Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Todellisuudessa oikeat raivauskohteet ovat juuri noin kun Tee yllä mainitsee. Ne läpijuoksupaikat esim. arton mainostamat ha-määrät ovat aivan turhia raivauksia. Juuri tuossa tapasin mhy:n toimarin jonka toimiin kuului katsella raivattavia. Siis hakea tienausta mhy:lle.
Tein päivän kauppaa kakkosmöksästä. Näyttää ottavan aika iloisesti tuulta. Maanantaina jo katsomaan vaikka tänään vasta myyntilistoille. Rahan tuloa taitaa olla tänä syssynä horisontissa monestakin lähteestä. Turhia rönsyjä pois jos vain mennäkseen on. Muutenkin kivaa yhteisprojektiakin siellä ja täällä. Viikot suorastaan lentää siivillä.
Kumman ”yhteiseksi hyväksi”, Putinin vai Bidenin?
A.J. Tosiaan ekaa haapatiliä tehdään nyt. Katselin eilen hiukan ailahtelevin miettein moton puintia. Voisi sanoa että elämä siinä edessä historoitui haapojen kaadon myötä. Kaksikymmentä vuotta tuntui silmissä vilisevän. Vaikka on vain osa elämää se on ollut tärkeää aikaa ja haastavaakin. Nelikymppisenä oli avoin uusille haasteille ja haapaviljelmähän sitä mukavasti tarjosi. Mistään suurista tuloista ei niinkään ole kyse mutta voitto tuntuu kuitenkin konkreettiselta nyt. Varsinkin kun se osuu oikeaan maailmanaikaan kun lehtipuu ottaa uutta nousuaan. Periaatteessa hyvä multaisa peltokin olisi helposti uudelleen otettavissa viljelyyn mutta taitaa olla minulta ne suuntautumiset ohi. Haapaa kasvaa vielä monessa lohkossa että tuleehan noita puinteja vielä eteen.
Yksi on kuitenkin varmaa, haavikkoa alettiin puida tänään joten minäpoikkeli kerkeän sitten ottaa niistä ainakin yhden tilin. Noin puoli sarkaa puitu ja tavara näyttää hyvälaatuiselta huonoimmasta kohdastakin. Eipä kestänyt edes Elokuulle vaan lehtipuun tarvetta tuntuu olevan. Oikeita valintoja näin itse kehaisten.
Pitäiskö raivata uudelleen pelloksi haapojen kaadon jälkeen?
Nii tekeekii! Haapa kuitenkin edelleen se ykköspuu jolla on pienen metsätalouden arvoketju pelastettu. Havupuu ei valitettavasti olisi riittänyt minun tehojeni uloskuittaukseen. Nyt olisi tullut myyntiin aivan lähivuosina vaje havupuun pelkällä viljelyllä. On mahdollistanut nyt viimeaikoina myös kuusikoiden varttumisen rauhassa päätehakkuun kokoon sopevaksi. Hyvä yhdistelmä on nyt tämän kesän harvennus/päätehakkuukuviot joissa kokonaiskuutiomäärä noussee juuri haavan ansiosta aika koviin lukemiin. Harvennus pääosin mänty-kuusi-koivu-sekametsää ja päätehakkuu haapa-kuusi-koivu- sekametsää joten lienee vanhan torpan lanssipaikka aika pitkillä kasoilla tänä syksynä vielä.
Ehkä Visalla on tullut hirvikompleksi jo huolettavan pahaksi. On minulla Pohjois-Satakunnan palstalla luontaisia haapoja kaadettu harvennuksessa ja päätehakkuussa eikä niiden vesoja aivan ylettömiin ole kaluttu. Hyviä haapasaarekkeita niistä saa. En yleensä istutakkaan sellaisen sekaan vaan annan haavikon kehittyä siihen luontaisena muutaman koivun kera. Ne haavat nostavat harvennuksella mukavasti kuutiokokonaismäärää.
En kovin innolla vielä muuta kuuselle koska edellisessä kuusipartissa oli jonkinverran lahovikaa. Join paikoin joissain notkelmissa sitä kyllä jo onkin alikasvoksena ja jokunen saa jäädä kasvuunkin kunhan hakkuusta vain säästyvät.
Nyt kyllä pitää beesata Jätkän asennetta enemmän kuin kuusenkasvatusmaisterin koska hän on älynnyt nopean lyhytkasvatuspuun edut vs. kuusen jos samoista lähtökohdista aletaan. Ensinkin takuuhinta on jotain mitä suomen puumarkkinoilla ei ole esiintynyt ennen eikä jälkeen h-haavan ensisijaisten viljelysopimusten. Soisi nykyäänkin samankaltaisia taas tulevan koska lehtipuun tarve on kuitenkin huutava. Nyt tämä sitoumus tuo vielä hyvän jälkitilin koska kuusikuidun hinta otti loikkaa jo nyt ja sillä tiellä jatketaan varmasti vuoden loppupuoleen. Siitä voidaan kinastella mikä meni minulla pieleen. Itse olen määritellyt asioita siinä järjestyksessä että ensinkin maaperä oli vain tyydyttävä haavalle. Toiseksi hallanarkuus vanhan torpan entisissä suosaroilla joka teki tuhoaan yhtenä keväänä. Sen jälkeen puhkesi vielä mustakoro joka teki laatuun ammottavaa aukkoa. Kasvukin hiukan kärsi siitäkin. Hirviongelma oli liian iso, myönnetään. Teetti liikaa tunteja. Mutta sitä en ota omaksi virheekseni. Kuitenkin säästin hirmuisen määrän tunteja ja työtä kun en voimakkaan aluskasvillisuuden joukkoon työntänyt kuusta vaan nopeasti nousevaa lehtipuuta. Myös itseuudistuvuus takaa nopeasti uuden metsän joten ryönä ei enää kerkeä riehaantumaan ongelmaksi. Hirviaitoja tuskin enää asennan uudelleen. Mutta vannomaan en mene. Mutta sekin on suht paljon järkevämpää nyt kun värkit on olemassa ja ala on pienempi kuin silloin kun noin kahdeksan ha:ia laitettiin aidaten. Mutta melkoinen karjalauma sihen tarvitaan että kaiken kelvollisen suihinsa vetelee. Uskon että osa kuolee kyllä ähkyyn siihen palstalle.