Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Minä puhun lähinnä hinnoittelun perusteista, jotkut tuppaa siihen massan kasvatuksen eri variaatioita. Kun mennään kannattavuuslaskentaan varmasti tarvitaan massan määrät jne. Ja edelleen valmistumisajakohta näyttelee tärkeää roolia. Varsinkin kun ihminen on aika lyhytikäinen siinä roolisaa.
Hulluuntunut eurooppa tässä koheltaa. Ja takana on dementikko jenkeistä. Antaisivat idän kahinoira. Sitähän ne siellä lähivuodet on harrastaneet.
Kerran vielä R.Ranta: Jos mennään aivan perusmetsätalouden ytimeen eli mihin sen puukuution arvo mielestäsi perustuu eli miksi juuri kuitu on sen kahdenkympin/kuutio-arvoista? Tai miksi se tukki on noin kuudenkympin/kuutio-arvoista? Johonkinhan metsäteollisuus perustaa maailmanlaajuisesti puutavaran yksiköinnnin hinnan. Onkohan siihen luonnollisempaa selitystä kuin tuotteen valmistuskustannus ja valmistumisaika. Puhun nyt siitä yleisimmästä eli pystykaupan hinnoittelusta. Josta metsäteollisuus maksaa siis osan kustannuksista tuotteen alkutuottajalta korjatessaan. Me saamme siis euron/kuutio sitä tuotetta vaaliessamme sen valmistumisajan. Koska sen tuotteen valmistaa luonto ei meidän palkkiomme todellakaan kovin suuri ole mutta euron vuodessa siitä saamme ja massamäärän määrää aivan muut eli hehtaarit sun muut härpäkkeet. Ei niitä tähän perusasiaan tarvi sekoittaa. Joko selkis?
Kyllä siellä Putinin harjoituksessa on muutakin kuin panssarivaunuja ja tykkejä. Jopa ydinasejoukot ovat nyt harjoittelussa mukana joten piä läpes kii Jätkä, ei leikitä sillä maailmansodan lietsomisella enempää. Tuossa juuri Satakunnan Kansan yleisön osaston kirjoituksessa joku vanhempi oli aivan ihmeissään kun koulussa oli opettaja kaahottanut kolmannen maailmansodan syttyvän lähipäivinä. Oli muksut hiukan hämmentyneen kauhuissaan ja kyselleet mihin nyt sitten mennään pakoon. Euroopan turvallisuus on taaatuinta kun lakkaamme seuraamasta päivittäin Putinin siirtoja. Eli annamme hänen harjoitella sotaväkensä kanssa ja jatkamme normaalia elämää. Eiköhän omassakin maassa ole joitain murheita vielä. Tuntuu että suurin murhe onkin itänaapurin tekemiset tai tekemättä jättämiset. Ja edelleenkään Venäjän joukot eivät ole ylittäneet Ukrainan rajaa, nukkukaa tollukkaat huoletta.
Hyvä kiristysvipu taas Putinilla menossa. Kuinkahan mones jo?
Tässä onkin lähinnä hinnoittelullisesta suoraviivaistuksesta kyse ja se menee aika yksiin valmistusajankohtien/tukki-kuituominaisuuden vertailussa. Kasvupohjat sun muut tulee mukaan siinä jos ruvetaan viemään asiaa käytännön kasvatustilanteiden vaikutukseen kuutiomäärinä. Mutta sinällään ihmettelen R.Rantaa että millaisen dementikon kanssa tässä aina keskustellaankaan kun tuntuu ettei muisti pelaa taaksepäin ollenkaan. On näistä minunkin aivoituksistani hänenkin kanssaan väännetty ennenkin. Ja nyt tuntuu että pakottaa joku vaikkei todella pakota. Yms. lukisat muut epäselvyydet joita jo Gla tenttasi. Huonolla menestyksellä.
Aegolius tasan oikeassa. Noinpa juurikin.
Tolopallahan käsitys on maatalouden taloudellisesti turvatusta ammatista. Minusta se on lähinnä vitsi. Konkurssin partaallahan ne nyt huojuu suurelta osin. (riippuu pankista antaako lyhennysmaksuvapaita riittävästi vai ei). Metsätalous sentään vielä kannattelee tällaista siirtymäeläkeläistäkin yli tämän tyhmän eläkevartoilun. Kun ei oikein kannattaisi kauheasti enää palkkatöihinkään lähteä ja yrittämisenkin aloitus lyhyelle ajalle tuntuu jo hiukan turhauttavalta.
R.Ranta jankuttaa tuota tukin ja kuidun kannattavuuseroa taas kerran eikä kaaliin mene että valmistusaika on tasan hinnan suhteessa eli kun tuote valmistuu nopeammin siitä saa sen mukaisen korvauksen. Pyöreästi saamme sen euron/vuosi kasvatuspalkkiota aivan samoin kuidun kuin tukinkin kasvatuksesta. Tuntuu vain ettei mene jakeluun. Mikähän laki pakottaa metsänomistajan tuottamaan kuitua selluteollisuudelle? Jos haluan minun on täysi oikeus hakata metsä harvennuksissa kuin päätehakkuussakin niin ettei yhtään kuitua lähde eteenpäin selluun. Voin polttaa ne vaikka itse tien varressa elovalkioina.
Kelpaa sieltä jokunen lakkosatanen/päivä maksellakkin.