Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Niin. Asiallinen kysymys tosiaan on se, että miksi puukauppaa ei voisi käydä avoimesti kuten pörssissä.
On muuten mielenkiintoinen kysymys, että millä oikeudella me olemme vaatimassa sitä, että metsän tulisi kasvaa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman paljon kuutioita per hehtaari. Itsekin toki usein harrastan sellaista, mutta ketä se nyt haittaa oikeasti, jos se ei kasvakaan, tai jos Pukkala haluaa kasvatella euroja eikä kuutioita.
<p>Oikeastaan harsintajulkilausuman ajankohta olisi myös mielenkiintoinen leikkauspiste.</p>
<p>Koska maailmassa on kuitenkin pakko polttaa JOTAIN fossiilisia. Näin ollen turve on niistä poltettavista em. syistä ympäristöystävällisin vaihtoehto, jota pitäisi suosia.</p>
<p>Pohtikaahan tällaista asiaa.</p><p>Oletetaan, että henkilö on jo lannoittanut tuhkalla tai mulla aineella soitaan omakustanteisesti, sanotaan vaikka että avosoita tai heikkoja rämemänniköitä.</p><p>Oletetaan, että kohteelle on syntynyt kehityskelpoinen taimikko tai oletetaan, että kohteella oleva puustopääoma ehtii metka-tuen aikana lihoa vaadittuun 70m3:iin.</p><p>Kysymys kuuluu, että laittaisitteko tuettuna lisää tavaraa? Muhoksen kokeissahan kai laitettiin tuhkaa paljon enemmänkin kuin 4000 kg / ha.</p>
<p>Kyllä Anneli, niin ehtii, mutta pointtini on nimenomaan se, että turve hengittää (eli tuottaa päästöjä, lahoaa jne) luontaisesti ja estottomasti, kun taas erityisesti öljy ja hiili ovat syvällä maan pinnan alla ilmaston näkökulmasta passiivisessa tilassa, jos niihin ei kajota. Eli jos jotain tarvitsee jostain syystä polttaa ja halutaan saada hiilipäästöjä alas, pitäisi kiireen vilkkaa polttaa turvetta, joka on ikäänkuin vaarallista. Erityisesti kannattaisi polttaa turvemaan peltojen ”ylimääräistä” turvepaksuutta ja avosoita, joilla puu ei kasva.</p>
<p>Pitäisikö tästä uutisoida, että suomalainen tehometsätalous ei ole pystynyt hävittämään yhtään sientä yli sataan vuoteen yrityksestä huolimatta?</p>
<p>Kilpailuoikeuden perusajatushan on se, ettei kuluttajaparka saa kärsiä siitä, että tuhmat elinkeinonharjoittajat sopivat hinnoista keskenään.</p><p>Se on sitten eri asia, että paljonko puuntuottaja vaikuttaa kuluttajan ostaman vessapaperin hintaan, tai paljonko julma ja ahne puuntuottaja pystyy edes vaikuttamaan siihen hintaan, jolla surkeassa asemassa oleva puunostaja puuta ostaa.</p>
Tilannehan on siis se, että kun ilmastonmuutos lisää kuivia(kin) kausia, turvemailla pohjaveden pinta laskee aiempaa tehokkaammin. Tästä taas seuraa lisääntyvää turpeen hajoamista ja ravinne- ja ilmastopäästöjä. Käytännössä väittäisin, että pohjaveden pinnan alenema olisi aivan se ja sama riippumatta siitä, onko suo ojitettu vai ei. Ilmastolaskelmat kai toimivat kuitenkin niin, että ojitetun suon päästöjen lisääntyminen on syntiä mutta luonnontilaisten soiden päästöjen lisääntyminen ei. En osaa ottaa kantaa, käykö myös niin, että suometsät alkavat kasvaa entistä paremmin ja suot alkavat taimettua itsestään vähitellen.
Muuten olen edelleen samaa mieltä itseni kanssa, eli ilmastopäästöjen näkökulmasta kaikki turpeet pitäisi kiireen vilkkaa nostaa suosta ja polttaa, ja kaikki turvallisesti syvällä olevat hiilet ja öljyt jättää möllöttämään sinne pinnan alle.
Meillä siitä tavarasta puhutaan nykyään mausteena. Istutan itse ns. väärässä järjestyksessä (ensin putki maahan ja sitten vasta taimi sisään), joten ei ollut mikään ongelma polkaista putkea maahan, ripauttaa maustetta ja pudottaa taimi päälle. Vastaan siis: 1 ripaus. Kymmenkunta raetta kuulostaa liian vähältä.