Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Ensin oli varsin voimakkaasti tykkylunta männyn taimien latvoissa. Sitten tuli vesisade ja alijäähtynyt vesisade. Taimet jäivät täysin paljaaksi törröttämään lumen yläpuolelle. Hiukan jo silloin herätti itelläkin huolta. Ne olivat kuin tarjottimella. Noh siihen ei kerinnyt kuin se ensimmäinen aika lievä syönti. Mutta muistiin jäi ja seuraavaksi nyt sitten tultiin isommalla populalla vaikka taas olikin uusi tykkylumi jo päällä. Olisi siinä tainnut hajusteet aika yhtävarmasti olla maastossa kuin se edellinen sulanut lumi siinä vesisateella. Millään ei olisi siinä välissäkään kerinnyt koko alaa käsitellä saippualla tai millään muullakaan hajusteella. Vähäisestä vaivasta ei ainakaan olisi ollut kyse.
Ranen linjoilla. Kyllä tuosta selviää. Ite jouduin muutama vuosi sitten tienteon edeltä puustoa kaatamaan kesän kuumimpaan aikaan. Isoja mäntyjä ja kuusia kolmen turvemaasaran päätyt tieosuuden mitalta. Siinä meinasi viimeisten kanssa alkaa jo virta loppua kun kaivuri hengitti ojan toisella puolen ”niskaan”. Varmaan kymmenkunta tankillista Stihlin 200:n kanssa jatkuvaa sahausta ja katkomista. Paljon ei karsia tarvinnut kun puut laitettiin pohjaan kovikkeeksi mutta hiukan sitäkin että sai käsiteltyä kauhalla. Melkoinen oli olo jo puolilta päivin kun aamupäivä oli pakko ottaa nopeasti irtiottoa kaivurista. Senjälkeen vasta voi paussata ja juoda. Illalla kotiin ajelusta ei todella voi sanoa että oli liikenneturvallista. Hyvä kun tolkku joinkuin säilyi. Ihmisestä irtoaa kun ei ajattele mitään muuta kuin että nyt kaadan tuon ja seuraavaksi tuon ja katsoo vain hiukan kaadon suuntaa. Alkuun kaivurikin oli vielä yltämisetäisyydellä. Aika luottava kaivuumies kun jatkoi vain hommia rummunteon merkeissä vaikka puuta kaatui melkein vieressä.
Kaikki olisi hyvin jos hirvikin olisi lihansyöjä ja söisivät toisiaan. Tuo tuli tuosta A.J:n kommentista mieleen. Kun se syö juuri nyt mäntyä ja istutettu mäntykin löytyy kun tarpeeksi kohnataan. Tämän vuoden puolella jo toinen käynti istutusmäntytaimikossa tuli juuri todettua illan tarkastuskierroksella. Vaikka alapuolella on minun raivausjätösalueeni ei vaivauduttu edes sinne asti vaan ensin minun männyt taas raiskattiin ja senjälkeen yhtä tyhmänrohkean naapurin istutusmännyt kelpasivat myös. Hänelläkin juuri kemera-taimikonhoito viimesyksynä tehtynä joten jokainen taitettu yli miehen mittainen on tavallaan lopullisesti pelistä pois. Ja aukko jää. Ja niitä oli kolme hirveä tällä kertaa saanut yön aikana jonkinverran aikaan. Pitää edelleen kiittää Harjavallan-Nakkilan rajan kahden seuran eläinsuojelun tasoa. On ilmeisesti oletettu seuraavan kymmenen vuoden sisällä susia Koirakorpeen tulevan kun nyt jo pitää alkaa nuorta hirvenlihaa kasvattaa laumoittain. Varma löytö oli nyt 3/10ha:ia. Ajoin hiukan kauemmas naapurin taimikosta josta löytyivät jälkiä seuraten makuulta. Mutta kyllä ne muutaman kerran vielä kerkiävät kevään mittaan kierroksellaan taimikkoa viimeistelemään. Nyt pitää alkaa kyllä tehokkaammat häirintätoimet. Valoisat kevättalven yöt ovat noiden suhteen pahoja. Kuten yllä todettu mäntytaimikoita on vähän ja ne kohnataan kun nälkä on.
Luuletko Kalle että minä leikikseni metsätaloutta harjoitan? Siihen ei kuulu myrkyt eikä lannoitteet ja väitän pääseväni aivan asiallisille tienauksille metsissäni. Ei tarvitse maksaa siitä että raiskaa luontoa asioilla joista ei tiedä.
Jos ne saisikin kasvaa häiriöttä eli ilman hirvieläinten vikuutuksia niin rungot muodostuisikin oksattomiksi ja laadukkaiksi mutta nyt niiden ympärille on jätettävä piiskaavaa puustoa ja pystykarsintaakin on tehty. Lisäksi ympärillä olevat hieskoivut ovat suojanneet rungon kalvamisiltakin. Ei pääse liika pahasti ympäri kaluamaan.
Verottajahan noista suurista brutoista pääosin hyötyy. Ei siitä mitään rikastumispottia käteen jää vaan yli 40%:ia korjaa yhteiskunta. Että ihan hyvä mitä enemmän tuollaisia löytyy. Yhteiskunta pyörii ja vetää monta sataa tukilisäkiitäjää perässään.
Kyllä noilla Jätkän ohjeilla varmasti pärjää. Olennaiset käyttöön ja pistosahauksia ei tarvitsekkaan tehdä. Tuossa naapuri näytti käyttävän ihan normaaleja kiristysliinoja alkuun lähdön nytkäytykseen. Kaikki tuollaiset kotikonstitkin sallittuja kunhan muistaa että tarkkailee puuta kokoajan vaikka tuhraisikin jonkun liinojen kanssa. Kun on puu pelkällä pitopuulla on syytä olla valppaana. Ite pyrin aina käyttämään traktoria lykkynä. Nopein ja turvallisin tapa.
Hienoa että jahti vedetään jossain kuitenkin loppuun saakka! Jos lupia käyttämättä on tietysti perusteltua käydä jos kerran tiedetään hirviä olevan. Usein juuri näin tuppaa käymäänkin että Tammikuussa ne ongelmat taimikoissa vasta alkavatkin.
Uskoisin että haapapuun liimamainen elämänneste on se luonnollinen liima-aine. Siitähän jalostetaan monenlaista esim. lämpöliimautuvia paperiarkkeja.
Voihan Kehveli sentään, ihan kaksiko Toloppaa?