Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Tuohon liittyen on kansanperinne sanontoja pullollaan ”Ei pidä tappaa lypsävää lehmää” ”Parempi yksi vanha kuin pussillinen uusia” ”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen langalla” jne… Eli ei mitään järkeä kurjistaa toimivaa pisnestä, mutta rinnalle voi samaan aikaan rakentaa kannattavaa uutta, eikä sekään voi perustu tukiin (”ei kannettu vesi kaivossa pysy”).
Suo siellä vetelä käsissä – jos ei kurjista biotaloussektoria (metsä) joutuu kauheiden päästömaksujen maksajaksi; jos ei huomioi ilmastotoimien talousvaikutuksia ollaan tarkkailuluokalla…ja tietenkin tavoitellaan tavoitellaan molemmista eroon pääsyä jollain mystisellä vipuvaikutuksella…
Eihän puu kuivamalla pilaannu. Sikäli on aina ollut vähän hassua, ettei pystykuivaneet hyvätkään puut ole kelvanneet sahalle. Toki niiden sahaamisessa varmasti omat haasteensa. 30 vuotta sitten Ruotsissa oli muotia sinistyneestä männystä tehdyt huonekalut.
Kysyin – pitkä sepustus eri lähteistä koottuja keinoja. Jokainen voi kysyä itse, mutta mielenkiitoinen oli tämä lista:
Alat, joilla Suomella on suhteellista etua- Metsä ja biotuotteet: korkean jalostusasteen tuotteet (biokemikaalit, kuitukomposiitit) ja kestävyyssertifiointi vientimarkkinoihin.
- Puhdas energia ja sähköistys: tuuli, ydinvoima, varastointi, vety-integraatio teollisuuden prosesseihin; sääntelyselkeys lisää investointeja.
- Terveyden ja hoivan tuottavuus: digipalvelut, etädiagnostiikka, prosessiautomaatio; vapauttaa työvoimaa muualle.
- Teollinen ohjelmisto ja automaatio: niche-ylivoimat (safety-critical, kyberturva, edge AI) yhdistettynä vientiohjelmiin.
Eli metsä- ja biotalous ensimmäisenä ja energian yläpuolella, mutta käytännöt toimet nostavat energia metsää tärkeämmäksi, koska metsä saa väistyä ja sitä halutaan rajoittaa, kun taas energiateollisuutta ei pidättele mikään.
Terveys ja hoiva listalla ei viittaa soten onnistumiseen vaan suomalaiseen terveysteknologiaan, joka on hyvin kysyttyä maailmalla.
Pihkatappi on sikäli jäljillä, että tekoälyn nerokkuus ei piile rutiinihommien suorituksessa vaan uuden tiedon etsinnässä, eli kyvyssä käsitellä käsittämättömiä määriä tietoa etsien siitä riippuvuuksia ja/tai poikkeamia ilman, että varsinaisesti etsisi jotain – se vain löytää systemaattisesti toistuvat kuviot. Lääketieteessä tultaneen näkemään isoja harppauksia tekoälyn vuoksi. Eräs kansainvälinen syöpätutkija sanoi seminaarissa, että löydämme tietoa, jota emme edes osanneet etsiä.
Rutiinihommissa kielimallit ovat yhtä näppärä apu kuin excel, kun se aikanaan tuli – tekee osan työstä muttei kokonaan.
Tekoäly-kupla puhe taas liittyy tekoälyyn liittyvää taloushuumaan. Se tulee melkoisella varmuudella olemaan kupla ja perustuu siihen, ettei se ole normaalitoiminnassa sellainen rahasampo, joksi luultiin, koska siitä tulee hyvin nopeasti ”normaali”. Samaan perustui 90-luvun it-kupla ja sen puhkeaminen.
Ei ole rasitusvammoja meillä, jotka vietettiin lapsuus käytännöllisesti katsoen paljain jaloin kun melkein ainoat kengät, mitä kouluajan lisäksi käytettiin oli kumpparit paljaissa jaloissa. Koko ajan oltiin jossain liikkeessä – sisällä ehti hädin tuskin syömässä käydä. Paikat on viritetty sellaiseen kuntoon, että vielä päälle 60 pystyy Jukolan pitkät osuudet juoksemaan ja sen jälkeen vielä seuraavana päivänä kävelemään. Monipuolisuus oli se avain.
Tekoäly ei meitä pelasta. Ylisuuret palkankorotukset on myytti kuin työvoimapula. Työvoimasta ei ole pulaa vaan halukkuudesta ja haluun vaikuttaa oikeat motivaatiot. Itse kukin saa päättää, mitkä nämä motivaatiot olisivat?
Meille riitti pentuna liikuntapaikaksi järven jää, jonne itse kolattiin kenttä ja jokin aukea kenttä, jossa pelattiin palloa ja rakennettiin hyppypaikat. Joka paikkaan juostiin kilpaa ja mäkeä laskettiin talvikunnostuksen ulkopuolella olevaa tienpohjaa. Ampumaratana toimi soramonttu tai peltoaukean takana oleva siirtolohkare. Nykyisin se vain taitaa olla ympäristörikos tuollaisessa paikassa ampua.
Ongelma vain on, että siellä missä ihmiset nyt pääasiassa ovat, ei ole vapaata aluetta. Siksi liikuntapaikat pitää erikseen rakentaa. Pitää ymmärtää, että kaikki ei asu samanlaisessa ympäristössä kuin itse asuu tai on asunut.
Bensiini on tavallaan tislausjäte tuotettaessa arvokkaampia fraktioita kuten kerosiini ja diesel. Siksi myös bensiinin hinta heiluu erityisesti USAn markkinoilla paljon, koska se vaan pitää kaupata pois varastoja täyttämästä. Suomessa hinnoittelua ohjaa verotus ja siksi sitten hinnat ovat vähän hullunkuriset verrattuna muualle maailmaan.
Oliko nato oikein vain väärin, niin tässäkin pätee vanha totuus – historia ja historiankirjoittajat tahtovat olla voittajan puolella. Aika näyttä, mikä oli tulos.
Heh, tämä sote-juttu on hyvä esimerkki huonosta johtamisesta ja päättömästä uudistusten teosta. Kukaan ei enää edes muista, että koko soten lähtöajatus oli nopeuttaa hoitoon pääsyä.
Keskeisiä alkuperäisiä tavoitteita olivat:
- Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kansalaisille. – paitsi nyt pikkupaikkakuntalaisista ei voi niin pitää lukua
- Palvelujen saavutettavuuden parantaminen. – onhan ne isoissa kaupungeissa paremmin saavutettavissa, kun on lentokentät sun muut
- Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen. – irtisanotaan, nii onpahan työttömiä, joista sitten tarvittaessa saadaan
- Kustannusten hallinta ja tehokkuus julkisessa järjestelmässä – maksujen kohdentaminen niille, ketkä rahan päälle ymmärtävät (sote-johtajat ja yritysjohtajat).
Vielä kotisynnytykset kunniaan, niin kehdosta hautaan samojen neljän seinän sisällä? Etäkoulu, armeija etänä droneharjoituksia, etätyöt, etäsairaanhoito…
Tietojen ”siirrosta” pilvipalveluun unohtuu usein, että valtaosa meistä on jo ihan merkittävän osan tiedoistaan pilvipalveluiden tuottajille luovuttaneet sähköpostipalveluissaan, erilaisten palveluiden tileissä (mm. MS-tili, facebook-tili jne.), verkkopalveluiden käytön yhteydessä evästeinä jne. Harva edes ymmärtää kuinka paljon meistä kaikista on tietoa koko ajan kaupan ja minkälaisia koosteita niistä voitaisiin tehdä esim. tekoälyn avulla.