Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Joo historia ja vanhojen juttujen kaivelu on turhaa, kun ajat ja kulttuuri olivat toiset. Vapaasti muisteltuna jossain Metlan 50-luvun julkaisussa tutkimuksessa oli päädytty johtopäätelmään, että ”Jos ojalinjojen raivauksessa käytettäisiin naisia ja lapsia, päästäneen merkittäviin kustannussäästöihin.” On historiatonta enää alkaa tällaisia tuloksia kaivelemaan ja arvostelemaan.
Eniten näissä suojelujutuissa kummastuttaa nämä nopeat takinkäännöt, jos vielä jotain saisi kupattua: pelkkää puupeltoa -> tuhansia hehtaareja ainutlaatuisen arvokasta luonnonmetsää meinataan hakata – mistä ne nyt löytyi sieltä puupelloista? Hömötiaiset vaativat vanhoja metsiä -> mutta viihtyvätkin taimikoissa? jne…
Oikeassa nostokoukku on – öljy on peräisin merestä ja sen eliöistä ja sielläkin vähissä määrin kasvikunnasta.
Niin tämähän se agenda on ollut: konservoidaan pohjoismaiden metsät maailman yhteiseksi hiilivarastoksi, kun etelän satoja miljoonia vuosia vanhat metsät (öljy) on poltettu taivaan tuuliin. Eli missä oli metsää satoja miljoonia vuosia sitten (ei enää) saavat rikastua ja me muut köyhdytään. Hassua, että agenda koskee juurikin vain pohjoismaita – ei jenkkilää, ryssää ja vähänlaisesti Kanadaakaan.
Vieläkö ne ovat voimassa ne metsämaatieteen perusasiat, että lähtökohtaisesti boreaalisissa metsissä orgaanisen aineksen määrä metsässä kasvaa koko ajan ja sitä nopeammin, mitä enemmän karikesadantaa on. Karikkeen määrä taas riippuu puulajisuhteista ja puiden iästä. Avohakkuu tekee tähän pienen notkahduksen, kun karikkeen hajonta lisääntyy. Tosin myös aukon rehevä kenttäkerros tuottaa korvaavaa kariketta. Herääkin kysymys, että mihin se hiili sieltä nyt on alkanut karkaamaan? Ilmastonmuutosta karkuun – osin joo, koska ilmaston lämpeneminen lisää karikkeen hajoamista. Trooppisissa metsissähän humusta on varsin vähän tai ei lainkaan.
Oletteko muuten huomanneet, miten nämä uutiset Rumpin ja Heksetin toilailusta luovat lohtua tavan tallaajalle – ei tarvitse olla mikään erityinen älykkö tai kyky päästäkseen johtopaikoille, joten ei tarvitse pahoittaa mieltään, ettei johtopaikkaa irtoa. Oxenstierna kait lausui sen ”Poikani, et usko kuinka vähällä älyllä maailmaa johdetaan”
Nostokoukun pohdinta palauttaakin keskustelun käsitteeseen ”luonnontilainen”. Kuinka kauan alueen pitää olla ihmiskäden koskematon, että se on luonnontilainen? Jos nyt päätetään lopettaa jonkin alueen käsittely, se on saman tien luonnontilainen ja sellaiseksi enenevässä määrin kehittyy. Sinällään siis pitkällä aikajänteellä alueen käsittelyhistorialla ei ole mitään väliä, jos halutaan lisätä luonnontilaisten alueiden määrää. Tarkasteltavaksi vain tulee monimuotoisuuden kannalta, että koko ajan on tiettyjen luonnontilaisten (vanhojen) metsien lajeille riittävästi elinympäristöä. Siksi lähtökohdaksi on perusteltua ottaa ennestään vanhoja ja/tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä.
Rukopiikki on oikeassa – kutoskehitysluokan metsät olivat valtion metsissä tähtäimessä 80-luvulla ja 90-luvulla alkoivat olla jo vähissä lukuunottamatta suojelumetsiä. Kyllä ne nyt suojeluun esitettävät metsät ovat varmaan reunastaan jonkinlaisen metsätalouden piirissä olleet.
Tuollaisia Nostokoukun kuvailemia löytyy kasapäin Suomi-Filmin arkistoista – lisätään vain hömötiaiset ja vähän suoraviivaisempaa seksuaalista toimintaa, niin nuorisokin kiinnostuu?
Tarkoitankin, että on varsin helppoa sivuuttaa tehty ehdotus ja luoda oma määritelmä kuin antaa perusteltua yksilöityä kritiikkiä hyväksytyn määritelmän virheistä/puutteista. Sehän edellyttäisi ehdotuksen huolellista lukua.
Halme, Mönkkönen ja Kukkonen jatkavat vanhojen metsien määritelmien arvostelua. Olisi kiva nähdä heiltä selkeä esitys siitä, että millä perustein mikäkin kohta nykyisessä määritelmässä on väärin. Eli kohta kerrallaan ja tieteeseen perustuvat perusteet, mikä vika linjauksessa on. Turhanaikaista minä olen oikeassa jankkaamista…