Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Tähän jatkan vielä senverran että minullehan tehtiin -99 vuonna metsäsuunnitelma Metsäkeskuksen toteuttamana.
Ja silloin he tarkistivat tämänkin kohteen ja löysivät täydennystarvetta siitä taimikosta. Alasta jonka olin jättänyt taimetuksessa kulku-uraksi traktorilla tehtävää poltipuuajoa varten.
Ja mikä hupaisinta täydennyspuulajiksi oli ilmoitettu kuusi!
Vaikka muu ala istutettu hybridihaavalle. Olisipa ollut järkevää.
No se täydennys tehtiin nyt sitten tänä keväänä kun satakpl. haavan tainta jäi pohjois-satak. taimetuksesta. Riitti mainiosti ja sai jopa hiukan jo tupata. Että tällaista neuvoa sitä tarjolla on ”virallisesti”!Tuossa huvitti kun kansanradiota kuuntelin kun joku isäntä oli jo huolissaan kun viherpipertäjät suojelee petoja ja ne tappavat hirvet, peurat ja kauriit maastamme sukupuuttoon.
Aika monensortin käsitystä tuntuu susien ja karhujen ynnä ahmojen ja ilveksien tehoista löytyvän.Viidessä vuodessa pitää saada aikaan jo viisimetrinen vakiintunut nuori metsä. Vadelmat on siellä jo varjokansaa.
Vähän tätä asiaa sivuten tuossa hetken mietein kun Metsäkeskus kutsui mukaan taimikonhoitokilpailuunsa. Olin kuulemma vuonna -98 jättänyt taimikonperustamisilmoituksen ja epäilivät että minullakin saattaisi olla tarvetta heinätä tai kaivella vattujen alta taimia. Olin vain siihen asti vilkaissut kutsua mutta nyt oikein aloin miettiä että mikäs hiton palsta minulla siinä vaiheessa on.
Sitten honasin että sehän on se josta juuri raivurilla aloin harvennella noin neljämetristä lehtipuustoa ojanpientareilta.
Muualla siinä onkin itse saroilla suunnilleen saman kokoinen hybridihaavikko joka nyt ei juuri mitään enää tarvii ja välitkin ovat suoraan kasvatussopivia. Myös silloin hakkuussa olin mukana lähes koko yön moton kopissa ja annoin aika selkeät ohjeet myös pienten alikasvoskuusten säästöön. Nyt ne ovat jopa 6-8 metrisiä kuitupuita. Alkoi ehkä jopa huvittaa ja hieman jopa ihmetyttämään tämä nykymetsänhoidon tuhtaus. Ja pitäisihän siellä tietty vielä myrkkyruiskunkin kanssa heilua. Mutta kun ei huvita tehdä asioista liian vaikeita. Alan pakitella tähän aikaan ennen kuin minua neuvoi yhtikäs ketään metsänhoidossa. Tuntuu vain sujuvan huomattavasti helpommin. Jopa muokkaus taitaa jäädä pois.
Tuokin vatukko johon silloin iskin taimet oli silloin jo karmea kun vanha omistaja oli vetänyt oikein kunnon päivänvalot rehevään pohjaan.Tuosta kyllä suorittavan kanssa samaa mieltä. Emme tarvitse tänne mitään ”kaikkea mikä liikkuu ampujia”.
En myös näe kovin tarpeellisena tuota MTK:n sauhuamista noista kaupallisista marjastajista. Kun ei kotoperäinen sakki niitä muuten kyllä nouki. Kuin silloin tietysti sinne änketään joukkoon kiukuttelemaan. Kai ne suomalaiset pelkää susia ja karhuja.
Kummaa kun ei ne elukat niitä thailandeja syö.No totta ihmeessä sopii ja tämä nostoksi sopiva.
Raivurin pensat on häviävän olematon määrä luontokuormitusta ja kun puhutaan muokatuista pohjista niin varmasti aika paljon haitallisuutta enemmän suoralla myrkyn ruiskutuksella maastoon.
Itseasiassa molempienkin kohdalla säästeliäisyys olisi paikallaan.
Raivurin käyttökin yleensä aika turhaa varsinkin varhaisperkauksessa. Siinä missä juuri sitten myrkyllä lontrausta eräät harrastaa. Kumma kun Metsäkeskuksen kilpailussakaan ei ollut palkintoina lainkaan myrkkyruiskuja tai glyfostaattia.
Oli vain mekaanisluonteisia raivausapuja.Noinkin siinä voi käydä että aiheeseen paremmin tutustuttuaan toteaa tuon kammottelun ja pelon ja tappamisvimman aivan tarpeettomaksi touhuksi. Itsekkin olen harkinnut nyt kameravarustusta kun olisi hyviä paikkoja niille.
Sen verran pelkkä jäljistä luku alkaa jo kyllästyttää.
Jotain liikettä pitää saada kun jälkiarsenaalia piisaa.Ja jonkun kohdan tukehtuminen vatukkoon ei heilauta sitä eikä tätä.
Ei kannata satsata jos alat muuten hyvässä ”hapessa” että pääpiirteittäin kasvu onnistuu. Ne vatukot kituuttaa perästä.Enpä tuotteista tiedä mutta turhaa on lahottaa kun polttoarvoa ja myyntiarvoakin kyllä löytyy. Eihän tuosta kaulatusta sitten edes linnuille tule kolopuuta jos lahoaa noin nopeaan.
Onhan tuolla hakkuuaukoilla vanhojakin haapoja ja niissä on koloja vaikka millä mitalla. Mutta ei niitä kyllä ole pystyyn tapettu.
Eikä verso eikä iso vanha haapa muistaakseni mikään pahempia versosyövän tyyssijojakaan ole.
Omassa haavikossani kyllä kasvaa sulassa sovussa myös männyt seassa.