Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Niin, sabotaasi vai vahinko, sitä sopii kysyä mutta on aika varmaa ettei kokenut laivan miehistö raahaisi ankkuria sataa kilometriä vaan jos olisi sabtaasitöissä tiputtaisi sen juuri vähän ennen kaapeleita alas. Olisi ehkä kannattanut puhalluttaa miehistö ja koittaa selvittää keneltä se ankkuri tipahtikaan pikku pölyissä.
Mehtäukolta liioittelua. Ei siinä esim. Sampon kanssa varsinaista ajouraa enempää tarvita vaan nk. haamu-urilta poimitaan urien välistä ne joita ei yllä ajouralta. Olen aivan tyytyväinen sellaisen metsän omistaja jolla ensiharvennus on tehty joskus Sampo-harvesterilla. Toki teki ensin kokemattomuuttaan liian kapeat ajourat tai sitten tuli liian iso ajokone hänen tietämättään. Mutta lopputulos silti aika asiallinen ja kakkosharvennuskin jo sen jälkeen tehty.
Kyllä olen itekkin tosiaan istuttanut aloille joista ei ole kerätty hakkuutähteitä ja sujuuhan se mutta ei niin sujuvasti kuin kerätyltä palstalta. Muokkaukseen se ei paljon vaikuta jos on ammattilainen kaivinkoneen puikoissa. Mutta helposti tulee niitä ”tuulihattumättäitä” kun risujen päälle on kopattu maat.
Opttele nyt vaikka oikeinkirjoitusta ensalkuun.
Ja myös toisinpäin Rane. Jos näyttöä tahallisuudesta ei ole ei voida muuta kuin päästää laiva menemään ja nuolla nolona ”haavat.” Olettaisin että jenkeistä on saatu myös kuulusteluapua eli varmasti on tiukka kuuleminen ja syyni ollut. Kaikki kaahotukset, jopa vakoilulaitteista täysin tuulesta temmattu. Joku jo kaahottaa että ollaan kolmannessa maailmansodassa. Mihin tämä poliitikkojen pöljyys lie lainkaan vielä johtavankaan. Putin on varmasti nauranut makeimmat naurut finskanaapurloisen toilauksille.
Mehtäukko oikeassa. Tuo on joillekkin leipälaji tahi ainakin suht tarpeellinen lainojen takasinmaksuohjelmankin siloittaja. Jos saa perintönä metsää eikä joudu siihen rahallisia panoksia sijoittamaan on varmasti helppoa halailla puita ja olla NIIN luonnonystävää. Valitettavasti monikin perijä/perijätär vielä tekee tuon vastoin vanhuksen/vanhusten tahtoa. Siis perinnönantajan. Monet kerrat olen törmännyt perintöasioita mietiskelevän vanhuksen tahdon määrityksen vaikeuteen kun kaupunkilaistunut jälkipolvi ei ole ollut ollenkaan kiinnostunut metsätalouden jatkumosta. On tapauksia jotka ovat päätyneet myymään vapailla markkinoilla ja antavat mieluummin rahana kun jättää hyvin hoidetun metsänsä oman onnensa nojaan, muka suojeluun.
Huonoa tahi ei mutta varsin odottamani kaltainen lopputulema tuossa-kin asiassa. Voi taas tätä ”ällämölöä” kun erehdyin taas totuuden puolesta huudella. Kalle taisi olla harvoja jotka uskalsivat olla kanssani samaa mieltä. Minä vain en ole enää joulupukki-iässä ja meidän maassa tuntuu päättäjilläkin karkaavan joskus lapasesta tahi jopa tippa jos toinenkin housuunkin. Kokoomus on ainakin suurin sekoomuspopula. Vallan intoilu sokaisee!
Kyllä sitä taloudellista tarvetta olisi mutta kun nykynuoret suorastaan pelkää tehdä minkäänlaista isompaa kauppatapahtumaa. Ja luullaan ettei sieltä nyt mitään oikein rahaa tulekkaan. Ehkä edellisen sukupolven syntinä on ettei olla valistettu jälkipolvia miten puukauppaa tehdään. Tuo piipertämisen oppiminen on kyllä helppoa kun pääkaupunkiseudun kerrostalopiiperot kyllä auliisti neuvoo.
Kyllä latvusmassat aina kannattaa korjata avohakkuun jälkeen. Ei ole häävi istuttaa kun kiertelet kasoja ja kompuroit oksiin.
Vai muutuneet on ajat. Muuttunut on vain yksittäisten ihmisten uskomukset ja kuvitelma että luontoarvoja kyttäämällä elää metsästä. Puiden halailua mainosti tälläkin paikkakunnalla yksi pääkaupunkiseudulta palannut joka yritti virittää nk. luontomatkailua omilla maillaan. Meni pari vuotta mitä ihmeellisemmän lappujen puitten runkoon teippailulla. Noh nyt sitten on todelliset luontoarvot mitattu ja tukkina männyt lähteneet sinne ”klusterille”.