Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Automatisoitumisessa on aina vaiheensa.
Ensin uusien työntekijöiden otto alalle käytännössä loppuu, kun junior-tason työt automatisoidaan (tämä käynyt jo monilla aloilla, koodariksi pääsi vielä joku sitten aika lailla pystymetsästä, mutta ei käsittääkseni enää).
Sitten kun työtä ei enää riitä niillekään, jotka ovat jo töissä, alkavat tehostamistoimet. Automaation aiemmassa vaiheessa tämä oli lähinnä fyysistä suorittavaa työtä, mutta nyt sitten ollaan menossa siinä vaiheessa, missä myös ajatustyötä ja ennen kaikkea (aika turhanaikaista) viestintä- ja raportointityötä aletaan automatisoida. Eihän tekoäly vielä toiminnoista täysautomaattisia tee, mutta vaikuttaahan se, jos vaikka puolet tehtävästä työstä jää pois. Hyvillä työvälineillä tutkija voi tietysti tutkia enemmän ja tarkemmin – jos maksaja edelleen löytyy – mutta meillä on myös paljon sellaista hallinnollista aika mekaanista paperityötä (kuten vaikka se kirjanpito), mikä on hiukan tuhoontuomittua jo. Tekoäly vaikuttaa myös mielenkiintoisella tavalla siihen, millaisilla ominaisuuksilla varusteltuja henkilöitä kannattaa rekrytoida, eli uskoisin, että keskinkertaisen älykkyyden kilpailuetu vähenee, kun saman saa koneeltakin.
Tolopainen on sikäli oikeassa, että tuomioistuintoiminta ei varmaan ihan hevillä tekoälyisty, vaikka aihetta saattaisi kyllä ollakin, koska tuomioiden laatu on ajoittain aika kuraa ja muutoksenhakua on vuosi vuodelta vaikeutettu. Ehkäpä se tulee menemään niin, että joku ensin luo vapaaehtoisesti käytettävän yksityisen ”testituomiopalvelun”, jonka tuloksista/ratkaisusuosituksesta voi ”valittaa” ”oikeaan” tuomioistuimeen, ja sitten myöhemmin tämän asema vakiintuu.
Niin, kannattaako ajourille oikeastaan istuttaa yhtään mitään? 😀
Sananjalka on tosiaan mielenkiintoinen kasvi, tappaa kaikenlaista.
Sinänsä en ole ikinä katsonut sitä, että jos sen ajaa sopivaan aikaan kesällä lyttyyn esimerkiksi maanmuokkausta tekevällä kaivurilla, että kasvattaako se uutta tilalle vai ei. Sanikkainenhan on tehtävänsä tehnyt, kun itiöt ovat valmit.
Täydentelin ja korjailin vähän tarinaa lukijoitten kuvissa.
Niin no näin etämetsänomistajan näkökulmasta aika monet täällä palstalla esitettävät ajatukset ovat hiukan kummallisia:
– tilaa maanviljelijä levittämään glyfosaattia – anteeksi mistä niitä löytää
– istuta ja raivaa niin paljon kuin viitsit – mutta kun matka on pitkä, työtä kannattaa vältellä
– rakenna metsätie – joo, hieno juttu, mutta jos niin tekee, sitten pitää lanata ja perata ojanvarsia, ja siitä on vaivaa vuosikymmeniksi
– raivaa pari tankillista, viilaa koko ajan, paista makkaraa – vain hullu tekee töitä kovapalaterällä aamusta iltaan
…ja tätä rataa. Jos itse asuu maittensa keskellä, ampuu hirvensä itse, on paikalla itse kun hakkuuta aletaan tekemään, on itsellä traktorit ja metsäkärryt, rakennuksia ja niin edelleen – maailma näyttää kovin eri näköiseltä.
Sahala on imppeeriumi ja sen omistaja jakaa hienosti omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Ne eivät ole ainoa oikea totuus, mutta ei se Mhy:n ja Tapionkaan totuus ole ainoa oikea. Kukin poimikoon mitä hyväksi katsoo ja mikä omaan elämäntilanteeseen ja omille maille sopii.
Toki muokkaamattomaankin maahan voi istuttaa ja sitäkin on maailmassa tehty. Nythän tässä vaan arvotaan juniorin avuksi sitä, mennäänkö myrkyllä vai ilman, ja mitä kaikkia muita taikoja tehdään.
Saviakin on monenlaisia, mutta voisi kuvitella, että jos putken kanssa olisi liikkeellä samana päivänä kuin kaivuri käy, voisi saada taimet maahankin ennen kun savi muuttuu asfaltinkovaksi.
Ne peltomaat, jotka multa on raksuttumassa lukijoiden kuviin, ovat metsä-äkeen jälkeen istutettuja, ja se riittää jos on hiekansukuinen maalaji. Tässä tapauksessa en kokeilisi sitä.
keskipaakku.
No sanotaan näin että asiallinen mätästys riittää ensimmäisen vuoden, tamppaamishommat alkaa sitten toisena vuonna. Nyt tosiaan pitäisi tietää jotain Juniorin pellon maalajista, valon määrästä ja rikkaruohokoostumuksesta että vastaukset paranee.
Koivu kasvaa istutusvuonna johonkin ehkä 50-80 sentin paikkeille ainakin joten jos on asialliset mättäät, niin se kasvaa toisena vuonna heinästä läpi ilman muuta vaivannäköä. Kuusi taas voi hyvinkin jäädä juromaan ja saattaa kaivata sitä tamppausta ja Siekkelin sahan kepakoita.
Jos haluaa jälkimyrkytellä, niin havupuut kestävät loppukesästä jo jotain aineita kun kasvu on pysähtynyt. Älkää kokeilko jälkimyrkyttää lehtikuusten ympäryksiä….
Ja tosiaan lähtisin Juniorin tapauksessa enivei siitä että istutellaan siinä joskus heinä-elokuulla 2026, olipa laji sitten kuusi tai koivu (tai leku).
Vanhoja tutkimuksia en ole lukenut, mutta ei kai niiden tutkimusten aikaan edes harrastettu syysistutuksiakaan,eikö se ole aika myöhäinen ilmiö?
Ja kannattaa muistaa että maa ei pysy tyhjänä kuitenkaan, eli jos istutusväli on vaikka se Sahalan kolme metriä, niin siinä on reilu 2 metriä mihin ei oikeastaan tarvitsisi mitään kemikaalia.
Tuomiahon taimistoa käytän nykyisin itse. Tavara on hyvää ja asiakaspalvelu kunnioittavaa. Kesäkoivu menee sillä tavallisimmalla putkella mikä se koko sitten ikinä onkaan ja niitä tosiaan ei yleensä tarvitse merkata.
No näin näyttää tosiaan olevan.
Kohta 7.2.5.
Pitää vaan liittää sellaiseen yhteismetsään, jonka osuuksilla on aktiivista kaupankäyntimahdollisuutta.
Kuulisin mielellään lisää kommentteja ja lähteitä tähän glyfosaattihommaan. Mulla on ollut sellainen käsitys, että juuriin kulkeutumisen kannalta ilman pitää kyllä olla lämmin, mutta että kyllähän glyfosaattiruiskutuksia kevätpuolellakin tehdään ihan hyvällä menestyksellä. Jos tietysti Peten tarkastelupiste on seuraavan vuoden toukokuu, niin varmaan siinä tapauksessa syysruiskutuksesta on enemmän iloa, mutta en nyt keksi, että miksi ei voisi istuttaa jo samana vuonna. Heinäkuun toisella viikolla horsma on jossain 1,5-2 metrin välillä menossa jo, ja matalampiin rikkoihin ei välttämättä enää aine kovin hyvin osu. Siksi siis mun mielestä se 15 cm kasvusto riittää, tai enimmillään ehkä 30 cm, ja vähemmän vettä ja enemmän ainetta.
Ja kesäkuumalla aine hajoaa nopeammin kuin syksyllä levitettynä.
Pete voisi kertoa lisää mitä tietää.