Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Tarkkana nyt Perko, että pysyt edes samassa asiassa, kun viittaat toisten kirjoituksiin!
”Eikä tuossa vieressä ollut jk metsää !! ! jos viittaa MUKA siihen juttuun, johon viittasin, niin ei ollutkaan – siinä oli kuva idäntunturikyyhkystä. Ei tässä kuvakirjoja katsella, vaan luetaan tekstiä.
Nyt ei Perko enkä minä tiedä, miten Perkon kommentti liittyy minun kirjoitukseen.
MT:ssä oli taas asiallinen Luken tutkijoiden kirjoitus JK:n uudistamisongelmista ja sen vaikutuksesta mm. ilmastomuutokseen sopeutumisessa. JK:ssa eräs harhaluulo on juuri se kuvitelma, että puut eivät alkaisi koskaan kasvamaan siemenestä, vaan niitä ikäänkuin vain tyhjästä putkahtelee sellaisia tukkipuun kokoisia puita. Aukolla uusi puunalku kasvaa ylivoimaisesti parhaiten.
Tuohon liittyen on kansanperinne sanontoja pullollaan ”Ei pidä tappaa lypsävää lehmää” ”Parempi yksi vanha kuin pussillinen uusia” ”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen langalla” jne… Eli ei mitään järkeä kurjistaa toimivaa pisnestä, mutta rinnalle voi samaan aikaan rakentaa kannattavaa uutta, eikä sekään voi perustu tukiin (”ei kannettu vesi kaivossa pysy”).
Suo siellä vetelä käsissä – jos ei kurjista biotaloussektoria (metsä) joutuu kauheiden päästömaksujen maksajaksi; jos ei huomioi ilmastotoimien talousvaikutuksia ollaan tarkkailuluokalla…ja tietenkin tavoitellaan tavoitellaan molemmista eroon pääsyä jollain mystisellä vipuvaikutuksella…
Eihän puu kuivamalla pilaannu. Sikäli on aina ollut vähän hassua, ettei pystykuivaneet hyvätkään puut ole kelvanneet sahalle. Toki niiden sahaamisessa varmasti omat haasteensa. 30 vuotta sitten Ruotsissa oli muotia sinistyneestä männystä tehdyt huonekalut.
Kysyin – pitkä sepustus eri lähteistä koottuja keinoja. Jokainen voi kysyä itse, mutta mielenkiitoinen oli tämä lista:
Alat, joilla Suomella on suhteellista etua- Metsä ja biotuotteet: korkean jalostusasteen tuotteet (biokemikaalit, kuitukomposiitit) ja kestävyyssertifiointi vientimarkkinoihin.
- Puhdas energia ja sähköistys: tuuli, ydinvoima, varastointi, vety-integraatio teollisuuden prosesseihin; sääntelyselkeys lisää investointeja.
- Terveyden ja hoivan tuottavuus: digipalvelut, etädiagnostiikka, prosessiautomaatio; vapauttaa työvoimaa muualle.
- Teollinen ohjelmisto ja automaatio: niche-ylivoimat (safety-critical, kyberturva, edge AI) yhdistettynä vientiohjelmiin.
Eli metsä- ja biotalous ensimmäisenä ja energian yläpuolella, mutta käytännöt toimet nostavat energia metsää tärkeämmäksi, koska metsä saa väistyä ja sitä halutaan rajoittaa, kun taas energiateollisuutta ei pidättele mikään.
Terveys ja hoiva listalla ei viittaa soten onnistumiseen vaan suomalaiseen terveysteknologiaan, joka on hyvin kysyttyä maailmalla.
Pihkatappi on sikäli jäljillä, että tekoälyn nerokkuus ei piile rutiinihommien suorituksessa vaan uuden tiedon etsinnässä, eli kyvyssä käsitellä käsittämättömiä määriä tietoa etsien siitä riippuvuuksia ja/tai poikkeamia ilman, että varsinaisesti etsisi jotain – se vain löytää systemaattisesti toistuvat kuviot. Lääketieteessä tultaneen näkemään isoja harppauksia tekoälyn vuoksi. Eräs kansainvälinen syöpätutkija sanoi seminaarissa, että löydämme tietoa, jota emme edes osanneet etsiä.
Rutiinihommissa kielimallit ovat yhtä näppärä apu kuin excel, kun se aikanaan tuli – tekee osan työstä muttei kokonaan.
Tekoäly-kupla puhe taas liittyy tekoälyyn liittyvää taloushuumaan. Se tulee melkoisella varmuudella olemaan kupla ja perustuu siihen, ettei se ole normaalitoiminnassa sellainen rahasampo, joksi luultiin, koska siitä tulee hyvin nopeasti ”normaali”. Samaan perustui 90-luvun it-kupla ja sen puhkeaminen.
Ei ole rasitusvammoja meillä, jotka vietettiin lapsuus käytännöllisesti katsoen paljain jaloin kun melkein ainoat kengät, mitä kouluajan lisäksi käytettiin oli kumpparit paljaissa jaloissa. Koko ajan oltiin jossain liikkeessä – sisällä ehti hädin tuskin syömässä käydä. Paikat on viritetty sellaiseen kuntoon, että vielä päälle 60 pystyy Jukolan pitkät osuudet juoksemaan ja sen jälkeen vielä seuraavana päivänä kävelemään. Monipuolisuus oli se avain.
Tekoäly ei meitä pelasta. Ylisuuret palkankorotukset on myytti kuin työvoimapula. Työvoimasta ei ole pulaa vaan halukkuudesta ja haluun vaikuttaa oikeat motivaatiot. Itse kukin saa päättää, mitkä nämä motivaatiot olisivat?