Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Pari kokemusta Lapin metsäautoteillä. VW Tarolla kerran sujuvasti huruteltiin pari kilometriä rekan polanteen perässä umpihangessa niin, että eturenkaan polanteen oikealla ja takarenkaat vasemmalla puolella. Hyvin meni kun rohkeni vain pitää vauhtia yllä.
Itsellä oli tuolloin pösö 306. Hyvä auto hyvällä maavaralla. Lähdin kerran oikaisemaan kairan poikki auraamatonta tietä. Alku meni hyvin, mutta sitten tuli vastaan taas rekan polanteet. Kun muutamia kertoja oli lapioinut auton alustan auki polanteelta pudottua, viimeisen 50 metriä asfaltille mentiin kaasu pohjassa ja käsijarrukäännös tielle. Onneksi ei ketään tullut…
140ärrä on oikeassa – jokaisen pitäisi ostaa tarpeensa mukainen auto. Minulle tärkeää on päästä poiskin sieltä minne pääsin ja ettei jokaista nyppyrää tarvitse kiertää. Aikanaan ajelin 70-luvun pikkuaudilla, jonka maavara oli tehty TASAISELLE asfaltille. En sellaista tahdo enää. PS. hirvitestin tein foresterilla – satasen vauhdissa täysosuma konepellille. Auto meni kyllä uusiksi, mutta kyytiläiset ihmetteli vain lasimurua sylissä.
Kunhan ”ratsastaa” populismin aallonharjalla…ehkä joku yhtä yksinkertainen ostaa sitten hänen kirjansa…
Juntti on vähän juntti tässä ”Metsäala on huolissaan metsänomistajan omaisuudensuojasta, mutta valtion metsien rajuihin hakkuihin kansalainen ei pääse vaikuttamaan, Juntti ihmettelee.” Kansalainen pääsee vaikuttamaan ihan samalla tavalla kuin muuhunkin yhteiseen (valtion) omaisuuteen, eli kannattamalla mieleistään politiikkaa vaaleissa. Ei sitä päästä vaikuttamaan suoraan muuhunkaan valtion toimintaan, esim. missä sotaharjoitukset pidetään? Outo ajatus, että juuri metsien käsittelyyn pitäisi 5 miljoonalta ihmiseltä kysyä mielipide joka kerta erikseen???
Tämä on taas niitä asioita, että kannattaa mennä ”virallista” reittiä, jos vähänkään haiskahtaa, että ristiriitoja tiedossa. Ei tahdo sopimukset pitää, kun joku on aina tyytymätön. Pitkän päälle uusi yksiköinti kuitenkin kaikkien etu, kun se on tehty niin kuin pitää…jää kaikenlainen säätäminen vähemmälle ja maksajat ovat aina selvillä.
No tietysti eroja yhdistysten ja toimihenkilöiden välillä, joten aika turhaa vertailla jonkun hyviä ja toisen huonoja kokemuksia. Perusongelma on se, että Mhy on jäsentensä yhdistys ja pitäisi toimia jäsenen edun mukaisesti. Tämä voisi tarkoittaa mm. sitä, että jos olosuhteet tehdyssä puukaupassa muuttuvat mo:n (jäsen) edun vastaisesti, olisi mahdollisuus yhdessä neuvotella tilanne uusiksi siten, että molemmat pärjäävät jotenkin. Mhy toimii kuitenkin oman etunsa mukaisesti ja korostaa liiketoimintaansa, vaikka se ei voi olla yhdistyksen pääasiallinen tehtävä.
Sillä ei ole vaikutusta, millaisista hakkuukohteista on ylitarjontaa, kun hallitus hakkaa ja kuljettaa itse – jos teollisuus vetää puuta, niin kysyntää on. Epäilen, että puunkorjuun 0-raja olisi paljon etelämpänä, ellei Metsähallitus toimisi Lapissa – tuskin puuta haettaisiin pohjoisimmista kunnista, tai hinta olisi aivan mitätön.
Yhteiset käyttöpaikat Kemi-Oulu seudulla, eli ovat osa suurempaa hankinta-aluetta.
Pohjoisessa (Kemin pohjoispuolella) on niukalti puun käyttöpaikkoja, joten ei vaikuta Metsähallituksen puutarjonta pohjoisen Suomen puun kysyntää yksityismailta. Lähinnä pitää kuljetuslogistiikan pystyssä, että kannattaa sieltäkin puuta etelään päin kuljettaa.
Valtio saa niin hyvän hinnan puustaan, ettei varmaankaan ole hintaa laskeva tekijä – määrässäkin aivan marginaalia.