Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21,211 - 21,220 (kaikkiaan 21,534)
  • jees h-valta

    Kun tuolla aiemmissa jo suorittavakin epäili että minulla sitä boorin puutetta saattaisi esiintyä niin katselin eilenillalla ihan lähikohteeltani iltalenkillä kuusikkoani (jolla ikää n-50v).
    Tuo kuusikko on vähän sellanen anton-ihannemetsä jossa aika harvaksi edellinen omistaja ojituksen yhteydessä harventanut.
    Järeyskin alkaa olla hyvä mutta aika epätasainen. On tosi hyvin järeytyneitä ja sitten kuitukokoakin löytyy. Ehkä silloin on sitten ollut joku epätasainen harsintametsä.
    Pika-analyysi siitä ainakin ettei oireita näy. Mitään poikaoksia eikä huonoa väriäkään. Tummalla neulasella ja hyvillä vuosikasvaimilla etenee.
    Pohjois-Satakunnan kertomani harsuuntunut kasvoi Tapaninmyrskyyn asti kallion päällä ja kippasi siitä sujuvasti vähäisen humuskerroksensa kanssa nurin.
    Se poti mielestäni kuivuutta ja karua ravintoniukkaa maaperää.
    Silti noukein sen alta mustikkaa kelpo määrät.

    jees h-valta

    Leevin linjoilla. Nimenomaan neulasnäytteillä alkuun. Ei summa-arviomenetelmällä.

    jees h-valta

    Vajaa kilometri asutuksesta nähty susi olisi kyllä aika hätävarjelun liioittelua lopettaa. Mitä karjan kulkuun välillä paremmille laitumille on kyllä tuttua omastakin lapsuudesta. On niitä haeskeltu ilman susiakin. Ja sudesta ei jää pieniä naarmuja. Se olisi repinyt suolet ulos ja sitä rataa.

    jees h-valta

    Tuo Petehän nyt varsinainen ruiskuroope tuntuu olevan.

    jees h-valta

    No niin, ja tuo puuntakusen Joensuun tapaus vain vahvisti tarpeen mukaisen poiston mahdollisuuden.

    jees h-valta

    Suorittavalle totean vielä että mielestäni kyseinen ”esilistijä” on ainakin viisvaille-sarjatuotannossa. (Luin sen jostain lehdestä mutta en kyllä muista mistä) Sovitteetkin eri kaatopäille räätälöidään tarpeen mukaan. Ei nyt aivan raakile-protsta enää ollut mielestäni kyse. Korjatkaa jotka paremmin jutun muistavat. (Joku näitä metsäalan lehtykäisiä se oli hiljan) Ja laitetta testiajetaan koko ajan.

    jees h-valta

    En väitä lannoituksesta muuta kuin juuri tuon että sitä ongelmaa voi ja pitää korjata puulajia vaihtamalla. Kuusen kasvatuksen mieli tai mielettömyys voi Pete sinullekkin valjeta aivan lähivuosina.
    Lannoittamalla tai ei. Itse en kasvata koska otan varman päälle.
    Olen niitä kuusikoita (toisten kasvattamia) noin kaksitoista vuotta kipannut säännöllisesti joka kevät nurin. Ja lehtipuuta tilalle.
    Sitä joka parhaiten sopii kuusikon tilalle.
    Yksikään uudistuksistani ei ole epäonnistunut. Pohjia on todella monenlaisia ollut. Ryönäpellosta paskalahoon kuusikkoon.
    Muokkaamatta ja ilman. Ja ilman lannoituksia.
    Siitä voi lueskella vaikka Satu Holmin (väitellyt) kirjasta haavan kasvatus ja käyttö. Siellä haapa sopii kuusen pohjalle erinomaisesti toisin kuin Metsäkeskuksen viranomainen kemeran hylkäävässään totesi. (Laittamatta myöskään tutkimuksensa lähdeaineistoa vaikka viittasi tutkittuun tietoon.)

    jees h-valta

    Ei kun nimenomaan motolla se raivaus tullaankin tekemään.
    Tosin vain näkemäraivaus mutta sehän riittääkin alan tekijälle.
    Kyllä homma nyt lähtee kulkuun ja saisin toki hakkuun omaani kyseiselle jutuissani esiityneelle alalle mutta käsitän toki järeämmän antaman paremman rahallisen tuloksen.

    jees h-valta

    Oh boy´t, johan sitä on tykitetty oikein isolla ”booritykillä”.
    Kuuls ny, olisi ollut kiva noita lähdeaineistojakin kyllä lukea aiheesta. Metlan artikkeli on kyllä ennestäänkin jo tuttu.
    Mutta ensin nopean lukaisun ensi- silmiinpistaävä:
    Ei kirjanpainaja tartu alle viisikymppisiin viljelykuusikoihin.
    ´Kertoisitko tämänkin faktapohjan. Oma ei nyt sitten riitä.
    Vielä samoilta kohtia tuo kuusen menestyminen täällä vs.euroopassa. Onkin kyse nopean rajun lämpenemisen sopeutumisesta jota epäillään ettei kotolajimme kestä.
    Sitten se maaperäkemia:
    Vetelet antaumuksella typen ja boorin vuorovaikutusta niinkuin se olisi koko maaperän kemia. Siellä on paljon, paljon enemmän vaikuttimia.
    En ole keski-itäsuomessa kulkiessani mitenkään erityisen vänkkyräisiä lehtipuita nähnyt. Haavatkin aivan ryhti suora ja vähäoksaisia. Kuten kuuluukin.
    Emme tiedä riittävästi ja olinkin sitä mieltä että maaperätutkimus olisi paikallaan paljon laajemmalla ja useilla eri suuntien koealoilla.
    Neulasanalyysin väheksyntä osoittaa kyllä ettet sittenkään aivan niin varma kemisti sitten ollutkaan.
    Lehtipuun kasvua et pysty kyllä kuusen jälkeisenä tuolla mantrallasi mitätöimään. Siitä vain on maaperän koostumukseen ja eliöstöön hyötyä. Myönnät tai et.
    Kuten et myös sitä että kun laitat lehtipuun kasvamaan niin ei tule lannoitus eikä hivenaineongelmia.
    Kasvaa kyllä oli sitten vanha pelto tai metsäpohja.
    Ja vaikka sen nyt sitten koko maan kasvatusohjeeksi tulkitsitkin mitä tuolla väliin aika kevyesti heitin niin silti se pätee teidänkin nurkilla. Ja myös se jatko että voi sen päätehakkuun toisenkin kerran tehdä samalta alalta. Mutta ei kuusella. Eikä sama kasvattaja. Itellä alkaa olla muutaman vuoden päästä ajankohtainen. Tosin kovasti halveeraamasi haavikko ja vain kuitutarpeisiin. Mutta kokonaispotistahan omana elinaikanani koitin vihjaista. Paha vain kun tuo viite-kuusikuitu on niin perhanan ylitarjonnan puolella. Kun noita kuusiapostoleita tuntuu piisaavan.

    jees h-valta

    Koskas se söppis on kirjoitellut kun en lainkan ole huomioinut?

Esillä 10 vastausta, 21,211 - 21,220 (kaikkiaan 21,534)