Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Voisi kuvitella että karsittu ranka on se mahdollinen epu-tulevaisuus? Ja hakkuutähdekauppa, jota kaikilla toimijoilla ei vieläkään ole. Jos pellonreunakohteet ovat noin vähätuottoisia näpsyllä, niin miksi niitä sitten viedään ollenkaan metsään.
Tuttava sijoitti omatoimiseen epu-kalustoon 30 t€ uuteen kuormaimeen, 40 t€ traktoriin ja siihen koura ja muut koristeet päälle. Usko pitää olla kova jos hankintakaupalla aikoo siivota liki 50ha rästit, eli 10% oman tilan pinta-alasta.
Oli pyytänyt tarjouksen raivaussaha- urakoitsijalta ja ollut luokkaa yli 20 t€ + ALV.
”Jutustelin tänään yhden kaivinkonekuskin kanssa. Oli touhuilemassa energiakouralla pellon reunoja. Kertoi että keskimääräinen tuotos 2,6 k-m3 pitkässä juoksussa.”
Edellä lainaus kolmisen viikko sitten kirjoittamastan viestistä. Ko. kuljettaja sai seuraamani palstan valmiiksi. Eli pellon reunojen siistimisen. Maastollisesti ja korjuuteknisesti tuskin helpompaa palstaa kaivurialustalle voi olla. Katselin saantoa ja rungot alle 20 litraa eli puskia. Tekoon 40 tuntia ja tuolla keskituotoksella siis n. 90m3 puuta kuivumaan. Kauppa myyty kuulemma kaksi vuotta sitten, eli energiabuumiin ollessa kovassa nousussa.
Tarjosin itse samanlaista sotkua loppukeväästä siivottavaksi. Ostajia ei kiinnostanut..
Omista metsistäni on nyt luontaisesti uudistettu rauduskoivulle 25%. Lisäksi muutama istutuskohde, jotka tehtiin ainoastaan se vuoksi etttä aiempi omistaja oli poistanut kaiken koivun kuusen seasta.
Vanhin kuvio on nyt iältään 15v ja keskipituus 7m d1.3 6cm. Laskennallinen kasvu 5 m/ha, maalaji Htmr. Kaikki Mt tai Mt-. Kivinen. Perustettiin äestämällä ja lopputulos oli kohtuullisen varma. Äestysmiehen siirryttyä paremmille työmaille on myös laikutettu.
Siemenpuut lännen puolelle ja hehtaarille riittää 3-5 kpl. Maanmuokkaus on ehdoton ja mieluusti havut pois päätehakkuulta. Saadaan tasaisempi lopputulos.
Perkausvaihe on helppo äestysjälkeen, mutta pitää olla ajoissa liikkeellä. Perkauksessa jätettiin myös toistaiseksi kaikki luontainen havupuun taimiaines, koska maisema ja monimuotoisuus. Toki toinenkin raivauskerta on tarpeen, mutta siinä ongelmana monasti tuo kantojen vesominen, joka ilmeisesti piristyy koivun maata parantavien ominaisuuksien, sekä kenttäkerroksen valon runsauden vuoksi.
Hirvituhojakin on ollut, mutta onneksi maltillisesti. Tuolla uudistamistavalla ja perkauksen jälkeinen taimitiheys 1400-1500 kpl/ha kestää sen kyllä. Toki 100% tuho on aina mahdollinen jos alueeen hirvikanta rajattoman suuri.
+ Menetelmä on alkuvaiheessa edullinen. Pelkät muokkauskulut. Ja aika heikko tuuri pitää olla jos ei onnistu. Toki maalaji kannattaa varmistaa.
-Alkuvaiheen säästö tulee vastaan raivauskuluissa, jos ei ole ajoissa liikkeellä. Omat mittaukset ennen perkaamista olivat 10-20000 runkoa /ha. Kynän paksuinen taimikko on helppoa sahata ja jos käyttää äestystä, koneen jälki on helppoa seurata.
-+ Tulevaisuuden kysymysmerkkinä kaksi viimeitä päätehakkuuta, joista ei saanut risuja kaupaksi ja jouduttiin laikuttamaan. Tässä voi olla epävarmuustekijöitä vaikka siemenpuita jätettiin hiukan enemmän.
Kun tein ensimmäiset uudistamiset em. tavoilla niin jotkut pitivät hulluna, eikä menetelmä kuulemma ole hyvä eikä toimiva, vaan taimet on PAKKO istuttaa. Joidenkin mielestä rikoin jopa lakia..
No nyt ovat hiukan eri mieltä tai kokonaan hiljaa..
Miten mittaus: Eli missä tilanteissa kuormainvaaka ja missä valmiina hakkeena?
Jutustelin tänään yhden kaivinkonekuskin kanssa. Oli touhuilemassa energiakouralla pellon reunoja. Kertoi että keskimääräinen tuotos 2,6 k-m3 pitkässä juoksussa.
20 cm puu halkaisijaltaan kuulemma optimaalinen ja 30 cm ei tahdo jaksaa. Iso ero hydrauliikan tehoissa hakkuukoneeseen.
Oli sitä mieltä että kohde pitää olla valikoitu hyvin ja ei missään nimessä sinne missä raivaussahalla pärjää vaikka myöhästyneenä.
Oltiin yhtä mieltä sitä että edullinen alusta ja työt sille talveksi ovat tässä se juttu.
Mo. kertoi että kolme vuotta vanha kauppa, joka nyt käsittelyssä. Kaupassa myös 1ha raivaamatonta 02 koivikkoa joka näyttää liki läpipääsemättömältä. Mielenkiintoinen nähdä työnjälki. Mo:le riittää kunhan joku tekee metsille jotain..
Kysymys on haastava. Itselläni on kaksi kuviota joissa ilmeisesti rinnemaastolla ja merenpinnan korkeudella perusteltu puulajivalintaa. Molemmissa pohjaveteen matkaa varmuudella paljon. Kuusikko merenpintakorkeus 180m, kasvupaikka Mt-. Ikää nyt 20v ja selkeästi heikkokasvuinen. Maalaji karkea Htmr. Kuvio saa kolmesta suunnasta valoa.
Männikkö samalla merenpintakorkeudella, rinteessä. Ikää 4ov, oksikas ja selkeästi liian rehevä kasvupaikka, luokiteltu Mt, mutta jostain syystä valittu mäntyä. Maalajina hieno Htmr. Kuvio saa reilusti valoa.
Teräketjuöljy on väärä paikka säästää.
Eräs tarkan markan mies keräsi kaikki vaihteisto- ja hydrauliöljyt talteen ja antoi seista muutaman kuukauden ja sitten laittoi teräketjuöljyksi päällimmäisen 2/3 osaa.
Seuraus: Sahoista öljypumput rikki, koska mukana kaikenlaista sakkaa.
Olikos tuohon aloittajan opinnäytetyöhön joku vastauslomake?
Avohakkuut on jo monen mielestä syntiä ja jatkuva kasvatus pop niiden mielestä jotka eivät ymmärrä suomalaisen luonnon olosuhteita.
Vanhat metsät määritellään monin tavoin ja määrittely on sen verran laaja-alaista että kovin lavea on määritelmä suuren yleisön silmissä.
Hakkuisiin vaikuttaa myös suomalainen kateus. Heti kun naapuri päätehakkaa, a) sen rahat on lopussa b) se ostaa jotain c) lapsensa ovat ajautuneet ongelmiin. Tämän vuoksi moni voi jättää hakkaamatta. Ei tule kylillä puheita.
Muutama ihminen on itsellenikin todennut em. totuudet voimassaoleviksi ja veikannut jotakin vaihtoehtoa. Mitä lähempänä päätehakkuu on talouskeskusta sen suurempi on rahan puute 🙂 No vakavarainen naapuri jättää hakkaamatta ja säästää lapsille.. Toki keräilee tuulenkaatoja ja muita tuhopuita yli-ikäisistä kuusikoista kiitettävän ahkerasti.
Visakallo esitti vision joka voi realisoitua. Itsekin olen saanut kovat haukut ja uhkaukset maiseman pilaamisesta mökkiläisiltä. Rähäkkä kesti puolitoista vuotta ja vaadittiin jälkikäteen korvauksia menetetyistä marjamaista ja maisemasta, sekä kiinteistön arvon laskusta. Ja vaatija oli siis lukenut luonto- ja maisema-arvokaupoista.. Että sellaisesta voi kuulemma saada rahaa..