Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Katsoin eilen hetken sitä ”Suoran toiminnan Suomi”. Sinällään hyvä dokumentin aihe on pilattu sillä, miten vakuutellaan näiden toimijoiden olleen oikeassa. Eli itse suorasta toiminnasta oli aika vähän. Enemmän oli taustavoimista ja taustavaikuttajista ja heidän tavoitteistaan, eli vakuuteltiin miten ollaan oltu oikealla asialla ja nämä taustavoimat edustavat todellista tietoa asiain tilasta.
Kuten tuosta oppaasta käy ilmi, turha kiukutella yksittäiselle viranomaiselle, kun säännöt tulevat EU:sta. Mitähän kävisi, jollei viranomainen noudata lakeja ja EU-säädöksiä? Ei muuta kuin yhteyttä vain omaan meppiin. Onnea yritykselle.
Ei kannata kysyä mistään, miksi Metsäkeskus kysyy muista tuista, kun sen voi selvittää itse. Tukien myöntäminen on vahvasti säänneltyä ja TEM on tehnyt tueksi oppaan (Opas de minimis -tuista, EU:n valtiontukisäännöt), jonka sivulla 6 kerrotaan ”Kysy ennen tuen myöntämistä tuen hakijalta kirjallisesti, paljonko kyseinen yritys on saanut eri viranomaisilta eri de minimis -asetusten perusteella myönnettyä tukea kolmen vuoden aikana”. Eipä yksittäinen valtiontukilaitos voi näistä ohjeista omin nokkineen poiketa.
Jos tukien hakeminen tuntuu työläältä, nehän voi jättää hakematta. Hurjaahan se on, jos elämä on niin tukien varassa. ettei enää muista, mistä niitä on saanut.
Jos jotain parannusta koko valtionhallinnon kannalta voisi toivoa, niin tällaisten tukien myöntämisestä olisi joku keskitetty tietokanta tai eri laitokset saisivat suoraan sähköisesti tiedon muilta laitoksilta myönnetyistä tuista, jolloin sitä ei tarvitse kysyä ja asiaa olisi helpompi valvoa samalla.
Lapissahan koko 80-luvun lopun ja 90-luvun ainakin Metsähallitus uudisti pääasiassa vajaatuottoisia (6c) metsiä. Tämän seurauksena Lapin metsät ovat hyvässä kasvukunnossa.
Pelkällä tieteellisellä tutkimuksella ei asioita ratkota. Tutkimukset ovat tyypillisesti varsin kapea-alaisia ja tulokset tulkinnanvaraisia kokonaisuuden kannalta. Oikea tulkinta ja johtopäätökset käytännön tekijät huomioiden on ratkaisevaa. Turha kitistä, että tutkimus osoittaa, että hoitamattomaan metsään sitoutuu enemmän hiiltä, jollei se ole reaalinen vaihtoehto siksi, ettei sieltä saa kuin polttorankaa ja sellupuuta.
Historiallisten ilmakuvien perusteella Moitavaara on melkein kokonaan hakattu 60-luvun lopussa ja Honkakappaleenoja itäpuoli 60-luvun lopussa ja länsipuoli 90-luvulla. Untamovaara ja Kiimavaara on ollut aika tavalla hakkaamaton. Untamovaarasta osa onkin suojelualuetta.
Ainoa mitä enää viitsisi noihin kommentoida olisi kysymys: Mitä tarkoittaa luonnonmetsä? Onko olemassa muuta kuin luonnon metsiä, kun ne ovat siellä metsäluonnossa. Jollei sitten saa hakata näitä ”luonnonmetsiä” eikä kasvattaa ”puupeltoja”, niin mistä ne puuperäiset tuotteet (kirjat, lehdet, huonekalut, puutalot) sitten tuotettaisiin?
Sitkeitä sissejä, kun vielä viitsitte kommentoida…ihan turhaa. Nämä kauhistelijathan eivät mieltään muuta, koska ei ole tarvis, kun asia ei heitä millään tavoin oikeasti kosketa. Ainoa yhtymäpinta on ilmastopaneelin perusteeton pelottelu veromaksajille lankeavasta maksusta…”voi kauheaa – minunko pitäisi maksaa kulutuksestani?”
Sikäli kuin metsäekologiaa ymmärrän, myöhäisempi taimikonhoito tai taimikon tiheämpänä kasvatus tukee seuraavia nykyisin asetettuja tavoitteita:
– Nuoruusvaiheessa suurempi hiilensidonta, eli nopeammin keritään takaisin aukon jälkeistä hiilinielun notkahdusta
– Luontaisen taimettumisen kautta paremmat edellytykset huolellisella puulajivalinnalla saada aikaiseksi kasvatuskelpoinen sekapuusto
– Maahan kaadetut rangat lisäävät maaperän hiilivarastoa vahvistamalla kunttaa. Tämähän on Ruotsissa etu kun hakkuutähteitä ei kerätä poltettavaksi.
Toki voi listata saman määrän riskejä ja uhkia, mutta noita nyt tällä hetkellä painotetaan ohjauskeinoissa.
Kaikki johtuivat lopulta siitä, että kyseisillä henkilöillä oli auto käytössä. Mikä johtui mistä on loputon muna/kana. Kyse on siitä, että on sekä mahdollisuus, että motiivi. Mahdollisuutta tukee ajomukavuus ja -helppous. Tilastojen mukaan tarkkaamattomuus on juuri tuon 10-30% vaikka sitä ei ole erikseen tilastoitu. Johtuu siitä, ettei sitä pystytä osoittamaan primääriksi syyksi. En ole itse keksinyt tuota ajomukavuuden vaikutusta tarkkaavaisuuden puutteisiin, vaan poliisi siitä joskus aikanaan tiedotti omiin kokemuksiin perustuen.