Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kerrankin löytyi aihe, josta raati on liikuttavan yksimielinen!
Tasapainottaakseni edellisiä kommentteja, joista erityisesti uuden metsän hankinnassa syytä pitäytyä puhtaasti kangasmaan talousmetsissä ja kaukana asutuskeskuksista, toiseen suuntaa hiukan herkemmin jätän ns. tuottamattoman kohdan esim. taimikonhoidossa luonnontilaan. Omissa metsissä tällaisia voivat olla kosteat painanteet, jotka tuomipuskat vallanneet – en niitä enää viitsi raivata. Samoin leppäryhmät jäävät herkemmin pystyyn, jollei alla ole kertakaikkiaan riittävää taimikkoa. Näitäkin aina jätetty, mutta hiukan ehkä herkemmin jää nyt.
Kannattaa kyselyssä ottaa huomioon se vastakkainenkin reaktio, jota aavistushakkuuksi kutsutaan. Eli ota huomioon uutisoinnin kokonaisvaikutus, eikä vain mahdolliset positiiviset vaikutukset. Myös voisi olla avoimempi sille, miten uutisointi on otettu huomioon ja viety käytäntöön? Onko joku keksinyt jotain omaperäistä jne. Painottuuko hakkuiden rajoittaminen vai kasvua lisäävät toimet jne.
Onnea opinnäytetyölle.
SLL:n mainos (Suojele metsiä) televisiossa on nimetty yleishyödylliseksi tietoiskuksi?!!?
Kahlschlag voi vaikka kerrata tuloverolain 10§, jossa kerrottu verotettavat tulolähteet. Se ei tunnista toisen yksityishenkilön vastikkeetta suorittamaa maksua. Lahja se voisi olla, mutta kun lahjansaaja ei voi käyttää lahjoitusta itse muuhun kuin maksettuun sakkoon, niin ei se lahjakaan ole. Inttämisen sijaan Kahlschlag, voisi kertoa, mihin perustuen toisen puolesta maksettu sakko olisi verotettavaa? Olen valmis muttamaan mieltäni, jos on jotain faktaa väitteen pohjalle. Itsekin ensin oletin sen olevan verotettava etu, mutta sitten uteliaisuuttani selvittelin asiaa virallisista lähteistä ja päädyin toiseen tulokseen.
Perustuu siihen tuloveroperiaatteeseen, että sakon maksamista yksityishenkilöiden välillä ei pidetä tulona, koska sakko ei ole vastiketta mistään eikä lisää sakotetun varallisuutta – se vain poistaa hänen velvoitteensa. Tällöin siis maksajan tulee suoraan maksaa sakko eikä antaa rahaa sakon antamista varten. Tällöin se ei lisää sakotetun varallisuutta, vaan poistaa tämän rangaistusluonteisen velvoitteen. Pitäisi osoittaa kohta, jonka mukaan sakon maksaminen olisi tuloa tai lahja.
Kokemusta tästä ei ole.
Sakon voi maksaa toisen puolesta ilman veroseuraamusta, jos maksaja on yksityishenkilö. Se ei ole tuloverolain mukaista tuloa. Sen sijaan, jos työnantaja maksaa sakon työntekijän puolesta, se on tulona verotettavaa työtuloa.
Veronalaista tuloahan se on saajilleen – eihän se varattomille toisten kustannuksella eläjille mitään meinaa tietenkään…tuntematta heidän tulopuoltaan.
Mielellään viedään KKO:hon asti niin saadaan vakiinnutettua vahingonteon rangaistavuus näissäkin asioissa.
Mielenkiinnolla seurataan uutisointia Aalistunturin oikeudenkäynnin lopputuloksesta. Minkälainen kauhistelu siitä syntyykään ja ”älymystö” rientää kauhistelemaan päätöksen seurauksia? jännää…
Joka kerta ollut käyttäjän vika itsellä jos nesteet ei ole pysyneet sisällä. Stihlin salpakorkissa joskus voi käydä, ettei korkki olekaan pohjassa – jää kyllä paikalleen, muttei ole kiinni.