Käyttäjän Jänkhäjoonas kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 77)
  • Jänkhäjoonas

    Ei Euroopassa tarvita mitään muuta kuin säätövoimaa ja ydinenergia on ainoa ratkaisu. Tuulikapasiteettia tulee kyllä itsestään, mutta jo pelkästään huoltovarmuuden kannalta ei voi pelkästään turvata Putinin kaasuun.

    Kiinassa availlaan jo ensimmäisiä miniydinreaktoreita, jotka ovat toiminnaltaan yksinkertaisia ja pystyvät nopeasti reagoimaan tuotannon muutoksiin. Euroopassa saksalaiset pelkäävät tsunameja ja sulkevat pian viimeisetkin ydinvoimalat. Hulluutta sanon minä!

    Sitä mitä kysyin joskus aikaisemmin niin miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan energiapuun/kuidun hintaan? Jos kilowattihinta alkaa pyörimään talvisin pitkiä aikoja 60 sentin kupeessa niin hakkeellekin keksitään kyllä jokin toinen hinta

    Jänkhäjoonas

    Ärsyttää hieman kuinka onnetonta journalismi on tätä nykyä. Koko ajan hehkutetaan, että omavarainen niin ja niin monen päästä, koska rakennetaan niin monta megawattia tuulivoimaa

    nimellistehojen ilmoittaminen on yhtä tyhjän kanssa. Tuulivoiman käyttöaste pyörii jossain 30 prosentin tienoilla. Siitä on pitkä matka vielä omavaraisuuteen

    Jänkhäjoonas

    Miten mahdollisesti reippaasti kohoava sähkönhinta voi vaikuttaa energiapuun hintaan tai ylipäänsä polttopuun? Tulee nimittäin motille koivuklapia arvoa, kun aletaan laskemaan säästettyjä kilowattitunteja noilla hinnoilla

    Jossain kulkee myös raja, jolloin kuitupuusta kannattaa tehdä lämpöä sellun sijaan

    Jänkhäjoonas

    Eihän maaseutu ole kohta täynnä kuin poikamiehiä, joten eipä siinä lapsia tarvitse kuskailla. Peräkammarin pojista joskus puhuttiin, mutta kun niitä naisia ei enää ole tänä päivänä niin ei tuostakaan voi puhua.

    Syrjäseuduilla on ja pysyy perinteiset miesvaltaiset työpaikat. Naiset korkeammin koulutettuina hakeutuvat kaupunkeihin töihin ja opiskelemaan. Kohtaanto-ongelmaksi jotkut tuota kutsuisivat

    Jänkhäjoonas

    Kyllähän motoyrittäjillä on kovat paineet saada pidettyä pakka kasassa. Kauppalehdessä oli taannoin artikkeli, jonka mukaan alan kannattavuus on tippunut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana

    Ilmiö on sama kuin kuljetusalalla. Muutama iso toimija sanelee hinnat ja asettaa kalustolle ym. kovat vaatimukset. Rahat menevät investointeihin ja opistolta pitäisi tulla ”valmis” koneenkuljettaja, joka tekee samat motit kuin vanha konkari, jotta puolen miljoonan Ponsse saadaan kuoletettua ja yrittäjälle jäisi leikkelettä leivän päälle

    Jänkhäjoonas

    Eihän se helppoa ole, kun metsurille pitäisi maksaa yleistä ansiokehitystä vastaava palkka työstä samaan aikaan, kun metsätalouden kannattavuus on tullut vauhdilla alas jo pitkän aikaa.

    Jos ei tukkia ole kaupan niin sinne ennakkoraivaukseen ym. se tili sitten menikin ja odotellaan taas toistakymmentä vuotta, josko sitä voita saisi viimein leivän päälle tällä kertaa

    Jänkhäjoonas
    Jänkhäjoonas

    Mitä sanoisitte ylipäänsä kunnostusojituksen tarpeesta? Liian märkiä suonsilmiähän aikanaan ojitettiin, joissa tällä hetkellä kasvaa hehtaarille toistakymmentä kuutiota kuitua. Eikös hieman kuivemmilla turvemailla ongelma ole enemmän ravinnepuutoksissa kuin vesitaseessa?

    Yhdestä kuviosta olen kysynyt päätehakkuun osalta tarjouksia parilta firmalta ja vähän ihmettelen miksi kunnostusojitusta edes yritetään kaupata. MT-kuusikko, ei mikään turvemaa, mutta aikanaan ojitettu ja ojat hyvässä kunnossa. Ojat kuivana ympäri vuoden, mutta kaupataanko tässä nyt ihan vain varmuuden vuoksi

    Jänkhäjoonas

    Tietenkin jos rehevöityminen on päässyt pahaksi niin kunnostusta se vaatii mikäli nopeita muutoksia halutaan. Roskakalojen pyyntiä, kaislikon keruuta ym, jotta ravinteita saadaan pois kierrosta

    Tuolla mökkijärvellä kyse tietenkin lähinnä humuksen määrän vähenemisestä. Jotain muutakin on kyllä tapahtunut, koska rannoilla oli aikanaan paksu mutakerros, mutta nyt hyvä että jalkaterä peittyy syvemmälle mentäessä

    Jänkhäjoonas

    Aika korjaa haavat tässäkin tapauksessa. Mökillä ei muutama vuosikymmen sitten tahtonut järven pohjaa nähdä laiturin nokasta. Niin paljon humusta tuli jänkältä. Nykyään vesi on huomattavan kirkasta

    Järven ympärillä on aika paljon tuollaista vetistä suota. Ilmeisesti nämäkin yritettiin metsittää joskus takavuosina, mutta ovat hiljalleen menneet umpeen

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 77)