Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Nykyinen verottajan väärä tulkinta on, että alle kahden hehtaarin tila on tonttia. Jos samassa kunnassa on muuta metsää yhteensä yli 2 hehtaaria, sen saa perustellusti metsätalousmaaksi, jollei ole kaavamerkinnöillä tonttialuetta. Automaattisesti menee kyllä ensin tontiksi, mutta pelkällä huomautuksella perusteluineen korjaantuu omalla kokemuksella.
Verottajan tulkintahan on mielestäni väärä ja perustunee poistuneeseen metsänhoitoyhdistyslakiin, jossa metsänhoitomaksu tulee yli 2 hehtaarin metsälle. Tästä on kääntäen tulkittu, että pienemmät eivät ole metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta. Kuitenkin verolaki lähtee siitä yksiselitteisesti, että maa-alan käyttötarkoitus ratkaisee ja käyttötarkoitukseen ei kyllä vaikuta alueen koko vaan sen tosiasiallinen käyttö, kuten verolaissa ja ohjeissa lukee. Pieniä ovat verottajan tulovirrat tuosta. Yksi tuttu sai hallinto-oikeudesta poistettua kesämökkitontin yhteydessä olevalta alle kahden hehtaarin metsältä (saman kiinteistön alalla) kiinteistöveron perustelemalla metsätalouskäytön metsätalousmaaksi kaavassa osoitetulla alueella.
Sopimus syntyy, kun hyväksyy tarjouksen. Myös suullinen sopimus on sopimus, vaikka sen toteen osoittaminen voi olla vaikeaa. Kyllä osapuolet tietävät, milloin ovat sopineet.
Tavallaan kyse on siinä, missä menee ahneuden ja tyhmyyden raja? Ahne saa olla muttei tyhmä, koska tyhmyydestä vain kärsii. Eli pienen voiton takia ei kannata uhrata tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Tiedän tunteen…ei auta kuin sulatella aikansa ja sitten luonto hoitaa. Enemmän on juuri oman työn hukkaan menolta ja tuntuu vähän sellaiselta arvostuksen puutteelta. Korjuuketjun ammattilaiset puunostajasta alkaen ei aina ymmärrä, miten paljon huolenpitoa ja suunnitelmallisuutta metsänomistajan tavoitteisiin ja työhön on liittynyt ja vähän huolettomastikin saatetaan pilata hyvä työ. Kokonaanhan se ei mene pilalle, kun luonto hoitaa, mutta siltä siltä tuntuu hetken.
No voi käydä toisinkin. Moto oli menossa harvennukselle ja soitteli tienvarresta, että ostomies on merkannut menon taimikon läpi. Saako käyttää sitä valmista uraa metsän puolella? No se oli ollut oma tarkoitukseni.
No HS paikkaa Ylen lipsahduksen ”Uusien tietojen valossa hakkuut vaikuttavat hiilinieluun jopa enemmän kuin aiemmin on luultu” – kuvatekstin tiivistelmä. Ja kun tiedetään, että osa katsoo vain kuvat, niin tässä siis pääsanoma!?? Kiihkossa toimittaja tehnyt hauskan kirjoitusvirheen tekstiin ”Yhden puun kaataminen kasvattaa hiilinielua enemmän kuin aiemmin luultiin.” Soimakallion mukaan hakkuut on aiheuttaneet 80% nielun pienenemisestä…siis verrattuna mihin? Mihin perustuu käsitys, että nielu olisi 80% vähemmän pienentynyt, jos ei olisi lainkaan hakattu?
Omiin kokemuksiin perustuen sanoisin syyn löytyvän seuraavista:
– kiire muille kohteille
– urakoitsijalla sopimaton (liian heikko) kalusto
Kyllä laikkuihinkin saa hyvän taimikon, mutta mätästys on aina parempi. Pahimmillaan olen nähnyt laikutusta, jossa ei ole edes kuntta kokonaan rikki.
Perkon laskelman voi esittää niinkin, että 100 000 ha avohakkuuta tuottaa 670 miljoonaa euroa enemmän (180 uud.kulua milj. vähennetty) kuin vastaava määrä JK:ta. JK kasvattajilla 670 miljoonan euron tulon saanti korkoineen siirtyy hamaan tulevaisuuteen… Oletuksena siis JK keskim. kertymä 100m3 tukkia ja uudistushakkuu 200m3 tukkia ja 50m3 kuitua eli ei ainakaan vedetty ”kotiinpäin” avohakkuun eduksi. PS. itse en saa tuhlattua 1800 euroa/ha uudistamiseen.
Nämä laskelmat ovat suuntaa antavia. Eli laskennan alkuajankohdaksi pitää investointinakin katsoa molemmilla sama ajankohta eli hakkuu, jolloin JK-metsä olisi voitu uudistaa ja jaksollinen metsä uudistetaan.
Näille keskusteluille täällä on tyypillistä, ettei lueta edes yhtä ajatusta kokonaisuutena vaan juuri ja juuri yksi lause, kuten R.Ranta eilen kommentoidessaan minun aikaisempaa kirjoitustani ja lainaamalla vain ensimmäistä perustetta sille, miksi uudistamiskulun käsittely metsäkäsittelyn kuviokohtaisessa vertailussa investointina on aivan absurdia. Syitä voisi listata vielä useampia, mutta sehän on turhaa, kun ei se ketään kiinnosta. Sen kuitenkin todisti jo 40 vuotta sitten metsäsuunnittelun apulaisprofessori.
Vieläkin isolla osalla kansasta menee liian hyvin, kun tänne kannattaa rahdata jätettä valtamerien takaa – tarpeettomia vaatteita, joita ei käytetä kuin kerran tai ei kertaakaan; turhaa krääsää jota ei käytetä tai se ei kestä jne.