Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Anteeksi kun kysyn, mutta miten luontaisesti uudistuvan alan puulajisuhteet pystyy ilmoittamaan kolmen vuoden kuluttua hakkuusta?
Ja vielä: entäs ne pesinnät, jotka jäävät avohakkuun puutteen vuoksi toteutumatta joka vuosi? Osa lajeista kai piti aukoista 😀
Harvestialta voin kysyä. Sillä toisella mainitulla oli se kenkäongelma, josta tässä ketjussa on jo aiemmin puhuttu.
Ostin kyseisen kohteen syyspuolella, kuten joku saattaa muistaa, ja se on sinänsä ollut ihan asiallisen näköinen, eli taimikonhoito on kyllä aikoinaan tehty, ja sen jälkeen tiheyttä on ollut sen verran, että alikasvosta ei niin hirveästi ole. Se vähä mitä alikasvoskuusta on, on polvenkorkuista, ja kohteella on alta täysi näkyvyys läpi. Tuntuu kun metsässä kävelisi, siis, eikä pusikossa. Latvuksilla ei kuitenkaan enää ole tilaa kasvaa eli runkolukua on liikaa. Tämä koskee erityisesti kuvion koivuvaltaisia osia että osia, missä koivu ja mänty ovat sekaisin. Ottaen huomioon, että sopimuksissa on yleensä 2 vuoden korjuuaika, kaupanteolle alkaisi olemaan korkea aika.
Laittelen joskus kesän mittaan kuvia lukijoiden kuviin, kun taas siellä käyn.
Jos saan itsekin arvailla, niin näyttäisi siltä, että sellunkeittäjät ja energiahenkilöt saavat tällä hetkellä tarpeeksi materiaalia sahojen sivutuotteista ja että ehkäpä integraatitkin ostavat puuta tällä hetkellä tukkipuu edellä, kun se edes jollain lailla vetää. Ilmeisesti on niin, että linnunpesärajoitus on tänä vuonna ollut yhtiöille taivaan lahja siten, että sen verukkeella on voitu laittaa puunkorjuu kiinni ilman, että on tarvinnut tunnustaa, mistä on oikeasti kyse (Kiinasta).
Oma pohtimisensa on siinäkin, onko kyseessä pieni puukauppa. Varmasti on, mutta toisaalta 3,5 ha ensiharvennuksen syntyminen vaatii jossain maailman vaiheessa 3,5 ha aukkoa, joita taas palstalaiset eivät viime päivien keskustelun mukaan mielellään tee. Kyseinen neljässä osassa hankittu metsätilakokonaisuus on nyt 35 hehtaarin kokoinen, ja leimikko oli toki stailattu nimenomaan sellaiseksi, että se ei juurikaan sisällä varsinaista hyvää tukkipuuta.
No, mitä tästä nyt sitten voitaisiin jatkoa varten päätellä? Selluntuotanto siirtyy siis Kiinaan ja energiapuun polttaminen kielletään, koska siitä vapautuu hiiltä poltettaessa. Oikea vastaus on varmaankin se, että taimikon istutustiheytenä kannattaa pitää 1000/ha ja että uudistamista pitää välttää tekemällä yläharvennuksia kaikilla kuvioilla niin pitkään kun se on suinkin mahdollista?
Tarjouspyynnöllä 3,5 ha ensiharvennusta, 0,5 ha kakkosharvennusta ja noin saman verran aukkoa, jonka puusto pääasiassa isoa koivua ja haapaa. Kohde Mikkelin suunnilla, kokonaiskertymä 300+ m3, maastokuljetusmatka 0-200 m.
Sahoilta ymmärrettävästi kohteliaita kieltäytymisviestejä.
Kahdesta energiapuuyrityksestä toinen ei vastannut ja toinen ilmoitti, ettei osta. Kontaktoin kyseistä yritystä jo kevättalvella ja soitin perään toukokuulla. Ei ollut kuulemma voinut kevättalvella tehdä tarjousta, koska olisi pitänyt kulkea auraamatonta tietä 250 metriä, ja oli ollut tarkoitus palata asiaan lumien sulettua.
Kolmesta integraatista yksi teki tarjouksen, jossa ensiharvennuksen hintataso 11-12 euroa / m3, muut eivät tarjonneet. Lisäksi olisi pitänyt teettää ennakkoraivaus, joka olisi maksanut lähes saman verran kuin mitä harvennustulo olisi ollut.
Tarjotessani pelkkiä ensiharvennuksia (ilman pikku aukkoa ja kakkosharvennusta) alkuvuodesta toinen kolmesta iloisesta tarjosi 15 euroa/m3 ja kolmas vastasi, että on vielä liian pientä.
Metsävaratiedon mukaan puusto on 10-11 m pitkää, sen keskiläpimitta on 12 cm ja kohteella on kiireinen ensiharvennustarve. Tosiasiallista ennakkoraivaustarvetta ei käsittääkseni ole eli näkyvyys on hyviä, osa rungoista on toki laihanlaisia. Puusto on koivua ja mäntyä.
Mitä päätelmiä voimme tilanteesta tehdä?
Mites kun suurin ongelma alkaa kohta olemaan sertifikaatit, niin oletteko saaneet sertifioimatonta puuta myydyksi? Aplismihan kun vaatii toimiakseen sitä, että luontoarvoja ei saisi olla.
Vihdoin vilahti ohi uutinen, josta selvisi, miksi kuitupuun hinta on laskenut enemmän kuin mitä lopputuotemarkkinan näkökulmasta olisi perusteltua. Uutisessa todettiin jotain sellaista, että ”heikon taloudellisen tilanteensa vuoksi suuret metsäyhtiöt ovat pienentäneet ostettuja pystypuuvarantojaan”. Suomeksi sanottuna tasetta on haluttu pienentää / laittaa töihin osana kannattavuuden nostamishankkeita ja kyseessä on näin ollut ostajapuolen tietoinen projekti. Jos tavoitteena on ostaa aiempaa pienempi puumäärä, helpoin tapa saada markkina viilenemään ja vähentää ostohenkilöihin tulevia kontakteja on juurikin laskea hintaa, ja siinä on sitten yhtiön itsensä kannalta vähän muitakin etuja. Lisäksi romahtava kuitupuun hinta saa riittävän määrän ihmisiä myyntihaluisiksi joka tapauksessa, eikä metsävähennyksen nostostakaan ole haittaa myyntilaidan käyttäytymiselle.
Niin, eli laskettiinko kuitupuun hintaa siis
a) metsävähennyksen muutoksen ja
b) tämän takia?
Erittäin kiinnostava tieto. Onko lähdettä sille, että kuusi on arka kloorille?
Palatakseni siihen kysymykseen, että saisiko tosiaan urealla edistettyä hirsirakennuksen lahoamista, ja jos, niin missä muodossa sitä kannattaisi ostaa, että pääsisi helpolla ja halvalla.
Tuo Kuitupuunkasvattajan kaliumin määrä on se kalisuolan levitysmäärä, josta on kaliumia puolet, eli sen verran korjausta laskentakaavaan. Eli tavoitteena on 90 kiloa kaliumia per hehtaari ja rehevällä turvemaalla enemmän ja karulla vähemmän.
Sen verran kommenttina, että tuskin sillä turvemaallakaan sitä kaliumia liikaa on, mutta sillä puolella se ei vaan näy, kun mänty sietää kaliumin puutosta paremmin kuin kuusi.
Saatan olla myös väärässä, mutta en ole tavannut koskaan turvemaalla boorinpuutosta. Ei silti, etteikö sitä voisi sielläkin olla.
Itse suosittelen tieverkostoa ja paikkaa näkemättä työvälineeksi pienialaiselle lannoitustyömaalle ämpäriä ja jotain soveltuvia hanskoja ja aineeksi sitä kalisuolaa, koska ei se nyt ihan kauhean montaa ämpärillistä per hehtaari tee. Toki traktorilla on kiva ajella ja letkuja rakennella, mutta en nyt tiedä, että kannattaako ajella vettä suolle.