Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Metsätalouden kritisointihan on seurausta metsätalouden omista ”strategioista”: tehostetaan ja koneellistetaan; tilakoko kasvuun. Molempien seurauksena entistä harvempi saa elantonsa metsätöistä ja entistä harvemmalla on omakohtainen kokemus metsästä tulonlähteenä =>on selvää, että huomio kiinnittyy enemmän metsätalouden näkyviin vaikutuksiin kuten maisema ja helpompi uskoa kaikki haitalliset seuraukset.
Nostokoukulle – on olennainen ero tiedottamisessa raportoidaanko tapahtumista vai analysoidaanko tapahtumia/ilmiöitä. Ensimmäisessä mielipiteitä voi muokata jättämällä jotain kertomatta. Toisessa on enemmän liikkumatilaa ja toimittajan omat asenteet ja näkemykset saattavat saada enemmän palstatilaa kuin todelliset tapahtumat tai tiedot asiasta. Toimittajat eivät jälkimmäisessä ole meitä kummoisempia ihmisiä omine mielipiteineen.
Niin tienestiä on se mikä jää viivan alle – taitaa olla niin, että ovat yhtiössä laskeneet, että enemmän jää viivan alle myymällä sellu, kuin yrittämällä tehdä siitä paskapaperia. Yhteiskunnan (kansatalouden) kannaltahan tilanne on toinen, eli liikevaihto kasvattaa kansataloutta ja liikevoitolla ei niin merkitystä, kunhan tulee vientituloja.
Aina kannattaa taimikonhoitoilmoitukseen jättää se maininta, että alueelle jätetty tiheikköjä. Kattaa yleensä nuo vähäiset ojanvarsipuska tms. Omissa metsissä ainakin aina joku tuomipöheikkö, jonka raivaamisessa ei mitään mieltä, kun paikalle jää sitten tyhjä aukko. Onpahan muulle metsänelävälle siinä kotia. Näitä saa kuitenkin olla 10% koko alasta, mikä on aika paljon.
Selvää se että yhteyttämisen maksimointi maksimoi hiilensidonnan. Metsänhoidossa haasteellisen optimointikohta on taimikot ja nuoret metsät, jossa harvennukset vähentää metsikön hiilensidontaa, mutta parantaa taloudellista tulosta keskittämällä kasvua tavoiteltavaan lopputulokseen eli nopeasti järeytyvään puustoon. Jos hiilensidonnasta maksettaisiin voisi nuoren metsän hoito-ohjeet olla toisenlaiset. Sitten tietysti jää vielä kysymys, mitä tehdään sille puumassalle, jolla ei taloudellista käyttöä tai käyttö on vähäarvoista tai jopa jossain mielessä (hiilitase) epätoivottavaa kuten poltto.
Nyt on sembrat väärässä paikassa – sembra on kaunis, mutta vaatii tilaa, että oksat pysyy elävinä tyveen asti. Voikukka on kaunis, monikäyttöinen (salaatti, mehiläisravinto jne.) ja helppohoitoinen 🙂
Sitten jos haluaa estää epämääräisen pisneksen teon, voi kieltää metsästysoikeuden siirtämisen ja vieraspyynnin. Erityisesti villisika ja kaurisalueilla voi olla villiäkin liiketoimintaa seuralla, kun kauppaavat vieraslupia. Ei tiedä ketä siellä milloinkin metsällä.
Nostokoukulle – hauskintahan tuossa vertauksessa jumala/allah on, että ne ovat yksi ja sama, jos perehtyy molempien uskontojen tarinaan tuosta jumalasta/allahista. Sen nimissä vain toteutetaan erilaista ”kansansivistystä” riippuen saarnaajasta.
Kyllä tämä ”tehometsätalous” on aivan hölmöläisen hommaa. Ensi pitää nylkeä taimikot parin vuoden välein, ettei piippaakaan muita puita sekaan pääse. Sitten nämä neropatit keksivät, että voidaan istuttaa sekä havupuuta ja lehtipuuta sekaisin, niin saadaan kiva sekametsä, kun samaan pääsee hiukan odotellen ja valikoiden parhaiten menestyneet yksilöt. Olen täällä moneen kertaan ”tunnustanut”, että harrastan näitä ”myöhästyneitä” taimikonhoitoja. Eikä kertaakaan ole kaduttanut, kun olen jälkeä katsellut ja uudistushakkuuta 40-60 vuotiaissa metsiköissä suunnitellut. Ei ole näkynyt kirjanpainajatuhoja ja elämää metsistä löytyy.
Metsänomistajien tavoitteet metsänhoidossa vaihtelee. Pitää kunnioittaa itse kunkin tavoitteita ja siihen tähtäävää metsänhoito. Mitä täällä riehutaan siitä, jos joku haluaa viivästyttää taimikonhoitoaan? Onko se joltakulta täällä pois?
Uutisten mukaan yritystukien leikkauksetkin kohdistuivat innovaatiorahoituksiin. Taidetaan pelätä työpaikkojen puolesta, jos kajotaan savupiipputeollisuuden rahoituksiin – työllisyystavoitteet karkaa lopullisesti ja tämä näkyy. Uuden synnytys on aina spekulatiivista, eli seuraavat vaalit mielessä Orpon kehumien ”kipeiden ratkaisujen” sijaan…