman hammasten kiristelyä ja ylemmyyden tunnetta, onko tästä keskustelusta mitään hyötyä…tuskin, joten päätän tähän.

    isaskar keturi 1.5.2026, 18:29

    Sikäli kuin tutulta vero-oikeuteen perehtyneeltä juristilta kuulin, pelkkä rahaliikenteen kirjanpidollinen eriyttäminen ei riitä. Toiminta pitää olla selkeästi eriytettyä, koska tarkasteltavaksi tulee kuka toimintaa tosiasiallisesti johtaa ja mitä tarkoitusperiä varten. Yhdistys omistajana on pääomittamassa osakeyhtiötä. Konkurssissahan osakkeet menettävät arvonsa, jolloin sillä on suoria seuraamuksia omistajalle.

    Leppäsen väite ”hallituksen jäsenet vastaavat viime kädessä omalla omaisuudellaan yhdistyksen veloista. ” ei pidä paikkaansa. Hallituksen vastuusta yhdistyslaissa sanotaan: ”Hallituksen jäsen, toiminnantarkastaja tai muu, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää, on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle.” Eli vaatii tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta. Näin ei voi olla, jos hallitus huolellisesti laittaa valtuuston päätöksen toimeksi. Näissä asioissa ylläpidetään harhaluuloja, jotka eivät pidä paikkaansa…siksipä oikeuden pöytäkirjoista löytyy paljon luulijoiden nimiä. Ihan en omaan kokemukseen perustuen luota yhdistysten osaamiseen kaikilta osin. Yhdistyksessä johtotehtävissä aiemmin olleen kollegan suosituksesta olenkin yhtä kokeilua lukuunottamatta pysynyt erossa mhy:n toiminnasta.

    Kuten sanottu, en ole ekspertti, mutta jonkin verran asiaan perehtynyt eri kautta. Arvioin asiaa lähinnä riskien näkökulmasta, enkä absoluuttisena totuutena, joka viime kädessä punnitaan käräjillä.

    isaskar keturi 1.5.2026, 15:05

    Nostokoukku tarkoittanee aidolla kelolla sen verta vanhaa puuta, että se on ehtinyt kasvaa jonkun aikaa sellaista alle millin vuosikasvainta, jolloin myös kelon pinta on kova ja tiivis sekä sydänpuuta on 80-90% koko puuaineksesta. Kyllä – tällaisten valmistus talousmetsissä on varmaankin loppu, mutta onko sillä muuta kuin esteettinen vaikutus? Hulluina aikoina 80-90-luvun vaihteessa kun itsekin olin myymässä noita valtion keloja, niin keloksi kelpasi melkein mikä vain kuollut puu. Ei ne kuostotkaan (ainakin Länsi-Lapissa käytetty termi) hullumpia hirsirakennuspuita olleet. Puusepät kävivät meidän kuitupinostakin valkkaamassa onttolahoa punahonkaa hyvään hintaan.

    isaskar keturi 1.5.2026, 13:40

    Ainakin meillä päin on metsissä keloja. Pääasiallinen syy on alueella yleinen tyvitervas. Kelojen esiintymisen ja lisääntymisen näkökulmasta etelässä kelot eivät pysy yhtä kauaa pystyssä kuin pohjoisessa, vaan lahoavat tyvestä ja kaatuvat. Eli kelot eivät ole ”ikuisia” kuten myytti kertoo. Mänty kuolee; siitä tulee kuosto, eli kuollut mänty, joka hiljalleen keloutuu ja sitten siitä tulee kelo. Luulisi, että toisaalta kelojen mahdollisuudet lisääntyvät etelässä, kun isännät eivät enää korjaa kaikkia kuolevia ja kuolleita puita pois polttopuuksi ja muuksi rakennuspuuksi.

    isaskar keturi 1.5.2026, 13:10

    En tiedä, kun en ole alan juristi, mutta mielenkiintoinen akateeminen kysymys: Jos yhdistyksen omistama osakeyhtiö ei ole tosiasiallisesti erillinen yhtiö (samat työntekijät ja sama johto kuin yhdistyksellä), yhdistys ja osakeyhtiö katsotaan samaistamisopin mukaan yhdeksi ja samaksi oikeushenkilöksi, jolloin yhdistys vastaa myös yhtiön veloista. Jos osakeyhtiö on maksukyvytön ja sillä on velkoja, katsotaanko yhdistys, joka muodostuu jäsenistään, vastuulliseksi saatavistaan? Samaistamisperiaatteen mukaan kyllä. Onko silloin yhdistyksen jäsenet vastuussa veloista, se on nimenomaan jäsentensä yhteenliittymä? Verottajalla on hyvät ja kattavat ohjeet ja tulkinnat siitä, miten yhdistyksen liiketoiminta pitää erottaa yhdistyksestä, ettei liiketoiminnalla ole suoraa vaikutusvaltaa yhdistyksen toimintaan. Se että metsänhoitoyhdistyslaissa on sallittu mhy:lle liiketoiminta, ei vaikuta näihin yleisiin periaatteisiin.

    Varmuuden vuoksi, ettei joku ala turhaan minun kanssa asiasta inttämään – minä en tiedä! Kunhan pohdiskelen. Mutta kuvio ei ole kyllä aivan selvä, ellei liiketoimintaa huolellisesti organisoida. Jos joku oikeasti tietää, eikä vain arvaile, niin voi mielenkiinnosta asiaa selventää.

    Päätöksenteko ja kuka henkilönä on vastuussa on sitten toinen kuvio – pääsääntöisesti, kenen päätöksellä mennään, se vastaa. Valtuusto edustaa jäseniä.

    isaskar keturi 1.5.2026, 12:56

    Meidän järveltä piisami hävisi, kun rannat rakennettiin mökkejä täyteen ja nahkojen alta alkoi löytyä ilmakiväärin luoteja samaan tahtiin. Mökkiläisten mielestä kivoja maalitauluja niiden kekojen päällä. Joutsenen paluulla taisi myös olla osuutensa, kun piisamit eivät enää olleetkaan valtiaita keoillaan.

    isaskar keturi 1.5.2026, 11:06

    En ole pyytänyt raudoilla kuin piisamia silloin, kun niitä vielä oli ja kiertävät turkisten ostajat niitä hyvällä rahalla ostivat. Tuli varmasti tehtyä tuo Nostokoukun testi, eli lauennut sormille. Silloin raudat sijoiteltiin siten, että rautoihin jäänyt eläin hukkui. Joku todella harva kerta piisami onnistui nousemaan jäälle tai keon päälle raudoissa. Muita eläimiä en koskaan saanut noissa raudoissa. Muuten mielestäni loukkupyynti on se oikea tapa.

    Niin, puhallutettua tuli heti aamulla verkolta paluun yhteydessä – klara vappen.

    isaskar keturi 1.5.2026, 10:16

    Metsänhoitoyhdistyksen lain perusteluissa kuitenkin sanotaan ”Taloudellisten riskien hallinnan, toiminnan läpinäkyvyyden sekä
    kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi myös metsänhoitoyhdistysten tulisi harjoittaa varsinaista liiketoimintaa tätä varten tarkoitetussa yhteisömuodossa kuten osakeyhtiönä tai osuuskuntana. ” Lisäksi perusteluissa tuodaan esille, että se pitää eriyttää muusta toiminnasta. Ilman eriytystä riskit jäävät emon vastuulle. Voi olla yhtiöitä, joiden toimihenkilöt ja vastuuhenkilöt ovat pääosin samoja kuin yhdistyksessä, jolloin tämä ei toteudu. Näissä asioissa ei mutu riitä.

    isaskar keturi 30.4.2026, 21:49

    Riippuu siitä, missä järjestyksessä päätökset on tehty. Jos yhdistyksen yhtiö, joka ei ole tosiasiallisesti itsenäinen yhtiö, menee konkurssiin, konkurssi on omistajan murhe. Omistaja on yhdistys eli sen jäsenet.

    isaskar keturi 30.4.2026, 18:40

    Miksei voisi olla kuten ennenkin, kun silloin jomman kumman täyttyminen riitti – joskus ei vain järeydy ja ikä alkaa tulla vastaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,567)
1 2 3 … 155 156 157