Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset

Niin no hallituksen sisällä oli konsensus, että joka puolueen kannattajakunnalle jaetaan rahaa ja sitten näin ollen hallitus pysyi ”yhtenäisenä”. Siinä on sitten oppositioista käsin hankala asiaan puuttua, kun Kekkonen ei enää voi hajottaa eduskuntaa, vaikka mitä tapahtuisi.

Mjaa, en tiedä että onko Suomen taloudella mitään erityistä tulevaisuutta. Kilpailuasemaa aiemmin tukeneet elementit – eli halpa kehitysmaa rikkaiden maiden lähellä – on menetetty jo aikoja sitten. Niillähän Suomi on teollistunut ja rikastunut vuosisatojen mittaan (puu, rautaruukit, raskas teollisuus jne.). Palvelupuolella ulkomaanvientituotteet ovat väkisinkin skaalautuvia ja skaalaamisessa taas on etua suuresta pääomasta ja edelläkävijyydestä, ja ne jutut tehdään sitten vähän isommissa maissa, tähän päivänä yleensä USAssa ja tulevaisuudessa Kiinassa, jossa voidaan tarvittaessa Frederikiä mukaillen järjestää niin, että koko joukon voima on ”yhdelle yksilölle valjastettu” ja kellariruumassa on kuohilaita tuhat, jotka vaikkapa tuottavat sopivaa koodia, jolla TikTok villitsee kaikki käyttäjänsä tai jolla voidaan pysäyttää kaikki norjalaiset sähköautot. Enemmän näkisin että edessä olisi pohdintaa siitä, miten pärjätään protektionismissa ja miten totutaan siihen, että hyvät ajat sellaisina kuin ne muistamme ovat ohi. Lisäksi on pohdittava, miten selvitään siitä tilanteesta, että meillä ja muualla on paljon ihmisiä, joilla asiat ovat huonosti ja nämä ryhtyvät vähitellen toimiin jotka uhkaavat yhteiskuntajärjestystä ja turvallisuutta tavalla joihin emme ole ehkä 1920-luvun jälkeen tottuneet.

Varmaan joku on 323 sivun aikana vastannutkin tähän jo, mutta voisiko joku laskea, että mikä on eri korkokannoilla nettonykyarvo kahdelle puusukupolvelle, jos MT ja

1) mätästys, kuusen istutus, 2-3 perkausta, eh, h, a ja sama uudelleen, jolloin kiertoaika on 140 vuotta.

2) äestys, ei kylvöä/taimia -> luontainen koivu/haapavaltainen sekametsä, johon kehittyy vähitellen kuusen alikasvos ja joka sitten kasvatetaan kuusikkona lopulliseen päätehakkuuseen niin, että kokonaiskiertoaika on noin 110 vuotta. Menetelmästä voi esittää variaatiot 2a) jossa käytetään raivaussahaa ja 2b) jossa raivaussahatyö korvataan enp-nmh-käsittelyllä jossa poistetaan kokopuuta eli jossa metsänhoitomenoja ei ole.

Veikkaisin että mänty ja lehtisalaatti ovat aika samanlaisia, eli liian kuivassa kasvanut salaatti alkaa maistua karvaalta.

Tosiaan en ole vielä huomannut Argrown vaikuttaneen testikohteellani oikeastaan mitenkään. Veikkaisin, että kyse on vähän siitäkin, mitä maasta puuttuu eli mikä taimen kasvua rajoittava tekijä on. Jos kasvua rajoittaa ravinnepuutteen lisäksi kuivuus, lannoitteeltakaan on ehkä turha odottaa vaikutusta.

Ja tosiaan aina on niitä istutuskohteita, jotka ovat niin pieniä tai kaukana, ettei niihin kannata kaivuria viedä. Silloin on helpompi ja halvempi kikkailla luontaisella taimiaineksella ja istuttaa jokin määrä ”kaupan taimia” täytteeksi. Jos niiden kasvuunlähtöä pystyy auttamaan lannoitteella, vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä.

Kaltevuus 1:4 on ainakin ihan mahdollinen, mitä näin paljon metsiä kävelleenä olen nähnyt ja mitä itselläkin on tehty.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missäpäin Suomea tapaus on ollut?

Teetin aikoinaan metsäautotien Pohjanmaalle, jossa oli kuulemma niin jyrkkä mäki että sitä ei tukkirekalla pääse, ja Uudellamaalla tai Keski-Suomessa sama kaltevuus on lähinnä normaali. (Ja puutkin kyllä lähtivät ihan asiallisesti palstalta pois.)

Joka tapauksessa minustakin on todella tyhmää, että tukia hakiessa pitäisi itse muistaa minkä verran jotain tukea on saanut, vaikka on järjestelmässä vahvasti tunnistautuneena. Suurin osa ei kuitenkaan ole saanut mitään muuta kuin Metsäkeskuksen myöntämiä tukia. Riikilä voisi mennä haastattelemaan ministeriötä / Metsäkeskusta ja kysyä, miksi on toimittu näin. Lisäksi näiden tukisummien kaivelu useammalta vuodelta on tosiasiassa vähän työlästä.

Ja Isaskar Keturille, että varmaankin tukia liikkuu siellä ja täällä, mutta aika monet niistä menevät yrityksille eivätkä yksityishenkilöille, ja metsätalouttahan enimmäkseen harjoitetaan joko ”oman nimen jatkeena” tai erillisessä metsätalousyhtiössä muun muassa juuri tukipoliittisista syistä.