Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Onko se metsävaratiedon mielestä turve- vai kivennäismaa?
Sanotaan näin, että turvemaan omistamiseen liittyy poliittisia riskejä, ja näin ollen voisi olla parempi laittaa mahd pian nurin ja sitten joku sellainen ”Kurjen” tai ”Sahalan kartanon” tyylinen muokkaus, mikä nostaa kivennäismaan pintaan niin, että ilmakuvissa varmasti näkyy.
Anteeksi inhorealismini ja hysteerisyyteni.
Myytyjä puukauppoja on yhteensä viisi, ja niillä on korjuuaikoja vaihtelevasti keväästä 2025 loppuvuoteen 2027. Eletään siis normaalissa epävarmuudessa siitä, milloin pitää hypätä istuttelemaan ja repimään kaivurimiehiä hihasta.
Muutama viikko sitten valmistui peltokoivikkoon kaistalehakkuuna tehty uudistushakkuu, jossa on tarkoitus kaivaa kaistaleisiin keskelle oja ja istuttaa syntyviin mättäisiin kuusen taimet toukokuussa. Tämän jälkeen koivikkoa on tarkoitus kasvattaa 10-15 vuotta ja poistaa loppu 50 % puustosta.
Lannoituksia tuli tänä vuonna joku 25 ha, joten ensi vuonna ei juuri ole tarvetta. Toisaalta on männiköitä, missä ensi kesä on 6. vuosi lannoituksesta, joten sopimuksentekoa on varmaan luvassa. Lisäksi pohdiskelen joidenkin arveluttavien suonlaitakaistaleiden tuhkalannoitusta ilmasta, mihin parlamentti voisi ottaa kantaa. Sinänsä kasvua saa lisättyä, mutta ne saattavat myös päätyä suojavyöhykkeiksi. Toisaalta suojavyöhykkeen voi lannoittamalla saada myös ”siirtymään” kauemmas kuivalta maalta, joten asiaa voi pohdiskella.
Viimeisimmistä ostotiloista loppuvuodelta 2024 toinen on nyt viimeisen päälle kunnossa ja toinen kaipaa vielä muutaman hehtaarin verran raivaussahaa, ja jännittää tietysti tuleeko toisessa ketjussa mainittu palsta tammikuussa haaviin vai ei.
Kaikennäköistä pientä puuhastelua siis riittää, mutta pahempiakin vuosia on ollut.
Lisäksi haaveissa olisi n. 2 x 4 m puuliiterin siirto palstalta toiselle 300 km päähän (ostetun autiotalon pihasta mökille). Siihenkin parlamentti voisi antaa neuvoja.
Mitäs varoiteltavaa kuumassa ketjussa on? Me on ainakin pariin kertaan istuteltu niin että on oltu kaivuria muutama sarka jäljessä ja homma toimii ihan hyvin. Ja kaivurimies saa suoraa palautetta, voidaan joustavasti sopia miten paikat tehdään eli milloin vaihdetaan naverosta laikkuun tms ja voidaan yhdessä juoda työmaakahvit.
Sinänsä on myös tehty niitä syrjäisiä pikkukuvioita ilman muokkausta, joille kaivuria ei kannata ajattaa, ja myös porakonehommaa. Jos maaperä ei sitä vaadi, niin ehkä helpompaa istutella pottiputkella kuin porakoneen kanssa, mutta molemmat ovat sinänsä toimivia vaihtoehtoja. Koska kyse on metsäTALOUdesta, pitää aina muistaa, että vaikka mätästys tai laikutus nopeuttaa alkuunlähtöä, ei ole takeita siitä, että se nopeuttaa sitä niin paljon, että sen kustannukset tulevat kuitattua.
Yksi ex-sammalpintainen turvekankaan 0,7 ha kuvio meni kuusen päätehakkuun jälkeen myös lehtikuuselle pelkän putken kanssa ilman mitään muokkausta. Sitä joutui täydentelemään seuraavana vuonna, ja koska seuraavan vuoden taimet lähtivät alkuun erinomaisesti, niin ajattelisin näin, että tietynlaisilla sammalpohjilla voi olla hyvä, että antaa sammalen ensin palaa auringossa ja istuttaa vasta seuraavana vuonna. Pintakasvillisuushan ei sammalpohjalla myöskään kehity ensimmäisenä vuonna, ellei maata muokata.
Aletaan olla ketjun otsikosta ulkona, mutta sanokaahan, että mitä luulette, että tämän tilan hinnaksi muodostuu tämänhetkisellä markkinalla.
https://www.metsatilat.fi/osta/250319945
Tilan arvossa on siis ”vanhan hinnan” mukaista kuitupuustoa, jonka vanhentunut arvo kerrotaan varmuuden vuoksi kahdella odotusarvojen hengessä, ja samaan aikaan kuvien perusteella tilanne on se, että nämä ensiharvennusmetsät olisi oikeastaan pitänyt harventaa jo eli ne joutuu myymään alella.
Kohde on noin 100 m päässä aiemmin omistamani metsätilan reunasta eli olisi siinä suhteessa intressiä ostaa kohde. Niin että mitäpä luulette 😀
Niillä nummilla pidetään lampaita. Saattaa selittää miksi niillä ei kasva metsää.
Paras mehtävakkuutus on Ponsse. Tai jokin muu vastaava.
Hei tyypit, mun käsityksen mukaan Verohallinto on kiinteistöverotuksessa pelkkä postikonttori, joka ei tiedä itse asiasta yhtään mitään. Tiedot verotettavista pinta-aloista ja rakennuksista tulevat rekisteristä jonka tietoja käytännössä vain kunnat pääsevät sörkkimään. Saa korjata jos olen väärässä.
Metsätalouden rakennusten poistot metsäverotuksessa on sitten ihan eri homma
Niin no hallituksen sisällä oli konsensus, että joka puolueen kannattajakunnalle jaetaan rahaa ja sitten näin ollen hallitus pysyi ”yhtenäisenä”. Siinä on sitten oppositioista käsin hankala asiaan puuttua, kun Kekkonen ei enää voi hajottaa eduskuntaa, vaikka mitä tapahtuisi.
Mjaa, en tiedä että onko Suomen taloudella mitään erityistä tulevaisuutta. Kilpailuasemaa aiemmin tukeneet elementit – eli halpa kehitysmaa rikkaiden maiden lähellä – on menetetty jo aikoja sitten. Niillähän Suomi on teollistunut ja rikastunut vuosisatojen mittaan (puu, rautaruukit, raskas teollisuus jne.). Palvelupuolella ulkomaanvientituotteet ovat väkisinkin skaalautuvia ja skaalaamisessa taas on etua suuresta pääomasta ja edelläkävijyydestä, ja ne jutut tehdään sitten vähän isommissa maissa, tähän päivänä yleensä USAssa ja tulevaisuudessa Kiinassa, jossa voidaan tarvittaessa Frederikiä mukaillen järjestää niin, että koko joukon voima on ”yhdelle yksilölle valjastettu” ja kellariruumassa on kuohilaita tuhat, jotka vaikkapa tuottavat sopivaa koodia, jolla TikTok villitsee kaikki käyttäjänsä tai jolla voidaan pysäyttää kaikki norjalaiset sähköautot. Enemmän näkisin että edessä olisi pohdintaa siitä, miten pärjätään protektionismissa ja miten totutaan siihen, että hyvät ajat sellaisina kuin ne muistamme ovat ohi. Lisäksi on pohdittava, miten selvitään siitä tilanteesta, että meillä ja muualla on paljon ihmisiä, joilla asiat ovat huonosti ja nämä ryhtyvät vähitellen toimiin jotka uhkaavat yhteiskuntajärjestystä ja turvallisuutta tavalla joihin emme ole ehkä 1920-luvun jälkeen tottuneet.
Ongelmia alikasvoksen kanssa tulee lähinnä silloin, jos pohjaveden pinta nousee hakkuun jälkeen liikaa (tai jos alikasvosta on kituutettu liian pimeässä liian kauan). Muuten kannattaa yleensä ottaa kaikki se vastaan mitä annetaan.
Varmaan joku on 323 sivun aikana vastannutkin tähän jo, mutta voisiko joku laskea, että mikä on eri korkokannoilla nettonykyarvo kahdelle puusukupolvelle, jos MT ja
1) mätästys, kuusen istutus, 2-3 perkausta, eh, h, a ja sama uudelleen, jolloin kiertoaika on 140 vuotta.
2) äestys, ei kylvöä/taimia -> luontainen koivu/haapavaltainen sekametsä, johon kehittyy vähitellen kuusen alikasvos ja joka sitten kasvatetaan kuusikkona lopulliseen päätehakkuuseen niin, että kokonaiskiertoaika on noin 110 vuotta. Menetelmästä voi esittää variaatiot 2a) jossa käytetään raivaussahaa ja 2b) jossa raivaussahatyö korvataan enp-nmh-käsittelyllä jossa poistetaan kokopuuta eli jossa metsänhoitomenoja ei ole.