Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Lahoriski on aina. Hyönteisriski myös. Eli karsintaa ei voi suositella. Mutta jos on PAKKO karsia, esim. varsitien, polun tai muun asian vuoksi, niin karsitaan 15-20 cm tapeille. Ei runkoa myöten.
Uusiakin pikkutoimijoita on muutama ilmoitellut ostavansa energiapuuta ja kuitua. Karsimaton er kerrottiin olevan kympin huitteilla kiinto hyvillä kohteilla.
Erikoista. Kaikkien pienten toimijoiden piti olla jo konkurssimenettelyssä. Ja varsinkin Itä-Suomen polttopuuvarastot tupaten täynnä.
No ei tuo räjähtämiselle näytä. Havaintoalue 10 000 ha ja alle 10 hirveä.
Pohjois-savossa on ainakin hirvikannassa voimakasta alueellista vaihtelua.
Ei näytä sille että luvat kesken loppuu muutamassa viikonlopussa. Eli kanta on ainakin omalla alueella matala. Esim. tuo Järvilinja työmaaa on voinut vaikuttaa hirvien vakituisiin alueihin karkottavasti.
Itsellä arkistossa kolme paperista metsätaloussuunnitelmaa. Mukava katsella ja yrittää muistaa miten toimenpiteet toteutui ja hahmottaa muuttuiko kehitysluokkarakenne ja metsän tila jos suunnitelmaa pystyi noudattamaan.
Oma muisti on näköjään 10 vuotta ja sen aikaa ollut metsäkeskuksen ja erään yhtiön verkkosuunnitelma. On riittävän tarkka ja jos yhtään itsellä metsänhoidollisia taitoja niin pelkästään metsään.fi ja ehkä joku firman sovellus ja oma taskulaskin riittää.
Lapsuuden leikit metsässä. Leirit, majat, kullankaivuu valtaojassa, ilmakiväärin tai puupyssyn kanssa ”metsällä”. Legoilla rakentelin metsätraktorin, mallina naapurin puoliteloilla oleva Valmet 702S. Harmitti kun kukaan ei ostanut koneen puuttuvia osia. Mukaan hankintakolmosen ajoon omalla traktorilla, kuormaus ja purku käsin. Juontolaitteen kanssa tukkeja ja tuulenkaatoja.
Istutustyö oli tuskaa, raivausahalla sahasin kuullema väärin ja vääriä taimia eka kerralla, mutta kokeilla piti. Tuohon aikaan poikalasten idolit olivat metsurit ja kaivosmiehet. Ja joillakin konemiehet. Maalla kun asuttiin niin metsä oli heti pellon reunassa.
Liki jokaisessa talossa oli jollain metsään kontakti. Joku oli metsuri, toinen teknikko, kolmas ajoi puuautoa ja joku linkosi firmalle. Kaikki värilliset kuvalehdet joissa oli moottorisahoja ja sahaesitteet luettiin tarkoin, samaten kuunneltiin metsurien jutut tarkaan, ajatuksella isona sitä minäkin. Metsästys oli arkea ja metsät ilman teitä tulivat tutuksi, samaten rakentamattomat järvenrannat. Metsätaitokilpailut muutaman kerran vuoteen, omalla kylällä oli ja sitten 4H-kerhon kautta piirinmestaruuksiin.
Ensimmäiset metsäalan opinnot 16-vuotiaana, ihan kaikki ei kiinnostanut, jotkut aiheet todella paljon. Koulutusta lisää aikuisena ja monesta suunnasta. Yrittäjyyttä, metsäpalvelua, omaa kalustoa ja jopa opettajan hommiin saakka. Luonne täydellisyyteen pyrkivä, joten halu tehdä asiasta oikein. Olipa sitten terän viilaus tai hoitotyö.
Metsässä vieläkin ajankuluksi ja omien metsien eteen. Tauti on pysyvä. Esim. viikonlopun hirvimetsällä tulee katsottua maisemaa ns. metsämiehen silmällä. Miten on harvennettu, koska tarvitsisi hoitaa, pääseekö koneella, kääntyykö rekka.
Suositus Husqvarna 555 FXT. On voimaa ja kierroslukumittarin kanssa säädetty viimeksi toissa keväänä. Sen jälkeen ei ole tarvinnut pohtia säätämistä. Tosin sahaan vain kelin ollessa nollan yläpuolella. Saha on painava, mutta siitä huolimatta näppärä käsitellä. Ja itse arvostan tuota voimaa. Ei sitä koskaan liikaa ole.
Juttelin Husqvarnan edustajan kanssa tuosta Autotunesta. Kertoi että säätötarve hyvin harvoin, mikäli sahaa käyttää muuten kuin vajailla kierroksilla turistamalla. Ja täysille kierroksillehan raivurit rakennetaan. Moni yrittää bensan säästöä säästämällä kierroksia, mutta kytkimen ikä tulee nopeasti vastaan, olipa merkki mikä vaan.
Itselläni nousee karvat helposti pystyyn jos koulutuksella aletaan kehuskelemaan. Koulutus ei määritä ihmisen paremmuutta, eikä kouluttamattomuuskaan.
Tunnen aika paljon erilaisia ihmisiä, kansakoulutaustainen voi olla lukenut, sivistynyt, erittäin ihmissuhdetaitoinen ja ongelmiin ratkaisukeskeisesti suhtautuva tai sitten ei.
Myös koulutettu ihminen voi olla arkielämän taidoton, putkiaivot omaavaa yhden totuuden kannattaja jolle muiden esittämät vaihtoehdot ovat punainen vaate ja omaa agendaa ajetaan fanaattisesti muita kuulematta. Esim. virkamiehenä tällä tavoin toimiva koulutettu voi kuvitella helposti itsensä muiden yläpuolelle, varsinkin jos kokemusta ns. ruohonjuuritasosta ei ole ollenkaan. Jälkimmäinen ilmiö näkyy selkeästi esim. ympäristöaatetta jyrkästi kannattavien joukossa.
Koulutus on tuottanut tulosta silloin kun ihminen osaa soveltaa tietoa käytäntöön ja ymmärtää asioita suuruusluokkatasolla ja on utelias hankkimaan tietoa lisää ja ottaa myös muiden näkökulmat huomioon.
Sekä peltiterällä että kovapalalla on paikkansa. Ja molemmat tarvitsevat oman käyttöfilosofian.
En osaa olla täysin tyytyväinen tuohon Kainuun terähuollon raivurin kovapalaterään. 225mm ja 26 hammasta. 24 hampainen voisi olla huomattavasti tehokkaampi, mikäli ei yli 5cm puuta tarvitse kaataa. Sekä terän keventyminen parantaisi kiihtyvyyttä. Kuten toisessa viestiketjussa kerroin, niin perustelivat tiheää hammaslukua helpolla sahattavuudella. En tiedä jos enemmän olisi samanlaisia palautteita, niin uskoisivatko loppukäyttäjää?
Ostin joskus tienvarsipuskille noita 20 euron CMT kovapalateriä. Menettelee kertakäyttöisenä ja tienaa itsensä päivässä. Sitten kun irrottaa enää pölyä, niin heittää romuksi. Laadukasta kovapalaterää kohtelee huomattavasti hellemmin, eikä vie pölyisiin puihin.
Itselläni menee nyt päätehakkuuseen n. 60-vuotias, istuttamalla perustettu kuusikko. Etelä-Suomi, Omt ja väljennys tehty 2020. Kasvupaikka valoisa, ja hoitotoimet tehty suurin piirtein oikeana aikana, lisäksi boorilannoitus 90-luvun puolen välin kieppeillä. Laskennallisesti kasvaa vielä 5 m3/ha/v, eli voisi vielä viitisen vuotta odottaa, mutta havaintoja kuusentähtikirjaajasta sekä harmaantuneet rungot ja tummat neulaset, kerkkä on enää alle sentin pituudelta vaaleanvihreä. En ole käyttänyt kasvuvasaraa, enkä kairaa arvioinnissa. Jos tuota alkavaa hyönteisvioitusta ei olisi, niin varmasti kairaisin lustot tarkkaan ja tutkailisin asiaa tarkemmin.