Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
<p>No itselleni olen antanut kertoa että koivua min 30v poistaa juurikäävän maaperästä. Mutta pitää myös muistaa että 30 vuoden päästä tuokin kuvio on jonkun toisen murhe. Moni ajattelee toisin. Mutta esim tilanteessa jolloin tuollaisen palstan haluaa myydä juurikäävän olemassa olo ei ole se ensimmäinen asia. </p><p> </p>
<p>Tuo oma kohteeni on 2-jaksoiseen pieni riskikohde. Uudistus raudukselle tehtiin juurikääpäsaastunnan vuoksi. Epäilen että 13 vuotta koivua ylemmässä jaksossa ei ole juurikääpää hävittänyt mihinkään. Mutta uskomaton määrä havupuuta on tulossa alla. Sekometsän ainekset on melko mukavasti koossa ja luulen että raivaan siten että viallinen raudus ja hieskoivu pois ja kuuset johonkin 1000-1200 tiheyteen. Mutta milläs tutkit onko juurikääpä alkanut kadota? Epäilen että ei ole. No jos poistaa havupuun alikasvoksesta suurelta osin niin tulee 1 jaksoinen. Eräs mtkg kuvio on istutettu kuuselle jotain 16 vuotta sitten ja sinnittelee harmaalepän ja tuomen seassa melko mukavasti.</p><p> </p>
Eikös visan kasvunopeus oli aikas paljon hitaampi verrattuna raudukseen?
En tiedä kuinka onnistuisi ja olisi käytännössä istuttaa kuusi reilusti vajaaseen tiheyteen ja jättää istuttamattomia mätäslaikkuja jonne koivu ajan kanssa syntyy? Vajaa tiheys voisi olla luokkaa 1400 kpl/ha. Ehkä.
Tuollainen pieni Mt-lohko löytyy itseltäni jonne kuusen taimia ole ole muistettu laittaa. No ikävää se että hieskoivu on vallannut kasvupaikan 90%:sesti. Ja runkolukua oli riittävästi ennen raivausta.
”Aika tiukka on jos 1600 rauduskoivua ja 1500 kuusta samassa tilassa. Voi olla että kuusi on liian varjossa ja kasvua ei paljon tapahdu.”
No tuossa oli ajatus 2-jaksoisen metsän synnyttämisestä. Kuusella ei ole kiire, kyllä se alikasvoksena sieltä ponnistaa. Ja jonain päivänä koivu otetaan päältä suurelta osin pois. Yhtäaikaa kasvatus ei onnistu, tai koivun pitäisi tulla monta vuotta havupuiden jälkeen.
Tuossa 1600 rauduksen seassa on hirvituhoa ja muuta epäkuranttia. Eli joudutaan poistamaan varmasti osa.
On aika vaikea luoda viljelemällä metsä jossa raudus ja kuusi olisivat samassa latvuskerroksessa varhaisperkauksesta alkaen.
<p>Itselläni vuonna 2010 luontaisesti uudistettu rauduskoivikko jonka varhaisperkaukseen annoin ohjeen: rl 1600 + säästetään kaikki luontainen havupuu joka siis syntynyt siemenestä koivikon alle. Koivikolla etumatkaa arviolta 3-5 vuotta. Seuraava taimikonhoitokerta ehkä ensi tai viimeistään seuraavana kesänä. Ajatuksena sahata pois kynänpaksuinen kantovesa jota väistämättä syntyy tuollaiseen Mt-kohteeseen. Samaten alikasvos havupuista poistetaan mänty ja kuusi harvennetaan 1500 kpl/ha tiheyteen.Sitä en tiedä mikä lopputulos joskus on, mutta ainakin on valinnanvaraa.</p>
No nykyään ei enää oikein mikään, koska toimijoiden ja korjuuhenkilöstön taso on noussut huomattavasti samaten asiakaspalvelun taso on tätä kautta parantunut.
Toki osansa siihen on että en enää asioi SE:n kanssa ollenkaan. Maanomistajan näkökulma ei painanut mitään vaikka vaurioita tuli paljon. Esim. päätehakkuun lähikuljetus marrraskuun sateilla läpi pellon, vaikka koitin asiallisesti esittää että voisiko tuon leimikon hakata vasta pakkasilla, koska tiesin kokemuksesta että pelto ei tule kestämään. Ostomiehen vastaus: Myyjä vastaa varsiteistä ja varastoista. Me ajetaan silloin kun tarvis on, näin lukee sopimuksessa. No lopputulema että Buffalo täysteloilla ja puolikkailla kuormilla kynti telikoteloita myöten 200m matkalle komeat urat, joita pääsin paikkaamaan. Saman kaverin röyhkeydestä ovat muutkin valittaneet, myös yhteistyöorganisaatioiden kautta.
Tein tänä vuonna kolme puukauppaa, viimeisin ajettiin tänään. Kaupat kolmelle eri ostajalle. Ei voi kun kiitellä koko organisaation asennetta. Syksyinen eh-kauppa alkoi hakkuulla pakkasen aikaan ja sää muuttui rankaksi vesisateeksi. Pyysin ajon keskeytystä ja se vaan onnistui. Ajo siirettiin parilla viikolla ja pakkanen hoiti homman kotiin. Korjuujälki eh:lla mainio. Kiittelin tänään asiasta kaikkia osallisia. Noin se pitää toimia eikä kukkoilla ison talon haalareissa.
Yhden 346 Huskin olen virittänyt hiukan pirteämmäksi avartamalla imu- ja pakoaukkoja sekä pienellä muutoksella pakoputkeen. Auttaa maksimikierroksilla pitämään leikkausvoiman huipussaan sekä on huomattavasti kierrosherkempi. Temppu ei ole vaikea tehdä jos viitsii.
555 FXT raivuri piristyi mukavasti Sami Hytösen Youtube-ohjeilla. Muutos ainoastaan pakoputkeen tehtynä.
Viritysohjeita löytyy monenlaisia. 2T-moottorin toiminnasta hiukan enemmän perillä olevan henkilön näkemyksiä asiasta:
https://peda.net/alavieska/oppiaineet/tekninen-ty%C3%B6/mopot-ja-moottorit/linkkej%C3%A4/tmmk
AJ on oikeilla jäljillä.
”Puukauppa on ainoita kauppoja jossa ostaja saa päättää miten se kauppatavaraa käsittelee, mitä siitä huolii täydellä hinnalla ja miten paljon siirtää halvempaan tavaraan. ”
Tuo on valitettavan totta. Ja jos runkohinnoittelu vakiintuu niin myyjä ei tiedä sitäkään vähää miten homma meni. Kyllä se vaan on totuus että myyjällä olisi oikeus tietää laadutuksen ja hinnoittelun tarkemmat perusteet juurikin erottelu tukkiin ja kuituun jne.
No esim. itseltäni on kysytty neuvoa tyyliin: ”Paljonko saa rahaa yhdestä isosta puusta?” tai ”Haluaisin myydä tukkeja, kukahan niitä ostaa?”.
Tuon tietomäärän omaavalle myyjälle voidaan myydä mitä vaan ja ostaa mitä vaan.
Jos tietomäärä olisi tasolla, tukkeja tästä kuviosta ehkä 30% ja kuitua 30%. Mäntypylvästä 10%, Koivukuitua 20%. Ptl-hinnoittelu toisi edes jotain näkökulmaa asiaan. Mutta runkohintakaupassa tuokin vähä näkökulma katoaa.
Luulen että runkohintakauppa on tehty juuri näille asiakkaille. Niille jotka myyvät pelkkää puuta.