Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoista olisi tietää paljonko kuitufirmoilla on ostettua operatiivisessa varannossa. Energiapuun kohdallahan kävi niin että ostettu todella paljon tarpeeseen nähden ja samaa voisi veikata kuidullekin?
Firmoilla on varmasti riittävästi omien metsien varannossa suhteessa kulutukseen, siis niillä jotka metsää omistavat..
No voi olla että essonbaarin kertomukset kauheista hinnanalennuksista vaikuttavat niihin puunmyyjiin jotka eivät myy aktiivisesti ja seuraa markkinoita.
Eli omista varannoista otetaan. Aiempi hintapiikki 2000-luvun alussa johti jopa ennusteisiin että tukki loppuu Suomesta kokonaan.
Mielenkiintoinen tilanne. Kuitupuuta ei oikein tarvita ja sen polttaminenkin on syntiä.
Mitenhän vaikka viiden tai 10:n vuoden päästä? Tukkia voi jossain vielä tarvita, mutta muiden lajien arvo laskee. Joten muuttuuko metsänhoitosuositukset vielä minne suuntaan. Monimuotoisuutta ja sekametsäisyytttä on nyt suositttu ja mielestäni ekologian kannalta hyvä asia. Mutta ekonomian ehkä ei.
Optimistina tulee ajateltua että 5,10 ja 15 vuoden aikajänteellä omien metsien maksimaalinen hyöty on tullut omaan kukkaroon ja sitte ei ole väliäkään. Esim. nykyinen uudistamisvelvoite 60-vuotialle on yhtä tyhjän kanssa. Sitten kun laiminlyönnistä jaetaan rangaistuksia olet joko kuollut tai siinä tilanteessa että edunvalvoja murehtii.
Niin voisi päätellä. Mutta maalajina Htmr ja jossain kohdin Srmr. Eli kuuselle vähän karua pohjaa, vaikka määritelty Mt:ksi.
Oli metsänhoidollinen elämys. Pakkasta -15 ja kova tuuli, lunta 20cm.
Ensin oksasahan kanssa, mutta havainto että eipä yletä koska taimikko jo kuudessa metrissä. No haulikolla sitten. Tuuli vei useamman kasvaimen tai sitten katosivat lumeen. Mutta 30 laakia riitti että saatiin riittävästi näytteitä. Sealabille lähetin.
Mielenkiintoinen odottaa tulos. Ja miettiä miksi satunnaiten puiden neulaset kellastuvat. Yleisesti kasvusto ja kerkät näyttivät varsin terveille, mutta eihän se vielä ravinnetasapainosta mitään kerro. Eikä 19v taimikolle oikein muuta voi kun booria laittaa. Ehkä enskan jälkeen sitten NP-lannoitus, jos ravinnetasapaino vaatii.
Tulevana viikonloppuna ajatus kerätä näytteet t2-kuusen taimikosta. Mt-, mutta voisi epäillä alkavaa kloroosia. Vuosikasvu lyhyet ja neulaset vaaleita. Esiintymä laikuttainen, joten diagnoosi varmistuu vasta näytteen tulosten perusteella.
Joko oksasaha tai sitten haulikko.
No mitä itse sain koulumaailmassa seurata nykynuorten toimia niin osalle koulu oli markkinoitu simulaattoreilla ja hienoilla värikuvilla ja esitteillä uusista koneista.
Metsänhoidon perusteet, eli raivaussaha ja moottorisaha opit olivat osan mielestä turhia, koska koneet..
Ajon vähäisyyttä kritisoi moni, samaten yleisaineita pidettiin varsin turhina. Lisäksi erityisoppilaiden integrointi samoihin ryhmiin ja pakollinen oppivelvollisuus alennettujen opettajaresurssien kanssa näytti tuloksensa jo ensimmäisen vuoden syksynä.
Mutta se paras 30%, joka ymmärsi koulutuksen konteksin alaan, oli motivoitunutta ja hoiti homman loppuun kunnialla. En tiedä paljonko näistä jäi lopulta alalle, mutta tämä aines oli priimaa. Ja ennen kaikkea helppoa opettaa.
Äkkinäinen voisi kuvitella että kuskipulan syitä pohdittaisiin metsäyhtiöissä jo syvemmin. Taksakysymys kait tuo on ja luotetaan että yrittäjät hoitaa tilanteen, kuten tähänkin asti. 90-luvulla tehdyt muutokset alan perusrakenteisiin jäivät pysyviksi ja esim. ajokoneyrittäminen on nykyhinnoilla täysin kannatamatonta. Mutta ennen 90-lukua ajokonekuskeja tuli töihin ihan tutunkauppana ja opettaminen oli mahdollista ns. kädestä pitäen. Tälläkin palstalla on taidettu surkutella nuorten kuskien irtisanomisia,koska tuottavuus vielä koulun jälkeenkin on ollut liian matala.
Omien vähien metsien viimeisin leimikko valmistui hakkuun osalta tänään. Ajokone seisoo varastolla, koska ei ole siihen nyt kuskia. Kaksi vuoroa on nyt jäänyt väliin lähikuljetuksen suhteen.
Yleensä konekuskeja moititaan, milloin mistäkin. Mutta uskallan väittää että koulutuksen vaatimukset ovat nostaneet tasoa, mutta silti on pulaa.
Tason nostosta pari esimerkkiä: Järjestelmän ennakkoviestien jälkeen soitto hyvin asiallisen kuuloiselta kaverilta: ”Mikko tässä XYZ-metsätyöstä päivää, teille oltaisiin tulossa hakkaamaan leimikkoa, sopiiko tulla iltakymmeneltä koneen kanssa? Kulku- ja ajoura oli piirretty siitä pellolta, sopiiko se? Voiko lavetin kääntää siinä teidän pihassa?” jne. Eli viestintä on erittäin asiallista ja asiakkaan näkökulma huomioidaan. Verrattuna siihen että vielä 10 vuotta sitten pihaan saattoi ilmestyä lavetti jota likaiset ja repaleiset vaatteet päällään kuljetti kaveri joka ei kuukauteen ollut käynyt saunassa ja puhetaitot olivat kuin Kalle Päätälolla nuoruusvuosina. Kaveri alkoi touhuta ja jälki saattoi joskus olla hiukan sotkuista.
No Mikko ilmestyi kaverinsa kanssa sillä minuutilla kuin oli luvattu ja menin morjestamaan. Vielä pari varmistusta varaston paikasta, kääntämisestä ja pahoittelut siitä että ajo voi viivästyä, koska kuskeja puuttuu.
Tuo em. yritys on erään metsäkoulun kumppani ja osallistuu kuljettajakoulutukseen. Ja tietysti saa valita parhaat päältä. Koneita taitaa olla liki 20 ja kalusto ja omistajat ovat priimaa.
Seurasin hakkuuta ja erittäin iso kiitos siitä että palstatielle ei puitu risua, eikä pellon reunojen puita kaadetttu pellolle, vaan kaikki risu metsään. Jälki kaikin puolin siistiä ja katkonta näytti olevan sitä mitä oli omakin ajatus tuollaisesta hoidetuista 500 Litran kuusirungoista.
Kiitin hakkuukoneen kuskia hyvästä jäljestä ja fiksusta toiminnasta. Vaihdettiin muutama sana aiemmin sahalla tekemästäni harvennuskuviosta ja harvennusmallista oltiin yhtä mieltä. Kertoi että valmiit urat oli hyvät, mutta metrin liian kaukana toisistaan 🙂
P.S. Eräs jo eläköitynyt metsuri totesi joskus viisaasti: ”Ennen metsään kelpasi kaikki, nyt ei enää kelpaa”.
Tuttava valitti että valmiit klapit ovat kalliita. No hän osti minulta 13 k-m3 valmista rankaa, vuokrasi traktorin halkomakoneen kanssa ja kolmeen mieheen puut 30cm klapeiksi. Työtä nelja tuntia. Kerroin jo ennen silppuamista että 30 heittomottia tulee. Lupasin että saa varastoida samaan hintaan ja nyt on ahkerasti käyty laittamassa silppua pinoon lavojen päälle, jotta kuivuvat ensi talveksi paremmin. Pinoamiseen käytetty nyt 12 tuntia ja homma puolessa välissä.Olin heti alussa sitä mieltä että voi olla paljon hommaa, varsinkin 20 asteen pakkasessa..
Oli jo ekan neljän tunnin pinoamisen jälkeen sitä mieltä että ostopuut valmiina olisi helpompi..