Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys on haastava. Itselläni on kaksi kuviota joissa ilmeisesti rinnemaastolla ja merenpinnan korkeudella perusteltu puulajivalintaa. Molemmissa pohjaveteen matkaa varmuudella paljon. Kuusikko merenpintakorkeus 180m, kasvupaikka Mt-. Ikää nyt 20v ja selkeästi heikkokasvuinen. Maalaji karkea Htmr. Kuvio saa kolmesta suunnasta valoa.
Männikkö samalla merenpintakorkeudella, rinteessä. Ikää 4ov, oksikas ja selkeästi liian rehevä kasvupaikka, luokiteltu Mt, mutta jostain syystä valittu mäntyä. Maalajina hieno Htmr. Kuvio saa reilusti valoa.
Teräketjuöljy on väärä paikka säästää.
Eräs tarkan markan mies keräsi kaikki vaihteisto- ja hydrauliöljyt talteen ja antoi seista muutaman kuukauden ja sitten laittoi teräketjuöljyksi päällimmäisen 2/3 osaa.
Seuraus: Sahoista öljypumput rikki, koska mukana kaikenlaista sakkaa.
Olikos tuohon aloittajan opinnäytetyöhön joku vastauslomake?
Avohakkuut on jo monen mielestä syntiä ja jatkuva kasvatus pop niiden mielestä jotka eivät ymmärrä suomalaisen luonnon olosuhteita.
Vanhat metsät määritellään monin tavoin ja määrittely on sen verran laaja-alaista että kovin lavea on määritelmä suuren yleisön silmissä.
Hakkuisiin vaikuttaa myös suomalainen kateus. Heti kun naapuri päätehakkaa, a) sen rahat on lopussa b) se ostaa jotain c) lapsensa ovat ajautuneet ongelmiin. Tämän vuoksi moni voi jättää hakkaamatta. Ei tule kylillä puheita.
Muutama ihminen on itsellenikin todennut em. totuudet voimassaoleviksi ja veikannut jotakin vaihtoehtoa. Mitä lähempänä päätehakkuu on talouskeskusta sen suurempi on rahan puute 🙂 No vakavarainen naapuri jättää hakkaamatta ja säästää lapsille.. Toki keräilee tuulenkaatoja ja muita tuhopuita yli-ikäisistä kuusikoista kiitettävän ahkerasti.
Visakallo esitti vision joka voi realisoitua. Itsekin olen saanut kovat haukut ja uhkaukset maiseman pilaamisesta mökkiläisiltä. Rähäkkä kesti puolitoista vuotta ja vaadittiin jälkikäteen korvauksia menetetyistä marjamaista ja maisemasta, sekä kiinteistön arvon laskusta. Ja vaatija oli siis lukenut luonto- ja maisema-arvokaupoista.. Että sellaisesta voi kuulemma saada rahaa..
Mielenkiintoista olisi tietää paljonko kuitufirmoilla on ostettua operatiivisessa varannossa. Energiapuun kohdallahan kävi niin että ostettu todella paljon tarpeeseen nähden ja samaa voisi veikata kuidullekin?
Firmoilla on varmasti riittävästi omien metsien varannossa suhteessa kulutukseen, siis niillä jotka metsää omistavat..
No voi olla että essonbaarin kertomukset kauheista hinnanalennuksista vaikuttavat niihin puunmyyjiin jotka eivät myy aktiivisesti ja seuraa markkinoita.
Eli omista varannoista otetaan. Aiempi hintapiikki 2000-luvun alussa johti jopa ennusteisiin että tukki loppuu Suomesta kokonaan.
Mielenkiintoinen tilanne. Kuitupuuta ei oikein tarvita ja sen polttaminenkin on syntiä.
Mitenhän vaikka viiden tai 10:n vuoden päästä? Tukkia voi jossain vielä tarvita, mutta muiden lajien arvo laskee. Joten muuttuuko metsänhoitosuositukset vielä minne suuntaan. Monimuotoisuutta ja sekametsäisyytttä on nyt suositttu ja mielestäni ekologian kannalta hyvä asia. Mutta ekonomian ehkä ei.
Optimistina tulee ajateltua että 5,10 ja 15 vuoden aikajänteellä omien metsien maksimaalinen hyöty on tullut omaan kukkaroon ja sitte ei ole väliäkään. Esim. nykyinen uudistamisvelvoite 60-vuotialle on yhtä tyhjän kanssa. Sitten kun laiminlyönnistä jaetaan rangaistuksia olet joko kuollut tai siinä tilanteessa että edunvalvoja murehtii.
Niin voisi päätellä. Mutta maalajina Htmr ja jossain kohdin Srmr. Eli kuuselle vähän karua pohjaa, vaikka määritelty Mt:ksi.
Oli metsänhoidollinen elämys. Pakkasta -15 ja kova tuuli, lunta 20cm.
Ensin oksasahan kanssa, mutta havainto että eipä yletä koska taimikko jo kuudessa metrissä. No haulikolla sitten. Tuuli vei useamman kasvaimen tai sitten katosivat lumeen. Mutta 30 laakia riitti että saatiin riittävästi näytteitä. Sealabille lähetin.
Mielenkiintoinen odottaa tulos. Ja miettiä miksi satunnaiten puiden neulaset kellastuvat. Yleisesti kasvusto ja kerkät näyttivät varsin terveille, mutta eihän se vielä ravinnetasapainosta mitään kerro. Eikä 19v taimikolle oikein muuta voi kun booria laittaa. Ehkä enskan jälkeen sitten NP-lannoitus, jos ravinnetasapaino vaatii.
Tulevana viikonloppuna ajatus kerätä näytteet t2-kuusen taimikosta. Mt-, mutta voisi epäillä alkavaa kloroosia. Vuosikasvu lyhyet ja neulaset vaaleita. Esiintymä laikuttainen, joten diagnoosi varmistuu vasta näytteen tulosten perusteella.
Joko oksasaha tai sitten haulikko.
No mitä itse sain koulumaailmassa seurata nykynuorten toimia niin osalle koulu oli markkinoitu simulaattoreilla ja hienoilla värikuvilla ja esitteillä uusista koneista.
Metsänhoidon perusteet, eli raivaussaha ja moottorisaha opit olivat osan mielestä turhia, koska koneet..
Ajon vähäisyyttä kritisoi moni, samaten yleisaineita pidettiin varsin turhina. Lisäksi erityisoppilaiden integrointi samoihin ryhmiin ja pakollinen oppivelvollisuus alennettujen opettajaresurssien kanssa näytti tuloksensa jo ensimmäisen vuoden syksynä.
Mutta se paras 30%, joka ymmärsi koulutuksen konteksin alaan, oli motivoitunutta ja hoiti homman loppuun kunnialla. En tiedä paljonko näistä jäi lopulta alalle, mutta tämä aines oli priimaa. Ja ennen kaikkea helppoa opettaa.