Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Tällainen vanha äijä ei juuri koneita riko vaan koittaa hyvinkin maltilla käskyttää ja ottaa koneen pienuus huomioon työn ääressä. Kyllä tuolla Koirakorvessa vanha Sampo nytkin jo melkoisen alan on muutamassa päivässä aukkoa alkanut. Siellä on ammattilainen puikoissa mutta harrastajakin pystyy johonkin kun päivän tuhraa. Joku tuolla edellisellä sivulla haavastakin kitisi. Siinähän juuri onkin oiva puulaji koneella tekoon ja siinä kympin omatyö tulee aika usein vastaan kun se haapa kuitenkin kasvaa hiukan toista tahtia kuin teidän taviskuivat kuusenne. Tänään muuten tuli haavikossa vastaan kuusiryhmä josta isot kuuset oli pieneltä alalta kuivuneet pystyyn. Haavat ympärillä todella komeita. Tätähän tämä meidän metsätulevaisuus on oleva ja tuleva.
Eihän ole kyse hirmutuotannosta vaan kyse on nimenomaan tuotantotavan muutoksesta. Pitää muistaa että ei se pelkkä hankintalisä, kyllä ne omasta metsästä puutkin saadaan tulopuolelle. Kokonaismetsätaloudessa yhden koneen ongelma ei ole tuotto tai tuottamattomuus vaan pulma on silloin kun sitä ei ole. Se 350m3/v on alaraja sopimukselle nk. ammatillisesta hankintapuukaupasta. Ylärajaa ei ole. Kyllä ne metsät minullakin sentään tuplaten tuon alarajan tuottavat. Ongelmahan on ollut pystykauppojen epävakaa toteutuma. Välistä vuosi saattaa mennä aivan olemattomalla puutulolla, toisinaan taas rahaa kyllä tulee ja olisi hyvä investoida mutta mihin jos ei koneistukseen? Tässä kuitenkin alkaa verotuskin hiukan jo kimppuun käydä koska velat pienenee ja metsävähennyskin samaten. Yksi kone tai jopa kaksikin sopii systeemiin eikä tähänastikaan ole ollut kalusto ongelma vaan sen puute.
Hapahan on hapan höpö.
Rukopiikki saa ajella talkoita aivan oman maun mukkaan mutta eihän tuo kone ongelma ole. Niille on ottajansa tarpeen loputtua ja verotusteknisestikkin aivan ok-peli. Hankintalisä kuitenkin lähes tuplaa kuidun hinnan ja siihen tavaraan tämä tähtääkin. Kaikenlisäksi kuitu tosi koneystävällistä tehdä ja Sampohan on tunnetusti pieni ruokailemaan Agcon uudella dieselikoneellaan. Ei sen kustannuksiin kannata aivan julmetusti tuijottaa vaan siihen että raha liikkuu metsästä säännöllisesti ja oman ajatuksenkin mukaan.
Alle sadan tonnin selviää kaikista. Ja onhan noita lavetteja ja traktorilla voi vetää. Näyttää ne niitä ajamallakin pieniä matkoja siirtävän. Ei tämä ole metsäyhtiön suoraa loppausta vaan heidän ehdotelmansa jolla hankintaa kehitetään. He ovat kuitenkin melko pitkälle asiaa suunnitelleet ja ovat valmiit sopimuksia tekemään. Konekaluston hankinnat tulevat oikeastaan aika ison määrätavoitteen vuoksi. 350m3/vuosi esim. on niin paljon ettei manutyönä enää mielekästä vuosittain. Tuollaisella pikku harverilla taas aika simppeli muutaman kevättalviviikon ohjelma. Yleensä noissa käytetyissä koneissa kulkee varustusta mukana kuten ketjut ja monenlaista muutakin sälää. Saattaa olla lavetilla myytävänäkin.
Noinhan se kuuluukin olla. Jos uhkaillaan otetaan ennakkoa ja suojelkoot aukkoja katsellen.
Metsätalouteenpa hyvinkin. Talousajattelu toimii myös investoinneissa eli järkevyys edellä ja sujuvuutta metsätoimiin. Kun raha kiertää ja käy pyydykseen on ikäänkuin hermonpäällä ja ei tarvitse näpertää jokapäiväisiä korkosulkeisia.
On niitä metsähommia opeteltu jo ysikymmenluvun puolivälistä ja omaa päätä käyttäen, ei syötettynä. Kokemus motohommista on tosiaan vielä vaiheessa mutta mikään ei estä niitä oppimasta. Tämä ajatus syntyi vaan halusta kehittää metsätaloutta uuteen toimintamalliin. Perustuen myöskin yhteistyökumppanin eli Metsä-Groupin tarjousvinkkiin jossa voidaan varsin kattavasti sopia vuosiohjelma hankintatyölle ja maksuohjelmakin rullaa kuukausipainotteiseen suuntaan. Kyllähän sillä yksi sähköauton hintainen harvesteri paikkaansa puoltaisi. Manutyönä ajatus on lähes mahdoton. Tarjonnassa olikin juuri lähtöajatuksena myös kalustoinvestointien rahoitusvakaus.
Hajoaako moto jos sillä ei hakkaa, en ole tiennytkään. Mukava laskea korkoja ja tehdä kuukausituloa suht vakiona ja sopimuksella. Jotkut keskittyy vain korkojen laskentaan. Minusta nyt ei tarvitse juurikaan murehtia rahan arvon kehityksestä. Parempi olisi keskittyä oman metsätalouden kehitykseen. Sitä epäilen Glankin tiukan korkolaskennan haittaavan melkoisesti.
Milloin Gla lakkaa tuon turhan korkopöhinänsä?