Etusivu › Keskustelut › isaskar keturi › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,565)
1 2 3 … 155 156 157
  • isaskar keturi 1.5.2026, 15:05

    Nostokoukku tarkoittanee aidolla kelolla sen verta vanhaa puuta, että se on ehtinyt kasvaa jonkun aikaa sellaista alle millin vuosikasvainta, jolloin myös kelon pinta on kova ja tiivis sekä sydänpuuta on 80-90% koko puuaineksesta. Kyllä – tällaisten valmistus talousmetsissä on varmaankin loppu, mutta onko sillä muuta kuin esteettinen vaikutus? Hulluina aikoina 80-90-luvun vaihteessa kun itsekin olin myymässä noita valtion keloja, niin keloksi kelpasi melkein mikä vain kuollut puu. Ei ne kuostotkaan (ainakin Länsi-Lapissa käytetty termi) hullumpia hirsirakennuspuita olleet. Puusepät kävivät meidän kuitupinostakin valkkaamassa onttolahoa punahonkaa hyvään hintaan.

    isaskar keturi 1.5.2026, 13:40

    Ainakin meillä päin on metsissä keloja. Pääasiallinen syy on alueella yleinen tyvitervas. Kelojen esiintymisen ja lisääntymisen näkökulmasta etelässä kelot eivät pysy yhtä kauaa pystyssä kuin pohjoisessa, vaan lahoavat tyvestä ja kaatuvat. Eli kelot eivät ole ”ikuisia” kuten myytti kertoo. Mänty kuolee; siitä tulee kuosto, eli kuollut mänty, joka hiljalleen keloutuu ja sitten siitä tulee kelo. Luulisi, että toisaalta kelojen mahdollisuudet lisääntyvät etelässä, kun isännät eivät enää korjaa kaikkia kuolevia ja kuolleita puita pois polttopuuksi ja muuksi rakennuspuuksi.

    isaskar keturi 1.5.2026, 13:10

    En tiedä, kun en ole alan juristi, mutta mielenkiintoinen akateeminen kysymys: Jos yhdistyksen omistama osakeyhtiö ei ole tosiasiallisesti erillinen yhtiö (samat työntekijät ja sama johto kuin yhdistyksellä), yhdistys ja osakeyhtiö katsotaan samaistamisopin mukaan yhdeksi ja samaksi oikeushenkilöksi, jolloin yhdistys vastaa myös yhtiön veloista. Jos osakeyhtiö on maksukyvytön ja sillä on velkoja, katsotaanko yhdistys, joka muodostuu jäsenistään, vastuulliseksi saatavistaan? Samaistamisperiaatteen mukaan kyllä. Onko silloin yhdistyksen jäsenet vastuussa veloista, se on nimenomaan jäsentensä yhteenliittymä? Verottajalla on hyvät ja kattavat ohjeet ja tulkinnat siitä, miten yhdistyksen liiketoiminta pitää erottaa yhdistyksestä, ettei liiketoiminnalla ole suoraa vaikutusvaltaa yhdistyksen toimintaan. Se että metsänhoitoyhdistyslaissa on sallittu mhy:lle liiketoiminta, ei vaikuta näihin yleisiin periaatteisiin.

    Varmuuden vuoksi, ettei joku ala turhaan minun kanssa asiasta inttämään – minä en tiedä! Kunhan pohdiskelen. Mutta kuvio ei ole kyllä aivan selvä, ellei liiketoimintaa huolellisesti organisoida. Jos joku oikeasti tietää, eikä vain arvaile, niin voi mielenkiinnosta asiaa selventää.

    Päätöksenteko ja kuka henkilönä on vastuussa on sitten toinen kuvio – pääsääntöisesti, kenen päätöksellä mennään, se vastaa. Valtuusto edustaa jäseniä.

    isaskar keturi 1.5.2026, 12:56

    Meidän järveltä piisami hävisi, kun rannat rakennettiin mökkejä täyteen ja nahkojen alta alkoi löytyä ilmakiväärin luoteja samaan tahtiin. Mökkiläisten mielestä kivoja maalitauluja niiden kekojen päällä. Joutsenen paluulla taisi myös olla osuutensa, kun piisamit eivät enää olleetkaan valtiaita keoillaan.

    isaskar keturi 1.5.2026, 11:06

    En ole pyytänyt raudoilla kuin piisamia silloin, kun niitä vielä oli ja kiertävät turkisten ostajat niitä hyvällä rahalla ostivat. Tuli varmasti tehtyä tuo Nostokoukun testi, eli lauennut sormille. Silloin raudat sijoiteltiin siten, että rautoihin jäänyt eläin hukkui. Joku todella harva kerta piisami onnistui nousemaan jäälle tai keon päälle raudoissa. Muita eläimiä en koskaan saanut noissa raudoissa. Muuten mielestäni loukkupyynti on se oikea tapa.

    Niin, puhallutettua tuli heti aamulla verkolta paluun yhteydessä – klara vappen.

    isaskar keturi 1.5.2026, 10:16

    Metsänhoitoyhdistyksen lain perusteluissa kuitenkin sanotaan ”Taloudellisten riskien hallinnan, toiminnan läpinäkyvyyden sekä
    kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi myös metsänhoitoyhdistysten tulisi harjoittaa varsinaista liiketoimintaa tätä varten tarkoitetussa yhteisömuodossa kuten osakeyhtiönä tai osuuskuntana. ” Lisäksi perusteluissa tuodaan esille, että se pitää eriyttää muusta toiminnasta. Ilman eriytystä riskit jäävät emon vastuulle. Voi olla yhtiöitä, joiden toimihenkilöt ja vastuuhenkilöt ovat pääosin samoja kuin yhdistyksessä, jolloin tämä ei toteudu. Näissä asioissa ei mutu riitä.

    isaskar keturi 30.4.2026, 21:49

    Riippuu siitä, missä järjestyksessä päätökset on tehty. Jos yhdistyksen yhtiö, joka ei ole tosiasiallisesti itsenäinen yhtiö, menee konkurssiin, konkurssi on omistajan murhe. Omistaja on yhdistys eli sen jäsenet.

    isaskar keturi 30.4.2026, 18:40

    Miksei voisi olla kuten ennenkin, kun silloin jomman kumman täyttyminen riitti – joskus ei vain järeydy ja ikä alkaa tulla vastaan.

    isaskar keturi 30.4.2026, 18:05

    copilot kertoo
    mänty etelä 80v-26cm

    mänty pohjoinen 100v-23cm

    kuusi etelä 60v-26cm

    kuusi pohjoinen 80v-23cm

    koivu etelä 50v-22cm

    koivu pohjoinen 60v-20cm

    isaskar keturi 30.4.2026, 15:01

    Korjuupalveluun ja puukauppapalveluun liittyy myös huomattavia taloudellisia riskejä, joita toteutetaan jäsenten takaamana/kustannuksella. Viimekädessä omistajat (jäsenet) vastaavat.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,565)
1 2 3 … 155 156 157