Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki alkoi mennä pieleen kun Sipilän hallitus loi käsitteen vipuvaikutus. Kauhea usko kaikkeen toiveajatteluun, miten euro täällä alkaakin ykskaks monistua tuolla. Koko politiikka perustuu pyramidihuijauksesta tuttuun logiikkaan, jossa kaikki voittaa, kunnes joku älyää katsoa, mitä pussin pohjalla on…ja havahtuu, että pohjakin on poissa.
Samaa jatkumoa on kaikki yritystuet ja nämä sotepalveluiden yksityistämiset, jotka voisi lukea suoriksi yritystuiksi. Veronmaksajien rahoja pumpataan julkisen talouden kautta yrityksille ja kuvitellaan, että ne palautuvat moninkertaisesti takaisin. Ainoa mikä monikertaistuu on valtionlaina, kun ei kehdata veroilla rahoittaa.
Joidenkin lajien osalta maiseman vakaus on tärkeämpää kuin jonkin elementin olemassaolo. Aukeissa alueissa hakkuuaukot eivät esim. toimi samalla tavalla teeren soidinalueina kuin niityt, tulvaniityt ja avosuot, jotka ovat paikallaan samanlaisina vuodesta toiseen. Kiinnostavaa on puuston tiheys ”luonnonmetsissä” ennen teollista aikaa. Tällähän on merkitystä arvioitaessa erilaisten kasvatusmenetelmien luonnonmukaisuutta.
Niinhän siinä käy, kun alunperin ennustemalleiksi ja skenaarioiden tarkasteluun tehtyjä malleja aletaan käyttämään totuutena. Tuloksethan ovat vain vertailukelpoisia saman mallin eri kohteille tehtyjen laskelmien välillä.
Tervapääskyjen ongelmat liittyvätkin paljolti rakennustavan eli rakennusten kattorakenteiden muutoksiin. Pesäpaikkoja ei ole tarjolla välikatossa.
Vuosituhannen vaihteessa eräs metsäntutkija teki ihan käyttökelpoisen ohjelman, jolla pystyi vertailemaan eri kohteiden lannoituskannattavuutta. Laski sisäisen koron kohteille. Homma jäi vähän kesken, kun kaveri kuoli yllättäen, mutta taitaisi jostain vieläkin löytyä tuo ”lanka”-ohjelma. Siihen syöteltiin kuvion tietoja ja sen perusteella laski.
Olen kyllä sitä mieltä, että saa linnut itse huolehtia kotinsa siivouksen. Ei niitä linnunkoloja metsissäkään kukaan siivoa ja rastaskin tekee ihan vapaaehtoisesti pesänsä vanhan päälle vaikka tilaa olisi vieressä.
Huomatkaa positiivinen piiloviesti Silvia Modigin nimittämisessä luontoliiton johtoon. Luontoliitto on Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Luonnonsuojeluliiton nuorison ollessa pikkuista vaille viiskymppisiä (Modig 49 v), niin toiveissa on, että luontoväki alkaa olla uusiutumisen puuttuessa uhanalainen ihmisryhmä – jatkuva kasvatus tuottaa tällaisen tuloksen.
Jännä juttu, etten kyllä edelleenkään löydä mistään minun kirjoittamana ko. kommenttia? Mutta tuossa on joka tapauksessa ajatusvirhe, kun 60% on tilan hankintahinnasta, eli hankintahinnan pitää olla vähintään 2500 e, että syntyy käyttökelpoinen metsävähennyspohja.
Toki vähennykset kannattaa käyttää mahdollisimman pian, mutta itse noudatan sitä, että mahdollisuuksien mukaan näytän nollatulosta, jolloin verotettavaa ei synny. Metsävähennys on ajallisesti rajoittamaton vähennysmahdollisuus ja menovaraus 4 vuodelle ja niitä kannattaa näissä puitteissa käyttää. Vuosimenot on vähennettävä maksuvuodelta. Ei ole niin noko nuukaa, jos alle 1500 euron tulosta pitää sitten verot maksaa, ellei vuosimenoilla ja menovarauksen tuloksella saa aivan kaikkea pois. Itse jätän sitten metsävähennyksen odottamaan, kun sille on käyttöä. Tämähän on makuasia.
En kyllä muista kommentoineeni, tai löydä kommenttia itseltäni, että verotettavaa pitäisi olla 2 500€?
On niitä muutamia järviä, joihin ei pääasiassa tule suovesiä. Aina jotain soita lähistöllä toki on. Etelä-Suomessa on esim. Nurmijärven Sääksjärvi, jossa vesi vaihtuu pohjaveden kautta sekä tietysti jonkin verran pintavaluntaa. Eli järvellä ei ole laskujokea eikä jokia laske järveen. Yksi oja on kaivettu 90-luvulla viereisestä lammesta, joka sekin on nyt padottu. Ko. lampeen on johdettu suo-ojia. Ei varmaan olisi edes saanut ko. yhdysojaa kaivaa. Lapissa on ns. saivoja (mm. Pakasaivo), joissa myös ei ole lasku- eikä tulojokia.