Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Perkon laskelman voi esittää niinkin, että 100 000 ha avohakkuuta tuottaa 670 miljoonaa euroa enemmän (180 uud.kulua milj. vähennetty) kuin vastaava määrä JK:ta. JK kasvattajilla 670 miljoonan euron tulon saanti korkoineen siirtyy hamaan tulevaisuuteen… Oletuksena siis JK keskim. kertymä 100m3 tukkia ja uudistushakkuu 200m3 tukkia ja 50m3 kuitua eli ei ainakaan vedetty ”kotiinpäin” avohakkuun eduksi. PS. itse en saa tuhlattua 1800 euroa/ha uudistamiseen.
Nämä laskelmat ovat suuntaa antavia. Eli laskennan alkuajankohdaksi pitää investointinakin katsoa molemmilla sama ajankohta eli hakkuu, jolloin JK-metsä olisi voitu uudistaa ja jaksollinen metsä uudistetaan.
Näille keskusteluille täällä on tyypillistä, ettei lueta edes yhtä ajatusta kokonaisuutena vaan juuri ja juuri yksi lause, kuten R.Ranta eilen kommentoidessaan minun aikaisempaa kirjoitustani ja lainaamalla vain ensimmäistä perustetta sille, miksi uudistamiskulun käsittely metsäkäsittelyn kuviokohtaisessa vertailussa investointina on aivan absurdia. Syitä voisi listata vielä useampia, mutta sehän on turhaa, kun ei se ketään kiinnosta. Sen kuitenkin todisti jo 40 vuotta sitten metsäsuunnittelun apulaisprofessori.
Vieläkin isolla osalla kansasta menee liian hyvin, kun tänne kannattaa rahdata jätettä valtamerien takaa – tarpeettomia vaatteita, joita ei käytetä kuin kerran tai ei kertaakaan; turhaa krääsää jota ei käytetä tai se ei kestä jne.
Tähän keskusteluun, jossa käytetään sana investointi yhtä holtittomasti kuin nykyisin käytetään sanaa strategia, kysynpä: tiedättekö yhtään yritystä tai ketään, joka käsittelee metsänuudistamiskuluja tai taimikonhoitokuluja kirjapidossaan investointina? Ei koska ne eivät niitä ole. Ne ovat metsätalouden toiminnan kuluja. Niitä on opiskellessa käytetty ”investointeina” vertailtaessa eri toimenpiteiden kuluja ja niistä saatavia hyötyjä haettaessa mahdollisimman kustannustehokkaita toimenpiteitä. Tällainen laskentatapa ei sovi lainkaan kahden erilaisen metsäkasvatusideologian välisiin vertailuihin täysin toisistaan poikkeavissa kohteissa kuten ei myöskään metsätalouden ja jonkin muun liiketoiminnan kannattavuuksien välisiin vertailuihin.
JK:n kannattajat yrittävät ylläpitää sitä harhaista käsitystä, että uudistamisen kustannukset kohdistuu uudistamisen jälkeiseen aikaan – näin ei ole ja siihen kaksi selkeää syytä – <edit> kolme syytä:
1. Keskimäärin kukaan ei aloita kuvion kasvatusta puhtaalta maalta, vaan kuviolla on puusto, jota kasvatetaan kunnes sen pääoma realisoidaan.
2. Suomen lainsäädäntö edellyttää metsän uudistamisen paljaaksi hakkuun jälkeen, jolloin uudistamisen kustannukset tulee vähentää talouslaskennassa hakkuutulosta.
3. Onko joku teistä ottanut lainaa hakkuun jälkeistä metsänuudistusta varten?
Poikkeuksena edeltä on pellonmetsitys tai jos joku onneton ostaa uudistamattoman aukon tai saa tällaisen perinnöksi, mutta koetapa siinä sitten jatkuvaa kasvatusta.
Eli laskenta pitää aloittaa reaalisesta tilanteesta eikä jostain kuvitteellisesta tilanteesta.
Niin tuohon minun todelliseen toteutuneeseen esimerkkiin nähden Perkon väitteillä hän olisi saanut samalla 40 vuoden jaksolla hakattua 520 m3 tukkia ja edelleen olisi täysi puusto. Kaikki tajuaa, että tuo on Suomen oloissa missä vaan silkkaa puppua. Sen sijaan aivan varmasti jossain ajanhetkessä jollain preferensseillä jollain kohteella päästään JK:lla kannattavampaan metsätalouteen kuin jaksollisella, kuten Juuso varmaan yritti siinä MT:n jutussa kertoa. Toisaalla taas jaksollinen on kannattavampi. Todennäköisesti kannattavinta on yhdistellä näitä menetelmiä. Itse asiassa metsähoidon tutkimuksessa on menneinä vuosina paljonkin haettu erilaisia menetelmiä, joissa haetaan helpotusta uudistamisvaiheen (aukkovaiheen) minimoimiseen, joten ei se ole vieras tavoite jaksollisessakaan kasvatuksessa.
Niin nykyhinnoilla esim. kuusikossa puu hastelijan laskelman mukaan siis JK-metsän puuston kasvu pitäisi olla n. 2,5 m3/ha/v enemmän tukkia ja siis todellisuudessa n. 3 m3/ha/v suurempaa kiertoajan puitteissa kuin jaksollisen huolimatta siitä, että siitä tasaiseen hakataan tukkia (väitteen mukaan) pois. Jaksollisessa kasvatuksessa kaikki puustopääoman kasvu tapahtuu hakkuiden välissä. Silti minulla jaksollinen tuottaa 40 vuodessa 400 m3 hakattavaa (keskikasvu 10 m3/ha/v) kahdella alaharvennuksella ja päätehakkuulla. Eli Perkon väitteen mukaan hän saa JK:sa saman metsän tuottamaan tasaisesti koko ajalle laskettuna 13 m3/ha/v ja tätähän ei usko kukaan vanhan tukkivaiheen metsän kasvuksi, josta tukkia hakataan koko ajan pois.
Mutta kuten sanottu – todellisuudessa luvut eivät niin tärkeitä olekaan, kunhan itse on tyytyväinen metsäänsä ja tekemisiinsä. Luvuilla vain kirjanpitäjän tavoin pyritään osoittamaan haluttu tulos – ”kuinka paljon haluat sen olevan?”
Täytyy kyllä sanoa, että on se liikuttavaa, miten jotkut uskovat KIRJOIHIN kirjoitettuun. Onkohan kukaan kertonut, että ne ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka niitä kirjoja kirjoittelevat ja omia ajatuksiaan sinne rustailevat. Kyllä on helppo ihmisiä jymäyttää, jos kirja edustavat maailmakuvassa lopullista totuutta. Ja sitten vain kun valitsee mieleisensä kirjan, niin saa mieleisensä totuuden. Juicen laulussa ”Toisinajattelija” on sattuva kuvaus ilmiöstä.
Kyllä ei metsäkasvatus mitään ruudinkeksimistä ole, jos perusteet ekologiasta hallussa. Menetelmien kirjo on rajaton ja niitä voi yhdistellä tarpeen ja tilanteen mukaan haluamallaan tavalla nykylainsäädännössä. Perkolta varmaan on mennyt ihan ohi, että en ole lähtökohtaisesti JK:n vastustaja, mutta vastustan kaikkia ääriliikkeitä, koska niiden jäljiltä jää aina vain savuavat rauniot. Se ettei jotain JK kirjoja lueskele, ei tarkoita, ettei seuraa alan kehitystä ja tutkimusta. Olen kirjoitellut aikanaan Tapion taskukirjaan, Metsähallituksen julkaisuihin, alan lehtiin ja joitakin yliopistoluentoja on tullut pidettyä lähinnä metsäympäristön suojelusta ja metsäsuunnittelusta…jos se ketään kiinnostaa. Aikaa viimeisestä alkaa olla melkoinen tovi.
Minulla on sen verran hyvät akateemiset metsäekologian opinnot takana ja 40 vuotta metsämiesuraa työnantajan leivissä ja omassa metsässä sekä kirjoitellut pariin julkaisuun etten tarvitse kirjoja enää tietääkseni, milloin voi harjoittaa JK:ta ja milloin jaksollinen kasvatus on paikallaan.