Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
No tuo perustui vain harkitsemattomaan assosiaatioon: kampaaja parturoi ja metsiä parturoidaan. Turha hermostua – ei MT:tä lue sellaiset, jotka tästä saa uutta virtaa metsätalouden haukkumiseen. Juttuhan vain kuvaa, että metsätalous on hyvä ammatti ja sopii kenelle vaan kiinnostuneelle ja töitä riittää – ei mikään yrmyjen äijien ala vaikka moni näin toivoisikin.
Tyypillistä kommentoijille on se, että täysin sivuuttavat paikallisviranomaisten näkemykset palotilanteesta kuten myös muunkin uuden faktatiedon metsistä ennen ihmisten vaikutusta. Mm. väitetään, että Euroopasta 90% on ollut metsää ennen ihmisen vaikutusta – juuri julkaistiin tutkimus, jonka mukaan Euroopassa on ollut merkittävästi enemmän aukeaa aroa ennen ja arot ja metsät vuorotteli alueellisesti.
Ranskaa väitetään metsäisimmäksi maaksi.
Latvapalon muodostumista väitetään edistävä yksijaksoisuus, kun se on juuri päinvastoin – tuli ei kiipeä runkoa pitkin vaan palavien latvustojen kautta.
Yhtä soopaa kommentit, joilla yritetään tutkimuslaitoksen perusteltua kannanotto mustamaalata poliittiseksi kannaksi…
Juu ei se liity siihen mutaan, koska sitä oli enemmän aikaisemmin. Järvikaislan on sivuuttanut järviruoko. Lahnaruoho on tyypillinen rehevän järven kasvi, eli typpikuormituksen väheneminen on hävittänyt lahnaruohon. Lumpeita ja ulpukoita on vielä kohtuullisesti, mutta näihin vaikuttanee juuri vesien tummuminen, koska niidet tulisi voida kasvaa pohjasta pintaa, mutta valo ei riitä. Myös lisääntynyt vedenpinnan vaihtelu vaikuttaa kelluslehtisiin vesikasveihin. Uistinvidalla voi olla sama ongelma. Uistinvitahan oli myös vesilintujen tärkeä ruokakasvi. Sorsien kuvut syksyllä täynnä uistinvidan siemeniä.
Enkä väitä olevani alan asiantuntija, mutta tällaisia tietoja olen jostain saanut.
Väheneehän turha liikenne sivuteillä kun joka sateella menee tie poikki – elokapinallisetkin joutuvat jalkamieheksi, mikä on todella vastemielistä kaupunkilaiselle. Ainakin 80-luvun lopulla ympäristöväki ajeli tapaamiseen maastoautolla suojeluvaatimusten alaista postireittiä pitkin paikkaan, johon oltiin juuri me metsämiehet kävelleet 5 km.
Kyllä sitä mutaa on ollut aiemminkin ja tilanteet vaihtelee järvittäin. Kotijärveni oli lapsuudessa kokonaan lumpeikkojen (lumpeita+ulpukoita), lahnaruohon ja uistividan peittämä. Nykyään pelkkää vesipintaa järvenrantojen saraa, kortteita ja ruovikkoa lukuunottamatta. Vesi on kirkasta. Lapsena kilpailtiin, kuka jaksaa sukeltaessa polkaista jalat liejun läpi kivennäismaahan. Metsätaloutta on kuten ennenkin, ojille ei ole tehty muuta kuin perattu muutamia, mutta maatalous on loppunut käytännössä lähes kokonaan ja lehmät ovat vaihtuneet hevosiin. Eli kuten tuo asiantuntijakin eilen uutisissa sanoi, kyseessä on hyvin monitahoinen haaste.
AJ alkaa uskoa itsekin arvostelijoiden puheita ”On mahdollista että viitasammakolla, rupiliskolla ja muilla vastaavilla menisi vielä paremmin, jos lähteitä ja soita olisi käsitelty kevyemmin.” kaikesta huolimatta, vaikka asiat on paremmin kuin muualla, niin on töpeksitty ja ruoska olisi paikallaan?!!
Niin ja mönkijöillä, maastopyöräilijöillä yms. ei sitten ole mitään osaa??? Metsätraktorithan kurvailevat pitkin metsiä joka paikassa…varsinkin niissä rehevissä kosteissa painanteissa, joissa jättipalsami viihtyy.
Taisi olla tuo Estlander, jota Ylen uutisissa haastateltiin. Fiksun oloinen. Minusta teki selväksi, että tummuminen ei ole sama kuin pilaantuminen, vaikka se vaikuttaakin veden laatuun. Samoin teki selväksi, ettei ole mitään yksittäistä tekijää ja eri tekijöiden yhteisvaikutusta on vaikea ennakoida, jos jotain korjaustoimia alettaisiin tekemään.
Veljet ja siskot, nyt jäädään odottelemaan kiitoksia, kun Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa viitasammakolla menee kohtuullisesti. Eli on onnistuttu ylläpitämään viitasammakon elinolosuhteita, joita on pienvedet, jotka kuulemma voi meillä kauhean huonosti joidenkin mukaan. Ota tästä sitten selvää…
Jaa tuolla yllä kokeilin – mielestäni asian ydin pysyi yllättävän hyvin, mutta teksti tuntuu enemmän ”mielipiteeltä”, kun pyysin mielipidekirjoitusta. En ala Kurkea neuvomaan asiassa, jonka osaa varsin hyvin, vaan kerroin mielipiteen 🙂
”Ulosannista ei tässä tapauksessa ole kysymys.
Vaan moderoinnista.”
Niinhän minä sanoin. Olen huomannut, että enemmän mielipidekirjoituksenomainen teksti menee paremmin läpi kuin paljon yksityiskohtaista asiaa (faktoja) sisältävä teksti. Ehkä valinneet linjan, että he tuottavat (muka) asiatekstin, josta voi sitten kertoa mielipiteitään.