Käyttäjän Jänkhäjoonas kirjoittamat vastaukset
-
Mitä sanoisitte ylipäänsä kunnostusojituksen tarpeesta? Liian märkiä suonsilmiähän aikanaan ojitettiin, joissa tällä hetkellä kasvaa hehtaarille toistakymmentä kuutiota kuitua. Eikös hieman kuivemmilla turvemailla ongelma ole enemmän ravinnepuutoksissa kuin vesitaseessa?
Yhdestä kuviosta olen kysynyt päätehakkuun osalta tarjouksia parilta firmalta ja vähän ihmettelen miksi kunnostusojitusta edes yritetään kaupata. MT-kuusikko, ei mikään turvemaa, mutta aikanaan ojitettu ja ojat hyvässä kunnossa. Ojat kuivana ympäri vuoden, mutta kaupataanko tässä nyt ihan vain varmuuden vuoksi
Tietenkin jos rehevöityminen on päässyt pahaksi niin kunnostusta se vaatii mikäli nopeita muutoksia halutaan. Roskakalojen pyyntiä, kaislikon keruuta ym, jotta ravinteita saadaan pois kierrosta
Tuolla mökkijärvellä kyse tietenkin lähinnä humuksen määrän vähenemisestä. Jotain muutakin on kyllä tapahtunut, koska rannoilla oli aikanaan paksu mutakerros, mutta nyt hyvä että jalkaterä peittyy syvemmälle mentäessä
Aika korjaa haavat tässäkin tapauksessa. Mökillä ei muutama vuosikymmen sitten tahtonut järven pohjaa nähdä laiturin nokasta. Niin paljon humusta tuli jänkältä. Nykyään vesi on huomattavan kirkasta
Järven ympärillä on aika paljon tuollaista vetistä suota. Ilmeisesti nämäkin yritettiin metsittää joskus takavuosina, mutta ovat hiljalleen menneet umpeen
Saatan kyllä itse kallistua tuon 201:n puolelle mikäli ja kun olen ostamassa sahaa ja joutuu metsään menemään. Vaikka kuntoa riittää noin muuten niin raskaamman sahan kanssa touhutessa silloin tällöin kaupunkilainen huomaa uusien lihasten aktivoituvan käsivarsissa ja sen kyllä tuntee seuraavina päivinä. Sitten kun lihakset ovat tottuneet ärsytykseen niin pitääkin jo lähteä. Ei ole helppoa ei
Huskun 55 löytyy ja raketti toisena. Noilla on saanut kohtuullisella vaivalla satunnaisen isomman puun alas, vaikka ikää alkaa vermeillä jo olemaan
Itsekin käynyt käpistelemässä noita. En vain tiedä miksi ihmeessä pitäisi hommata 241, kun jokusen sata grammaa painavampi 261 on huimasti tehokkaampi
Ei täältä pohjoisesta sellaisia löydy. Liekö olen ikinä edes nähnyt sellaista
kyllä nämä lämpimät kesät vaikuttavat hurjasti kasvuun täällä ylempänä. Tuolla kuviolla on hyvä maapohja, jossa kuusikin venyy lähes etelän malliin viidesosan hinnalla.
Tuossa työskennellyt tuollaisen heitteille jätetyn taimikon parissa. Masentavaa… mäntyjä siellä täällä, mutta en yhden ainutta ehjää ole vielä nähnyt. Hirvet popsineet parempiin suihin. Satunnaiset kuuset pärjäävät hyvin, mutta muuten tässä kuvio täynnä hieskoivua
Tuleeko tuossa loppujen lopuksi konekylvöön hirveästi hintaeroa, kun noita siemenpuita ei tarvitse puoli-ilman kaupata enää jälkikäteen?
Siis täsmennyksenä, että luontaisestihan noita on siemenpuilla uudistettu. Sitä vain päivittelen, että ohjeissa kun suositellaan käytettäväksi erityisesti pohjoisessa sopivilla maapohjilla, mutta kun en ole vielä kunnollisia taimikkoja nähnyt näissä kohteissa tähän mennessä. Ehkä jos maapohja olisi totaalisesti myllätty niin taimia tulisi enemmän, mutta kunttaa sisältäviin kohtiin niitä ei ainakaan tahdo tulla
Kävipä mielessä, että seuraavana kesänä tämän yhteen kohteen pukkaisin täyteen pottiputkella ja siemenpuut pois
Miten männiköiden luontaisessa uudistamisessa on siemenvuosien osalta eroa alueellisesti? Ilmeisesti pohjoisessa hyvät siemenvuodet ovat harvemmassa, vaikka edellytykset luontaiselle uudistamiselle ovat paremmat karumpien maapohjien ansiosta
Tuossa vain pohdiskelen mitä tekisi noille muutamille aukoille. Vanhoja uudistusaloja katsellessa aukkoja on jäänyt aivan liikaa. Jokseenkin turhauttavaa katsoa tuollaisia harvoja taimikkoja, kun koivikkoakaan ei ole oikein tullut pohjalle. Yhdellä isommalla kuviolla on vielä siemenpuut tallella, mutta pohdiskelin pitääkö sinne lätkiä pottiputkella uusia tilalle, jotta sinne joskus saataisiin jotain kasvamaan