Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
En ole kovin kummoinen ekonomisti, mutta jos vuoden 2007 puunhintaa ja rahanarvoa verrataan nykypäivään niin kuusitukin hinta pitäisi olla 117 euroa, jotta ollaan samassa.
Toki vanhoja ei pidä liikaa muistella.
Niin. Kuviosta sen verran että OMT, Kuusi 95%, 57v. Ppa 29, mutta pituutta vasta 20m. d1,3 27cm. Laskennallinen kasvu 7 m3/ha/v. Laskennallinen tukki% vasta 65 luokkaa. Hehtaarilla nyt puuta n. 280 m3.
Jos vasta kolmen vuoden päästä hakkaisi niin tuolla kasvulla tukki% ainakin 15 enemmän ja hakkuun kertymä 21 m3/ha enemmän. Eli sieltä tuo 3% tuottoprosentti, josta aiemmin mainitsin.
Oletetaan kolme vaihtoehtoa seuraavan kolmen vuoden aikana joista mitään ei voi pitää oikeana:
a) Puun hinta säilyy samana.
b) Puun hinta nousee 15%, tai enemmän.
c) Puun hinta laskee 15%, tai enemmän.
No jotakinhan tuo investointisuunnitelma ennustaa. Omia tarjouksia vilkuillut ja mielenkiintoinen havainto latvusmassa hinnoittelusta. Joko tietty euromäärä per kertynyt ainespuukuutio tai sitten arvion mukaan kokonaiskertymä. Noiden yksikköhinnan ero on yli neljäkertainen.
Mutta taitaa mennä niin että otetaan tupla tai kuitti. Eli siirretään riskillä kauppaa parin kolmen vuoden päähän jolloin markkinat voivat olla toiset. Tosin kukaan ei tiedä onko hyvät vaiko huonot. 3% tuotto on kuitenkin 3% ja jos puusto järeytyy tuona aikana vaikka 2cm rinnankorkeudelta niin kelirikkoleimikkona voi olla vielä kovemmasssa arvossa.
No muutama tarjous lisää. KUT nyt 87,50 ja kahden parhaan tarjouksissa vielä perusmitoilla 1,5 euron ero/m3.
Mutta katkonassa onkin sitten jo pohtimista. Tuon paremman tarjoajan minimitukki on 41 dm 16cm latvalle ja tuon puolentoista euron halvemmalla tarjoalla myös 31 dm Kut 16-25cm latvalla.
Samaten tuon paremman m3 hinnan tarjoajalla ei ole hakkuutähteitä tarjottu ollenkaan, tosin niistähän saa kaupan synergisesti sopimalla. Hakkuutähdettä voisi tulla luokkaa 150-170 m3.
Enää pähkäily siitä antaako kasvaa 3% vuosituotolla 3-5 vuotta luottaen tulevaisuuteen vai romahtaako hinta jostain syystä lähivuosina.
Kut 84 euroa päätehakkuulta. Eli keskihintaa. Tarjouksia ei kovin sadellut, vaikka kelirikkoleimikko. Paikalliset sahat luultavasti ostaneet kesän kalikat ja elokuuhun on pitkä aika vielä. Nyt kun osaisi ajoittaa kaupan oikein, uudistamistarve ei ole akuutti ja 3% laskennallinen vuosituotto vielä olemassa.
Tuo Kallen ennustus on kuin Donald Trumpin puheet. Eli ampuu kovin yli.
Mutta Ukrainan sodan päättyminen heijastunee markkinoihin, samaten Saksan tukkipula ja nuo vientitulliriesat päälle. Onko utopistinen visio että USA:n sijasta sahatavaran vientimme alkaisikin piristyä Keski-Eurooppaan?
Lukijoiden kuvien lähettäminen takkuaa aina. Et voi tietää menikö perille vaiko ei.
Olen itse harventanut ympäri vuoden ongelmitta. Kuten edellä sanottiin niin pystykarsintaa ei tehdä kuin lehdettömänä aikana. Ja silloinkin pelkkiä kuivia oksia katkomalla.
No itselläni metsänhoidosta kokemusta vasta 40 vuotta ja vähän koulutustakin asiaan.
Kahdella omistamallani tilalla edellinen omistajasukupolvi oli vahvasti kuusen monokulttuurin kannattaja ja viimeiset sekametsät hoidettin lehtipuista vapaiksi 2000-luvun alussa. 70-luvun jalostustekniikan ansiosta geneettisesti yksipuoliset kuusikot ovat kovassa kasvukunnossa ja päätehakkuu on enää vuosien kysymys. Mutta kenttäkerros hapanta, koska lehtipuukariketta ei ole ollut pariin kymmeneen vuoteen ja pistemäisiä havaintoja kuusentähtikirjaajasta, havukantojäärästä ja kirjanpainajasta. Lisäksi kasvupaikat valoisia ja kuivahkoja Mustikkatyypin maita joille tehty boorilannoitus kerran. Kauhulla katselen tämän hetkistä tilannetta ja vaikka edes 5-10% lehtipuusekoitus olisi noiden kuvioiden terveydelle hyväksi. Päätehakkuun jälkeen uudistan koivulle keinollisesti, vaikka hintaa tuleekin. Pakko koska siemenpuita ei vaan ole.
Uskallan väittää että koivua tarvitaan kaikkialla missä se kasvaa, vaikka se joissakin tapauksissa viekin havupuulta kasvukykyä. Nykyiset hoitosuositukset jossa koivu ja kuusi kasvaisivat samassa latvuskerroksessa eivät pidä paikkansa käytännössä, vaan ongelmia tulee varmasti jos sekametsän kasvatusta ei raivaussahalla ohjata. Samaten männyn alikasvoksena ja alemmasssa latvuskerroksessa olevaaa koivua suositellaan poistettavaksi, koska pudottaa männyn kasvua 1-2 m3/ha vuodessa. En allekirjoita tätäkään, vaan suosin koivua silloin kun se on mahdollista, mutta nimenomaan ei valtapuuston seassa vaan reilusti takakasvuisena. Koivun edut ovat karikkeen lisääminen ja sen Ph-arvon nousu. Lisäksi juurikääpäsienet eivät sisäänny vaan jopa poistuvat koivusukupolven ja sekapuustoisuuden ansiosta. Kannattaa muistaa että kuusi on meidän nuorin puulaji, vasta 2500 vuotta. Lehtipuiden historia ylettää paljon kauemmaksi viimeisimmän jääkauden jälkeen. Ja luonnossa joka asialla on tarkoitus. Eli sukkessio.
No se jäi sanomatta että energiakohde oli kyseessä. Hakattiin karsittuna rankana.