Käyttäjän Jänkhäjoonas kirjoittamat vastaukset

Esillä 7 vastausta, 71 - 77 (kaikkiaan 77)
  • Jänkhäjoonas

    Ilma kun lämpenee niin haihdunta kasvaa, mutta myös ilman kyky pidättää vesihöyryä kasvaa. Nythän koko maassa sataa suurinpiirtein samalla tapaa, mutta etelässä haihdunta on suurempaa kuin sadanta niin soita ei niin herkästi pääse syntymään kuin pohjoisessa. Pohjoisen metsät voivat näyttää aikanaan hyvin erilaiselta kuin mitä ne nyt ovat ja sama asia etelässä

    Sateetkin näyttävät lisääntyvän enemmän talvella ja kesällä kuivuusjaksot voivat hyvinkin lisääntyä, jolloin suurin osa sadannasta poistuu valumisvesien mukana nopeasti.

    Jänkhäjoonas

    Pitää noihin kuviin palata kesällä niin näkee maapohjaakin vähäsen. Muistaakseni rahkasammalta kasvaa jonkin verran alueella. Puustokin on ihan hyvän mittaista ja tukkimittaista (käyrää) puutakin on. Viereisillä kuvioilla alkaa hiljalleen jo muuttumaan mustikkamaaksi, joille ei tarvitse vielä tehdä mitään

    Tuon kuutiomäärän heitin yleisistä tietokannoista. En ole tarkempia mittauksia tehnyt voisiko puustoa olla enemmänkin, mutta silmämääräisesti ollaan varmasti sadan paremmalla puolen

    Kasvukauden pidentyminen olisi jo nyt hyvä huomioida erityisesti Lapin/Kainuun turvemailla. Arvellaan, että lämpösumma nousisi tulevina vuosikymmeninä lähelle eteläisen Suomen tasoja, jolloin haihdunta on jo ihan eri tasolla.

    Jänkhäjoonas

    Lähtökohta siis on, että hakkuutuloja ei hirveästi ole odotettavissa ja maapohjakin vähän niin ja näin, ettei sen uudistamiseen tee hirveästi mieli laittaa euroja kiinni, saati käyttää aikaa. Samoilla tienoilla kasvaa paljon parempaakin puustoa suht hyvällä maapohjalla, joita voi aikanaan uudistaa isolla rahalla

    Hankintana saisin puut teetettyä. Kuvittelisin puun kelpaavan osuuskunnalle mikäli sen tienposkeen saa toimitettua

    Jänkhäjoonas

    Onko tuon ojittamisen kanssakaan niin tarkkaa loppujen lopuksi, kunhan vesi ei tulvi maastossa. Eli jonkinlainen ojaverkosto riittää. Nuoren puun juuret ovat suht pinnassa ja juuriston kehitys tapahtuu isolta osin myöhemmin kesällä, jolloin vedenpinta on muutenkin alempana. Sitä myöten kun puusto kasvaa niin haihdutus lisääntyy ja pohjavesi pysyy kurissa

    Vai olenko ihan pihalla?

    Jänkhäjoonas

    Tuo ei mitään puolukkaturvekangasta ole, vaan enemmän sammalpohjaista rämettä. Tuollaisista lehtomaisista turvekangaista voi vain nähdä unia näillä kulmilla

    Jänkhäjoonas

    En oikein perusta tuosta jatkuvasta kasvatuksesta, mutta tällainen maasto luultavasti se ainoa jossa se toimisi. Ehkä jotain pienaukkoa lisäksi joihinkin paikkoihin. Voisin harrastusmielessä istuttaa vaikka kuusta osaan paikkaa. Kovasti tuntuu tuo puu kasvavan nykyään jopa täälläkin, vaikka mistään savonmaista ei puhutakaan

    Tuulenkaatoja ei ole tullut ollenkaan 90-luvun jälkeen. Tai no kolmessakymmenissä kun tässä ollaan niin aikaisemmasta ei niin tietoa. Niin lyhyenläntiä nämä puutkin täällä pohjoisessa, ettei se tuuli pääse oikein tarttumaan mihinkään

    Ostin joskus kymmenen vuotta aikaa pienen palstan näiltä kotikonnuilta. Sukulaismies oli testamentannut osan lääneistään niin nyt niitä tuli hivenen lisää samoilta kulmilta. Junnuna muistan kuokalla poimineeni pudonneita mättäitä ojista ja aukoneeni raivaussahalla rajoja, mutta pitää tulevana kesänä tutustua alueeseen vielä pikkaisen paremmin

    Jänkhäjoonas

    Palstahan sijaitsee tornionjokilaakson alueella eli hivenen pohjoisempana. Osalle kuvioita on tehty harvennusta noin 20 vuotta aikaa

    Enemmän mietin onko avohakkuussa mitään mieltä tällaisella palstalla. Ainakin jos kustannuksia miettii ja minkälaista tuloa on odotettavissa niin yhtälö ei oikein toimi.

    Jos jonkinlaista yläharvennuspainotteista harvennusta saisi tehtyä ja unohtaisi päätehakkuun kokonaan? Uutta taimea tuolla pukkaa maasta joka välistä niin uusiutuminen ei ainakaan ole ongelma

Esillä 7 vastausta, 71 - 77 (kaikkiaan 77)