Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Eihän nykyään ketään saa temppuilemaan minhinkään ojan penkoille telakoneillakaan. Miksi kun ajo pitää sujua nopeasti ja tehokkaasti lähtisi luiskimaan jotain ojaa myöten. Hullun hommaa.
Kyllähän sitä samaan aikaan myös korkotuottoakin otetaan mutta katson tuon aika vähäiseksi pääoman tuloksi. Muutaman satasen potti on tulossa. Eipä niillä rikastumaan ainakaan pääse. Laita Toloppa parempaan tuotantoon rahasi. Nyt alkaa osakkeiden kurssitkin nousta.
Yksi kuukausi ei kesää tee. Tulee tammi ja helmikuu ja silloin alkaa kitukuukaudet Tolopallakin. Onhan sitä varmaan vällyjä varailtu riittävästi että tarkenee mutta minun ei tarvii kun kotona ei sähkölasku kaikkine lisineenkään ole vielä neljääkymmentä euroa puhkaissut. Eikä tuskin tämä joulukuukaan. Mökin pudas sähköllä ylläpito kustantaa noin kuuskymppiä kuussa kaikilla maksuillaan. En ala noilla maksuilla mitään käppyröitä tuijotella. Sanotaan että satasella kuussa lämpeää 250m2:tä ihmisen asuinpinta-alaa kaikkine perusmaksuineen.
En oikein jaksa ymmärtää näitä pörssisähkön hintojen tuijottajia. Elämässä on tärkeämpääkin tehtävää kuin jonkun sähkön hinnan tollaus. Kiinteä sopimus kahdeksi vuodeksi kerrallaan takaa makoista yöunta ilman sähkötressiä. Onhan tuo yhtiöllekkin helppo tapa elää kun hekin ostavat kiinteät sopimukset edellä sähköostonsa.
Katson kuitenkin että olen omalla tavallani toimien päässyt melko pienellä hehtaarimäärällä (reilusti alle sata ha) sellaiseen teho-hyötysuhteeseen että nyt vain joka vuotista hakkuupottia on mahdollisuus jopa monipuolistaa eli osansa haavikon uudistusta, hiukka nuoren metsän harvennusta, kakkosharvennusta, pieni hehtaarin parin päätehakkuu (esim. juuri kuusikko). Yleensä nämä kehutut kovat kuuskon tuotot ovat liian harvaa herkkua minulle. Koska olen joutunut metsätalouttani investoimaan lainarahalla. Pankki ei ymmärrä kuin säännöllistä kuukausituloa ja vielä huonommin harvoja metsätilejä. Nyt tämä erityisen tärkeää koska eläkeläisenä pankki alkaa todella olla kriittinen kaikelle velalle. Pääomatulot pankille käsittämättömän huono ymmärryksistä tuloa. Tai sitten olen vain väärän pankin asiakas. ( Op)
Kuusi on ongelmallinen pellon metsitykseen. Ite aikanaan laitoin haapaa ja se nousi nopeaan muokkaamattomastakin maasta. Nythän tein kolme vuotta sitten siitä ensimmäisen hakkuun melko tarkkaan kahdenkymmenen vuoden kasvatuksella. Harvempi puu tuohon olisi pystynyt kun lähtökohta oli miehen mittainen rytökasvu. Siis ilman mitään myrkkyjä. Ja hakkuu oli päätehakkuu.
Valitettavasti tuossa juuri katselin nuoren kuusen runkoa jota oli syöty aivan samoin hampailla riipimällä kuin haapoja ja muitakin lehtipuita. Jos on maukas jalostettu kuusi on varmaa että saa tämänkaltaista osumaa jossain kohtaa kasvatusta. Minulla toki löytyy nytkin monipuolisia metsiä, jopa aivan pelkkää kuuskkoakin mutta niitä poistan aina nopeiten. Juuri mökkimaailmoista uusi metsänomistaja laittoi kuvaa Jari-myrskyn kaatamasta kuusikostaan. Siinä meni poltinpuiksi komeaa kuusta aika monta runkoa.
Joka vuosi on puukauppavuosi ollut koko metsätalousurani ja näin varmasti jatkan tulevanakin vuonna. Yksi latvusmassaläjäkin on jo valmiina myytäväksi tien varressa. Pystykauppoja voi hyvin mietiskellä ainakin tammikuun loppuun josta vasta alkaa ensimmäinen heikennys bonuksiin. On vain hiukan valinnanvaikeutta kun yrittää järkevää järjestystä miettiä. Toivotan myös kaikille Hyvää joulun jatkumoa ja uutta vuotta. Näin pyhinä kerkiää kommentteja parhaiten seurailla joten tekstaillaan!
Kokenut kaiken tietää tuossa edellä kirjoitti haavan juurivesojen hyödynnettävyydestä. Jos ja kun vain viitsii tehdä metsää monituhantisesta vesaikosta on se kuitenkin aika varma tapa saada aivan kelpo nopeakasvuinen metsä aikaan. Ei ole paljon harmittanut niiden osalta edes hirvien katkomat kun harvennusvaraa on runsaasti. Hieno lehtipuumetsähän siitä syntyy ilman valtavia toimia edes. Hoitaahan se itsekkin ne parhaat kovaan kasvuun mutta nopeuttaahan raivaus ja selkeyttää näkymää. Kahtena kesänä omissa on päästy noin neljän metrin pituuteen. Eipä siellä muut puut perässä pysy. Puhtoista haavikkoa tulee.
Lueskelin ketjua taaksepäin näin joulupäiväaamun ajankuluksi. Huvitti että olen muka kovasti muuttanut mielipiteitäni vanhemmista kirjoitteluistani. Ensinkin, elämäähän tässä opetellaan varmaan kaikinkin mutta en mielestäni ole kyllä suhdettani e-puun ja kuidun suhteen muuttanut. Edelleen haavikoistani menee ainespuu Metsä-Groupille kuten aikanaan viljelysopimuskin takasi. Latvusmassa myydään Kumekolle joka paikallisena energiapuun ostajana kyllä tosi hyvä kumppani. Tästä alkaa tulla lähes vuosittainen perinne kun näitä haavikoita aikanaan tuli pälle parikymmentä hehtaaria viljeltyä. Toimin aina kohteen mukaan tietty ja ehkä Siikaisten palstoille lähden haavikoiden hakkuissa osiltaan jopa e-puun pystykauppoihinkin. Siellä edelleen Kumeko hyvä ostaja. Mutta raha edellä tietty mennään. Raivaussahaa käytän lähinnä taimikoiden varhaisperkauksiin ja nuoren metsän kevyisiin raivauksiin. Metkatukikin jo tuttu juttu. On minulla nytkin palsta (2ha) josta Metsään.fi antaa runkoluvuksi yli 8000/ha. Siitä voisi lähteä e-puu edellä mietiskelemään toimia. Kyse kannonnostoalasta jonka vielä istutin hybridihaavalle kantojen noston jälkeen. Aika komeasti on viljava maa lykännyt puuta, eritoten lehtipuuta. Siellä ei hirvikään halua kulkea kun on niin ahdasta. Taatusti omanlaistani kasvatusta!