Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
No tuo minun esimerkkiseurani on siinä mielessä eräänlainen harvinaisuus että 10 perustajajäsentä saivat jo omista maistaan kokoon ensimmäiset 4000ha. Oli mahtiseura vielä 90-luvulle saakka. Mukaan huolittiin vain ”herrat” eli lääkärit, nimismies, pankinjohtajat ja metsäteknikot sun muut. Nykyinen mo. sukupolvi jolle jäsenyys on siirtynyt perintönä on jyrkkää ja perustajajäsenten perillisten linja hyvin erikoinen ja tuo päätös ottaa uusia on johtanut siihen että pikku porukalla turataan ja muutosta ei sallita. Ei edes uusia maanomistajia oteta mukaan, eikä seuran alueella pysyvästi asuvia.
Ne ketkä tuolta on saaneet hylkäyksen hakemukseensa on ilomielin otettu naapuriseuroihin ja ovat aktiivisia ja asiansa hoitavia ihmisiä.
Mutta tuon esimerkkiseuran maine on erittäin huono. Ja mistähän syystä? Yhteistyö naapuriseurojen kanssa on hankalaa ja alueen asukkaiden kanssa myös. Ja tuolla ikärakenteella seura on loppunsa edellä.
Mutta jokainen tyylillään.
Gla-kirjoitti
”Vaikeudesta päästä seuraan kuulee usein tarinoita. Valitettavasti vain niiden näkemys, jotka eivät ole seuraan päässeet. Kulttuurista voi olla kyse, mutta kenen kulttuurista.”
No sanotaanko näin että eräs lähialueen seura kuuluisa on siitä että ketään ei ENÄÄ oteta. Vuokrattuja hehtaareita n.7400 joista yksityisiltä 80%, loput metsäyhtiöt ja kunta.
Eivät ota alueella asuvia, eivät uusia maanomistajia eikä ketään ENÄÄ, koska näin on päätetty. Tuo kulttuuri on ollut viimeiset 20 vuotta ja sillä seurauksella että 20 hirvilupaa on jaossa 10:lle jäsenelle. Luvista jää käyttämättä joka vuosi jopa puolet koska nämä 10 aktiivia ovat keski-iältään liki 70 vuotta. Mutta kun ketään ei oteta.. Eikä sallita vierasmetsästystä. Eikä pienpetopyyntiä vieraille.. Ei millään menetelmällä..
Aika hassua että Kunnan maita on vuokralla, mutta uutta kunnanjohtajaa ei otettu jäseneksi..
Juttelin yhden nuoren kaverin kanssa joka asuu peuratihentymä alueella. Oli hakenut jäseneksi 10:en seuraan. Jokaisesta hylsy. No kertoo paljon kulttuurista..
Jaa.. No meillä on ollut joka syksy 3-5 vierasta ja eivät ole kovin sitoneet. Ja ovat saaliin käsittelyssä mukana. No peuran metsästys on Kait paljon vaikeampaa mitä hirven..
Tuo peuranmetsästyskulttuuri on mielenkiintoinen. Tiedän aika monta metsästäjää joita tuo kiinnostaisi, mutta mukaan ei vaan pääse. Olen itse jutellut asiasta monenkin peuraa metsästävän kanssa ja kertovat ensin että lupia jäi käyttämättä, no sitten kun tarjoudut mukaan ja lupaat jopa korvata aiheuttamasi vaivannäön tai tarjoat mahdollisuutta vaihtojahtiin, niin vastaukset on aina samaa:”no se on nyt meillä niin pientä se homma että ei ole vieraita sinne otettu..se on niin hankalaa äkkinäisten kanssa kun ne eivät osaa..no meillä ei maanomistajat halua että niitä vieraita tulee..”
Toisella puolen Suomea on puute hirviporukkaan tulevista ampujista ja mukaan otetaan mieluusti..
Miksi tuo takavuosien risupaali-menetelmä katosi?
Oli ainakin siistin näköiset pinot ja luulisi että helpohko lähikuljetuskin.
En ole kovin kummoinen ekonomisti, mutta jos vuoden 2007 puunhintaa ja rahanarvoa verrataan nykypäivään niin kuusitukin hinta pitäisi olla 117 euroa, jotta ollaan samassa.
Toki vanhoja ei pidä liikaa muistella.
Niin. Kuviosta sen verran että OMT, Kuusi 95%, 57v. Ppa 29, mutta pituutta vasta 20m. d1,3 27cm. Laskennallinen kasvu 7 m3/ha/v. Laskennallinen tukki% vasta 65 luokkaa. Hehtaarilla nyt puuta n. 280 m3.
Jos vasta kolmen vuoden päästä hakkaisi niin tuolla kasvulla tukki% ainakin 15 enemmän ja hakkuun kertymä 21 m3/ha enemmän. Eli sieltä tuo 3% tuottoprosentti, josta aiemmin mainitsin.
Oletetaan kolme vaihtoehtoa seuraavan kolmen vuoden aikana joista mitään ei voi pitää oikeana:
a) Puun hinta säilyy samana.
b) Puun hinta nousee 15%, tai enemmän.
c) Puun hinta laskee 15%, tai enemmän.
No jotakinhan tuo investointisuunnitelma ennustaa. Omia tarjouksia vilkuillut ja mielenkiintoinen havainto latvusmassa hinnoittelusta. Joko tietty euromäärä per kertynyt ainespuukuutio tai sitten arvion mukaan kokonaiskertymä. Noiden yksikköhinnan ero on yli neljäkertainen.
Mutta taitaa mennä niin että otetaan tupla tai kuitti. Eli siirretään riskillä kauppaa parin kolmen vuoden päähän jolloin markkinat voivat olla toiset. Tosin kukaan ei tiedä onko hyvät vaiko huonot. 3% tuotto on kuitenkin 3% ja jos puusto järeytyy tuona aikana vaikka 2cm rinnankorkeudelta niin kelirikkoleimikkona voi olla vielä kovemmasssa arvossa.