Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Lopetin raivuut kun pitää alkaa tehdä jälleen e-puukasaan lisää mittaa. Täällä näyttää olevan parhaiten kehittyvää metsätaloutta juuri e-puun teko.
Visahan on aina halveerannut lehtipuun kasvatuksen kannattavuutta, on takin kääntymistä havaittavissa silläkin suunnalla.
Konstapylkkerö2:n linjoilla, kohta taas saadaan hiukka tasapainotusta vuoden sähkön hintaan kun kuiva ja tuuleton pakkaskausi alkaa jo noin viikon päästä. Ans kattoo joko euron kilowattihinta saadaan nähdä.
Tammikuulle jäi yksi taimikon hoidon tilitys iteltäkin. Kyllä aion vastakin myös toimenpiteet kunnollla tehdä. Ei kai sitä omille muroille sentään kannata pissiä?
Miksi pitää jotain näytön lukitusta jatkuvasti pitää päällä? Kyllähän nuo monet eri maksuäpit käteviäkin ovat mutta eipä juurikaan kätevämpiä kuin kortilla maksukaan. Siinä ku käyttää lähimaksua ja lisää tarvittaessa oman tunnuslukunsa niin eipä tuossa juurikaan eroa ole puhelimella heilumiseen.
Aika hyvää sateliittikuvaa kyllä nyt saadaan. Onhan niidenkin tekniikka kehittynyt huikeasti. Laserkeilauksessa lehtipuu ei tilastoidu kummoisestikkaan mutta sateliitti kyllä antaa melko tarkan runkoluvunkin. Kuten aiemmin mainitsin jopa yli 8000.n lehtipuun kappalemäärä oli merkattu ainakin suunnitelmaan tarkkaan, oliko nyt jotain 8016.
Onhan noita ohjeita joo. Minullakin on metsäsuunnitelmassa ojitus haapa-alalle vaikka ojat ovat aivan hyväkuntoiset ja niin syvät ettei normitraktorilla niistä yli ajella. Luotan kyllä puuston kuivatusvoimaan toisin kuin aloittaja. Sitäpaitsi ei täällä Satakunnan kolkalla ainakaan ole sellaista kovaa maata kuin harvassa paikkaa jossa ojan pohja kantaisi jotain. Puuston kasvun vaiheessa ei kyllä paljon vesiä ojissa näe. Haihdutus pelaa. Kylmän ajan veden poiston hoitaa aika vaatimatonkin oja kunhan sille on laskua pois alueelta. Silloinhan veden varasto eli joki, järvi tai mihin laskeekin myös alkaa ottaa vastaan kun tulot ojista rauhoittuu. Haavikossahan ei tarvi ajella kuin päätehakkuussa joten baanaa on kasvatusalalla aivan riittämiin.
Lehtipuun käyttöä pitäisi suomessakin lisätä mutta aika nahkeaa tuntuu olevan. Koivuvanerin teko supistuu ja vie taas koivutukilta markkinaa. Sellupuuna olisi erelleen hyvä suomessa nopeakasvuinen ja suomen puustoon sopeutuva hybridihaapa. Mitään suuria ongelmia sen viljelystä ei ole. Helppoa jalostaa ja käy korkealaatuisen sellun raaka-aineeksi.
Kyllähän puhelimen värinän tuntee ihan sivutaskustakin. Ei sitä jatkuvasti korvanapeilla tarvii kantaa. Kovemmilla pakkasilla on hiukka kyseenalaista ottaa edes taskuun älkkäriä koska akku ei tunnu tykkäävän kovasta pakkasesta. Alkaa lataus ontua seuraavina päivinä.