Käyttäjän Izuzuuppinen kirjoittamat vastaukset
-
Sähköviesti vuodelta 2021:
”Kun viimeisimmän tilastoidun 20 vuoden aikana on sähkön siirtohinta noussut tilastoinnin mukaan sähkölämmittäjällä 55 prosenttia, verojen osuus on noussut 265 prosenttia. Tässä laskelmassa on veroihin laskettu sähkövero arvonlisäveroineen sekä verkkopalvelun arvonlisävero. Verojen osuus siirtolaskusta on sähkölämmittäjille verkkopalvelulaskun loppusummasta reilusti yli puolet.”
Sähkövero oli 1997 0,5c/kWh ja nyt 2,827c/kWh. Jos sähkön veroton hinta on vaikkapa 0,5c/kWh parhaimpina jaksoina, niin hintaan lisätään alv 25,5%. Lisäksi maksetaan sähköveroa 2,827 c/kWh, jossa on myös alv mukana. Veroa verosta. Ihanan sosialistista.
Verojen osuus olisi siis 2,95c/kWh eli vaatimattomat 590% verottomasta hinnasta ja kokonaishinnasta 85%.Puola onkin mielenkiintoinen energiamaa.
Vuodesta 2000 vuoteen 2023 sähköntuotanto on kasvanut 21TWh ja samaan aikaan hiilellä tehdyn sähkön osuus on pienentynyt 37TWh. Jättimäinen muutos kun vertaa Suomen kulutukseen 85 TWh
Luvut : IEA
Puolalla on merkittävä ydinenergiaohjelma ja panostukset tuulivoimaan. Kyllä noilla päästöoikeusmaksuilla on jonkinlainen vaikutus. Mutta investoinneillakin on tietty maksimivauhti koska sähköverkkorakentamisen tulee pysyä tuotantoinvestointien tahdissa.
Suotola kysyi päästöoikeuksista.
Hiilidioksidin päästöoikeudet laskee liikkeelle EU. Näitä lasketaan liikkeelle sekä ilmaisjakeluna että maksullisena. Tulot menevät osin EU:n rahoitukseen ja osa tilitetään jäsenvaltioille.
Kyse on siis oikeastaan verosta, jolla on vain tällainen nimi.
Päästöoikeudet nostavat etenkin hiilidioksidipäästöisen toiminnan (öljynjalostus, osa teollisuudesta sekä energiantuotanto) kustannuksia. Päästöttömät pääsevät halvemmalla, koska eivät tarvitse päästöoikeuksia.
Päästöoikeuksilla voi käydä kauppaa. Ostaa kalliilla ja myydä halvalla tai toisinpäin. Osa voittaa tässä ja osa häviää. Oikeuksien liikkeellelaskija voittaa kuitenkin aina.
Pakkasista. Ilmatieteenlaitoksen säätiedoista löytyy mielenkiintoisia faktoja. Yksi tällainen on se, että Etelä-Suomessa on keskimäärin 25C pakkasta vain muutama tunti vuodessa. Muina tunteina on lämpimämpää.
Koska sähköntuotantomme on osittain sääriippuvaista, tarvitaan kykyä sopeutua sekä tuotannon että kulutuksen osalta. Tässä ei ole mitään uutta, koska koko verkkosähkön historian aikana on aina ollut tarve tasapainottaa tuotanto ja kulutus. Muutoin systeemi ei toimi.
Teknologia mahdollistaa takavuosiin nähden huomattavasti laajemman ja hienojakoisemman tasapainotuksen ja sen pääasiallinen liikkeellepaneva voima on raha. Häiriöreservimarkkinalta saa paremman hinnan kuin perussähköstä, mutta osallistuminenkin on kalliimpaa. Huippukulutuksen aikana sähkö maksaa enemmän kuin alemman kulutuksen aikana. Markkinamekanismi tarjoaa investoijille mahdollisuuden ansaita mutta myös hävitä.
Sähkön muuttuva hinta on olennainen osa toimivaa markkinaa. Ilman sitä olisimme jossain keskusjohtoisessa sosialistisähköjärjestelmässä, jonka toiminta muuttuisi subventioverorahojen kyllästämäksi tuhlaamoksi aivan samoin kuin muutkin sosialistien rakentamat isännättömän rahan häkkyrät.
Puuenergian käyttöä rajaa puun saatavuus ja hinta. Sähkökattilat kaupunkien keskustojen kaukolämmön tuotannossa toimivat riippumatta puun saatavuudesta. Lisäksi energiayhtiö, jolla on omaa tuulivoimaa, voi ainakin periaatteessa, sopimusten rajoissa, ohjata tätä (edullista) sähköä sähkökattiloihin ja tehdä rahaa myymällä kalliimmalla kaukolämpöä.
Kyllä näissä energia-asioissa talous on pääroolissa, mutta myös energiatehokkuus ja päästöt vaikuttavat. Sähkökattilalla voidaan tehdä kaukolämpöä ilman savukaasuhäviöitä eli. n. 30% pienemmillä häviöillä. Puhtaalla sähköllä myös todelliset päästöt jäävät erittäin pieniksi.
Puun energiakäytön vähenemisen taustalla tuskin on mitään salaliittoa. Puunkäytön rinnalle on vain ilmestynyt taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Puuta toki kannattaa edelleen käyttää siellä missä sitä on järkevästi saatavilla.
Helen on rakentamassa 200MW sähkökattilaa Helsinkiin. Tämä siis korvaa kivihiiltä.
Saksalla on kaasun hinnan osalta vaikea tilanne, koska kaasua käytetään raaka-aineena kemianteollisuudessa ja se on myös monen kotitaloudenkin käytössä. Energiakustannukset ovat karanneet ja teollisuuden kilpailukyky on alentunut tämän takia ja lisäksi Kiina on tuonut oman lisänsä taloustuskaan edullisemmilla teollisuustuotteilla. Melkoinen rakennemuutos on edessä.
Suomen tilanne on huomattavasti parempi ja paranee jos panostamme Kiinan aiheuttaman vaikean kilpailutilanteen vuoksi raskaan teollisuustuotannon sijaan kansainvälisiin palveluihin ja kasvualoille kuten dataan ja tietoliikenteeseen. Panostusten määrä riippuu siitä, miten sijoittajat näkevät markkinan kehittyvän. Investointituillakin voi olla jokin merkitys.
Sähköön tämä liittyy siten, että meillä on noiden kasvualojen tarvitsemaa puhdasta sähköä.
Uutta raskaan teollisuuden tuotantoa Suomeen voisi tulla merkittävän konfliktin seurauksena huoltovarmuussyistä.
Muutoin täällä menee mukavasti kun sähkö näyttää maksavan 0,2c/kWh. Siirto maksaa enemmän ja joillakin onnettomilla verkkoyhtiö laskuttaa siirrosta useita centtejä/kWh.
