Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Taisi jossain vaiheessa metsälain muutoksen jälkeen, kun uudistamisrajat poistettiin, olla tutkimustuloksia, että muutos ei juurikaan vaikuttanut uudistettavan puuston kokoon ja ikään. Tosin osa joutuu aivan pakosta myymään liian pientäkin, erityisesti tällaisina aikoina – ennemmin se kuin taivasalle joutuminen…
Jatkuva kasvatuksessa on taloudellinen riisto ja ahneus viety äärimmilleen – ei haluta laittaa senttiäkään hakkuussa saadusta voitosta uuden metsän kasvuun ja hyvinvointiin. JK-porukan viljelemä ajatus uudistamiskustannusten kohdentamisesta kiertoajan päähän on aivan puppua. Uudistaminen on seurausta hakkuusta, eikä päinvastoin. Suomessa ei metsätaloutta pellonmetsitystä lukuunottamatta koskaan aloiteta puhtaalta maalta, eli uudistamiskustannus kuuluu vähentää uudistushakkuun tulosta.
Syyllistäminen on mielensäpahoittajien termi, jonka tarkoitus on siirtää huomio pois asiasta ”uhrin” mielipahaan. Minua on kyllä syytetty yhdestä ja toisesta, mutta en muista tulleeni syyllistetyksi. Metsätaloudesta saa puhua niin paljon pahaa kuin haluaa, niin en koe syyllisyyttä. Ongelmat tulevat siitä, että joku muu uskoo pahat puheet ja alkaa rajoittaa metsänomistajan päätäntävaltaa omista asioistaan. Usein nämäkään puheet eivät ole haitallisia, kun ne eivät perustu tosiasioihin, eli rajoitetaan sellaista toimintaa, jota ei ole olemassakaan.
Molempi parempi. Itse en sulje pois kumpaakaan. JK:n kannattajissa hiukan ärsyttää sama kiihkomielinen oman ideologian kehuminen kuten kitkarenkaiden puolustajissa – ikään kuin ainoa oikea ratkaisu ja muut ovat typeryksiä. Tähän liittyy se, että mitkään asiaperustelut eivät uppoa tai ne leimataan tutkimustiedosta huolimatta ”mielipiteeksi”. Aloite kitka/nasta keskusteluun alkaa aina siitä, että ”kitkat pitää saada pakolliseksi” tyylillä. Sama tässä JK-keskustelussa. Antaisitte aukkohakkaajien tehdä mielensä mukaan ja tehkää tekin ja olkaa hiljaa.
Oikea käsittely oikeaan paikkaan. On toki myös tutkimusnäyttöä, että verrattain vanhakin pieni alispuusto hyvissä olosuhteissa virkoaa hyvään kasvuun. Vaihtuvan taimiaineksen merkitystä ei voi vähätellä. Mutta ei todellakaan ole niin, että jatkuva kasvatus on kaikissa kohteissa jaksollista parempi. Saatikka niin, että pelkästään JK:hon siirtyminen pelastaisi Suomen luonnon ja metsien luonnontilan ja kaikissa oloissa tuottaisi terveen ja hyvinvoivan metsän.
Tämä juupas eipäs inttäminen on aivan turhaa.
Kuolinpesän riidat eivät haittaa tilinkäyttöä, jos on oma tili. Sama koskee erotilanteita. Pystyy ainakin itse hoitamaan päivittäiset raha-asiansa ilman muiden sorkkimista.
Niin riippuu – kun joku tilin käyttäjä kuolee, tili sulkeutuu, mikäli on JA-tili. TAI-tiliä voi toinen jatkaa käyttöä normaalisti. Silti pankit suosittelevat puolisoille omia tilejä, kuten edellä kerroin. TAI-tililläkin toiseksi käyttäjäksi tulee kuolinpesä ja pesän riitaisuudesta ja hoitajasta riippuen, voi tilinkäyttö olla aika haasteellista.
Tuon yllä olevan vuoksi pankkien ehdoton suositus on, että puolisoilla on omat tilit. Yhteinen rahankäyttö pitää järjestää muutoin.
”Jk metsä ei lähde nollatilasta, vaan lähtee kasvatettavasta puustosta,” tämä Jovainin lause on juuri se, mistä aikaisemmin kirjoitin. Ei vain ole mahdollista, että tästä ikuisuuteen JK:ssa riittää kasvatettavaa puustoa ilman, että jotain syntyy siemenestä. Ja kun siemenestä ei oikein tahdo metsän alle uusia puita syntyä ja jos syntyy, niin ne ei kasva 40 vuoteen, kuten Luken tutkijat kirjoitti. Mistä ihmeestä sitten muka tupsahtaa ne ”jatkuvasti hakattavat tukkipuut”? Avaruudesta? Mielikuvituksesta lähinnä.
Tarkkana nyt Perko, että pysyt edes samassa asiassa, kun viittaat toisten kirjoituksiin!
”Eikä tuossa vieressä ollut jk metsää !! ! jos viittaa MUKA siihen juttuun, johon viittasin, niin ei ollutkaan – siinä oli kuva idäntunturikyyhkystä. Ei tässä kuvakirjoja katsella, vaan luetaan tekstiä.