Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Onko korjuukelpoisuusluokka mikä? Ja muita vastaavia kuvioita samalla tilalla?
Lähin kesä tai kelirikkokelpoinen tie kuinka kaukana? Itselläni on 60-vuotias vastaava ja aika herkkänä olen päätehakkaaman jos tuhoja alkaa enempi näkymään. Itselläni helpottaa että on kelirikkokohde.
Kirjanpainaja on todellisuutta. Mutta kaikki hyönteistuhot eivät ole sitä.
Uskallan väittää että esim. puunostajat ovat käyttäneet kirjanpainaja argumenttia halutessaan vetää tietämätöntä linssiin. Esimerkkinä eräs tietämätön jolta ostettiin kaikki 03-kehitysluokan kuusikot keskenkasvuisina, koska enson mies sanoi että ovat aivan ensimmäisenä kirjanpainajan ruokalistalla ja tuhot tulevat olemaan valtavia. No virallisia kirjanpainajahavaintoja ei ole vieläkään edes ensimmäistä koko karttalehdellä.
Mutta linkissä pari muuta kuusen tuholaista:
Havukantojäärä. Oma veikkaukseni. Samanlaisia kuusia kaadoin nyt muutaman. Alkaneet kuivua puolesta rungosta alaspäin. Sydänpuu tuoretta, pintapuu kuivunut piloille. Kun kirvellä tms. halkaisee niin saattaa löytää käytävästä mustapäisen toukan.
https://www.otokkatieto.fi/species?id=161
Mutta jos toukka kokonaan valkea, niin sitten joku muu.
”Meillä tuskin on tietoa Venäjän olosuhteista, mutta veikkaan salametsästyksen olevan merkittävässä roolissa. Lisäksi alue on suuri ja olosuhteet siksi vaihtelee.”
No sen verran on tietoa että erään Karjalan alueen riistapäällikön kanssa aiheesta juteltiin. Herran hoitoalue 140 000 ha ja n. 200 sutta vakituiseen. Hirviä 70-100 kpl. Eli harvinainen tuolla seudulla. Metsäkanalinnut voivat erittäin hyvin koska esim. supikoiraa ei esiinny. Samaten hanhikanta erinomainen. Lisäksi metsien käsittely paikallisen metsälain eroavaisuuksista toisenlainen mitä meillä. Käsiteltävät alueet isoja, pienimmilläänkin tuhansia hehtaareita, samaten suojeltavat alueet tuhansia hehtaareita. Lisäksi metsätieverkosto puuttuu ja puuston määrä hehtaarilla keskimäärin muutama 10 mottia/ha. Eli metsät kokonaan toisenlaisia. Koska valtio omistaa ja metsälaki erittäin selkeä ja tarkka.
<p>Fiksut ihmiset ovat valinneet pörssisähkön, koska se on kuulemma halvinta.</p><p>Samat fiksut ihmiset irrottavat pääsulakkeet kovalla pakkasella ja syövät kylmää leipää kynttilänvalossa, koska pörssisähkö on edelleen pitkässä juoksussa halvinta.</p><p> </p>
Tuollaisella laskurilla voi jälkiviisastella. Ensin kuluneen vuoden tiedot https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/datahub/kirjautuminen-datahubin-asiakasportaaliin/
Ja siirtää tuonne https://www.liukuri.fi/laskuri
Oma laskelmani pörssisähkön eduksi vuositasolla oli 120 euroa . Tuolla laskurilla 90 euroa. Mutta sehän tässä on vikana että pörssisähkön tulevaisuuden hintaa pitkässä juoksussa ei tiedä kukaan. Muu kuin se joka haluaa sillä rikastua.
Tuollainen 20kV linjan vierimetsän hoito tehtiin meillä päin pari vuotta sitten. Sähköyhtiön kirje oli hyvin selkeä ja toimenpiteet tehtiin maanomistajan suostumuksella.
Sähköyhtiön kirjeessä oli kolme vaihtoehtoa JOS maanomistaja haluaa: a) Reunametsää ei käsitellä ollenkaan b) Reunametsästä poistetaan riskipuut ja ne voi myydä yhteismyynnillä c) Reunametsästä poistetaan riskipuut ja ne jäävät Mo:lle.
Palautettuasi kirjeen homma siirtyi metsäyhtiön haltuun. Jos et palauttanut niin vaihtoehto a) jäi voimaan.
Kaikkia vaihtoehtoja lienee käytetty. Itse otin vaihtoehdon c) toive vapaa katkonta 3-5m ja kerrankin sai valmista polttopuumateriaalia ilman että omaa työtä tarvitsi muuhun kuin pois kuljetukseen. 50m matkalta 7k-m3 puita oli mittalistassa.
Jos ajatellaan että 10 km matkalla olevien maanomistajien määrää ja kolmea vaihtoehtoa niin kohtuullinen paperien pyörittely tuollaisessa. Ja kun siihen lisätään perinteiset kyselyt ja muut veivaamiset niin ei kateeksi käy.
No todella vaikea kysymys. Luontaisesti syntynyt alikasvos tässä siis kyseessä. Tuota tehtiin varmastikin jonkun verran ihan ammattilaisten toimesta silloin kun kuusen taimen ylituotanto oli kovimmillaan. Muistan erään valistustilaisuuden jossa asiasta kysyttiin ja toimialan ammattilainen kuittasi ongelman olevan vähäinen.