Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Tänään sitten taas lähdin -20 asteen pakkasesta avolavalla raivaamaan. Hyvin käynnistyi pelkällä E85:lla ja hyvin käy matkan teko alusta pitäen. Ei lainkaan kankea eikä muutenkaan tunnu suoraan sanottuna missään. Auto toimii just siten kun laadukas jenkki pitääkin. Myös Stihlin raivuri lavalta suoraan käyttöön ja taas tuli tehtyä aika mukava siivu kuusikkoa harvennuställiin. Gla todella oikeassa, tuo vouhotus kylmäkäynnistyksistä turhaa. Synteettisiä öljyjä joka paikassa niin ei mitään merkitystä. Auto jää normaaliin tyhjäkäyntiinkin melkein heti käynnistyksen jälkeen. samoin Pösö, ei mitään eroa aamun lähdössä kun heitin työläisen töihin.
Mitään syytä muutoksille ei ole. Palsta on siisti ja joku mölinä kuuluu metsäalan luonteeseen. Jotkut vain häiriköintiin perustavat nikit voi sulkea ulos mutta sitähän varmaan jo tapahtuukin.
Kyllä se käyntivarmin ja huolettomin on Stihlin 400-sarja. Mihinkään ei sen järeämpää tarvii ja kevytkäynnistys miellyttävä. Teen nyt ennakkoraivausta ja tuon sarjan pienin eli 410 vetää aivan hyvin terän pohjaan asti jolloin kaatuu sen koon puu jota tarviikin kaataa. Muut hoitaa luonnollisesti moto, koska ne on myyntitavaraa. Ei mitään ongelmia toiminnassa vaikka nytkin olen joka päivä käynyt. 15-16-astetta mittarissa ja homma toimii vaikka puuterilumi pölisee ja välistä on koneenkin päälle mäjähtänyt kunnon mälli. Mitään talvitoimia en ole tehnyt. Joka aamu viilaan terän ja täytän tankin. Sillä mennään.
Korkeintaan vuorokauden verran Gla. Ei se koirakaan ihmeisiin pysty. Hirvellä ei ole koiran hajuaisti ja se turvan sieraimet on suu auki aika kaukana syöntikohteesta.
Kun tuo Tolopan turha vuodatus ei jaksa kiinnostaa edes kommentoinnin vertaa palaan vielä autoihin. Ranskalaisautojen laatu on tosiaan aivan toista kuin täällä muistelu (history)-osasto kertoilee. Minulla on nytkin tuo pösö juuri 90000 ajettu viisi vuotta vanha eikä sen huolettomampaa kiitäjää ole. Ei lämmityksiä, ei piuhojen vetelyä, aina lähtee, nytkin mittari näytti 16 -astetta ja auto lähtee kuin kesäkelistä käyntiin. Akku alkuperäinen ja edelleen virkeä startti. Mitään huoltoja kummempaa ei ole tehty, sekin vain kerran vuodessa, sen kyllä kestää. En malta vaihtaakkaan kun ei ne juuri näöltäänkään ole muuttuneet. Keväällä taas pitkänmatkan ajoon kohti Kymenlaaksoa. Katsomaan vieläkö ne kuuset kasvaa.
Eipä juuri, kyllä siihen pari tuulimyllyä tarvittaisi minunkin viimetteen kauppani plussalle kääntöön. Parikymmentätuhatta tiehen vei sen katevarauksen. Toki verotuksellisesti hiukan etua. Muutaman vuoden sisään kyllä puukaupoistakin vielä kerkiää mahdollisesti omansa ottaa.
Jätkän horinoita. Mitään hätää ole koneurakoijilla nyt eikä ole ollutkaan. Aika uudenkarheilla koneilla urakoiraan ja laajetaan ja röhistytään.
Sinä taas vain tyhmä!
mut mut, jäässä oleva rasva ei juurikaan lemua eikä maistu kuin vasta sulattuaan hirven masussa. Uskonasialla ollaan.
No ei ne aidat kyllä ole päreinä tämän tästä mutta siihenkin syyllistyy eniten muut kuin hirvet. Peurat eritoten ovat aika pässejä änkeämään. Jos niiden polku sattuu menemään aidan kohdalle niin siitä mennään jostain kohtaa ja usein nauhat mukana. Mutta kertokaas nyt sitten että haiseeko se Trico vai maistuuko? Mutta älkää silti maistako.