Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Nyt keskitytään odottamaan niitä kohteita, jotka tulevat myyntiin, kun uutta metsävähennystä vapautuu, ounastelisin. Markkinatilanteesta muuten ehkä viis, koska eihän muualla ole samanlaista lamaa kuin Suomessa. Puumarkkinahan on oligopsoni, eli ostajat määräävät hinnan, ja kun näköpiirissä on veromuutos, joka llisää tarjontaa, hintaa voidaan hyvin laskea.
Veikkaisin että mänty ja lehtisalaatti ovat aika samanlaisia, eli liian kuivassa kasvanut salaatti alkaa maistua karvaalta.
Tosiaan en ole vielä huomannut Argrown vaikuttaneen testikohteellani oikeastaan mitenkään. Veikkaisin, että kyse on vähän siitäkin, mitä maasta puuttuu eli mikä taimen kasvua rajoittava tekijä on. Jos kasvua rajoittaa ravinnepuutteen lisäksi kuivuus, lannoitteeltakaan on ehkä turha odottaa vaikutusta.
Ja tosiaan aina on niitä istutuskohteita, jotka ovat niin pieniä tai kaukana, ettei niihin kannata kaivuria viedä. Silloin on helpompi ja halvempi kikkailla luontaisella taimiaineksella ja istuttaa jokin määrä ”kaupan taimia” täytteeksi. Jos niiden kasvuunlähtöä pystyy auttamaan lannoitteella, vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä.
Juuri toisinpäin. Elämä ei ole tukien varassa, joten ei muista, mistä ja milloin roposia on saatu. Sitten niitä pitää etsiä kirjanpidosta aiempien vuosien osalta ja kuluvan vuoden ajalta jostain tiliotteesta tai sähköpostista.
Veikkaisin että edes suurimmalla osalla palstan suurmetsänomistajista nuo rajat eivät tosiasiassa edes kolise, joten kysymys on oikeasti aika turha.
Voisikohan hallinnon asiakas kysyä viranomaiselta paljonko hän näitä tukia on saanut? Viranomaisellahan on neuvontavelvollisuus? Voisiko tämä aiheuttaa viranomaiselle tarpeen muuttaa toimintaansa?
Kaltevuus 1:4 on ainakin ihan mahdollinen, mitä näin paljon metsiä kävelleenä olen nähnyt ja mitä itselläkin on tehty.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missäpäin Suomea tapaus on ollut?
Teetin aikoinaan metsäautotien Pohjanmaalle, jossa oli kuulemma niin jyrkkä mäki että sitä ei tukkirekalla pääse, ja Uudellamaalla tai Keski-Suomessa sama kaltevuus on lähinnä normaali. (Ja puutkin kyllä lähtivät ihan asiallisesti palstalta pois.)
Eikös se Korean sodan suhdannekin ollut nimenomaan sodan AIKANA.
Joka tapauksessa minustakin on todella tyhmää, että tukia hakiessa pitäisi itse muistaa minkä verran jotain tukea on saanut, vaikka on järjestelmässä vahvasti tunnistautuneena. Suurin osa ei kuitenkaan ole saanut mitään muuta kuin Metsäkeskuksen myöntämiä tukia. Riikilä voisi mennä haastattelemaan ministeriötä / Metsäkeskusta ja kysyä, miksi on toimittu näin. Lisäksi näiden tukisummien kaivelu useammalta vuodelta on tosiasiassa vähän työlästä.
Ja Isaskar Keturille, että varmaankin tukia liikkuu siellä ja täällä, mutta aika monet niistä menevät yrityksille eivätkä yksityishenkilöille, ja metsätalouttahan enimmäkseen harjoitetaan joko ”oman nimen jatkeena” tai erillisessä metsätalousyhtiössä muun muassa juuri tukipoliittisista syistä.
no olisko 450/ha tai alle
Niin, edelleen päädymme siihen, että turve kannattaisi nostaa ja käyttää energiaksi tai levittää kivennäismaalle, ja vasta sitten käyttää aluetta metsätalouteen 😁
Eiköhän nyt suurimmalla osalla metsänomistajista ole y-tunnus.