Käyttäjän jees h-valta kirjoittamat vastaukset
-
Aivan samansuuntaista olen havainnoinut. Taas jäi aivan liian runsas kanta H-valtaan hirviä ja ainakin metsästäjien mukaan syy on tiukka lupapolitiikka.
Kim1:en tuolla edellisellä sivulla mainitsi Fordin koneet aivan paskaksi. Kumma kyllä täällä lähellä Huittisissa oleva Ford-liike taas ei edes huolinut Hiluxia vaihtokaluna vaan totesi niitä jo olevan liikaakin pihan koristeena. Tämä tosin tutun kertomaa jota en voi sen enempää vahvistaa mutta mitä olen seurannut niin esim. yritysautoina Fordit ovat suunnattomasti lisänneet suosiotaan. Täällä näkyy Transiitteja todella paljon katukuvassa nyt. Kaippa niissä olettaaisi saman koneen olevan kuin Rangerissakin. Taas pitää muistuttaa että jos omistaa turbokoneisen dieselin ei sinne parane mitään marketöljyjä mennä omin päin vaihtelemaan. Tulee juuri noita kalliin makuisia turboremppoja.
Pitäiskö ne turvapaikanhakijat siis silpoa ennenkuin ne kuitenkin on pakko ottaa suomeen? Niillähän ei itse Venäjän kanssa ole osaa eikä arpaa. Uskoisin että sillä miinoittamisella saataisiin varmasti sotatila itänaapurin kanssaa aikaan.
Tuosta ollaan kyllä Tolopan kanssa erittäin samma mielt.
Luinko juuri eilen-tänään jostain lehdestä kun joku kummasteli että mihin ne energiapaju ja hybridihaapa hävisivät. Eikö juuri nyt olisi niiden aika? Miksi ei esim. Metsä-Group ota uudelleen ohjelmaansa? Ottajiakin kyllä olisi taimille. Mutta olin tuossa viikolla yhdessä metsätapahtumassa Porissa ja siellä esitin myös koivun latvaläpimitan muutosta seitsemääntoista senttiin. Lupasihan se Groupin kaveri laittaa asian ”korvan taa”. Mutisi kyllä ettei siitä Satakunnassa taida paljon hyötyä olla kun ei ole koivikoitakaan. Mutta esim. minulla on kyllä useitakin hehtaareita koivikkoa jossa jo kannattaisi tuolla toimella alkaa koivua tukiksi tehdä. Mutta tosiaan tuo hirviasia on päässyt karkaamaan käsistä nimenomaan keskusteluissa. Itse ongelma on paisutettu liian suureksi. Monissa paikoissa koivun, haavan, e-pajun, tammen yms. kasvatus onnistuu kyllä. Pientä osumaa saattaa tulla mutta ei merkitse koko kasvatuksen epäonnistumista. Minulla on aina ollut enemmän ongelmaa suojaamattomien mäntytaimikoiden kanssa. Talvisyönti niissä tekee pahempaa jälkeä kuin lehtipuuvoittoisissa kuvioissa.
Tänään taas pohjois-satakunnan palstalla koivikko/haavikkoa raivaamassa. Muuten kiva työkeli mutta tuo kevyt pakkaslumi tupsahtelee herkästi käsille ja niskaan. Kuusipuskat pahimpia kastelemaan vaatteet. Mutta kyllä se valoisa aika tuli aika hyvin hyödynnettyä ja valmistakin tuli taas mukava pätkä. Saha vei puuta siististi, ei tarvinnut hakata eikä koittanut nykiä. Tarkkoja poistoja sai toisen rungon vierestä lukuisia. Nyt oli senverran järeämpää että tankki kesti vain 2,5 tuntia. Yleensä on mennyt melkein kolme. Varatankkina tosiaan litteä mehupullo pensaa joten ei tarvi välillä autolle lähteä rämpimään. Paljon on kannon nostoalue ottanut koivua mutta onneksi siitä paljon on raudusta. Ne onkin paikoin metkasti syrjäyttäneet istutushaavat jotka ovat jääneet osa lähes lähtötelineisiin. Mutta siellä on myös komeita haapoja ja ihmeen vähän hirvien syömiä sillä kuviolla. Hieno ja taaja sekametsä jää vielä raivuun jälkeenkin. Tarkoituksella.
Tiheä asutus (Romania) ja tiheä petokanta voi tressata vähän molempiakin lajeja. Varmaa on silloin yhteenotot ja kuolonuhrit. Suomessa ei tätä ongelmaa ole, tilaa riittää ja petojen aloja piisaa, myös ruokaa luonnossa yllinkyllin. Ainut ongelma näyttää olevan että peurat ja kauriit tulevat ihmisasutuksen turviin ja tuovat näin pedot pihoihin. Juuri hiljan näin kolmen peuran tulevan omasta puutarhasta aamuyöstä ja jatkavan asutusta tietä pitkin eteenpäin. (Punkkitaksit liikenteessä). Myöhemmin oli aamulla vielä kaksi ilvestä tehnyt saman kierroksen puutarhamme kautta. Otin jäljistä kuvankin kun oli niin selkeästi painuneet silloin olleen sulan maan pohjaan.
Tolopan kertomus ei vain kerro kumpi on hidas ja kankea, käyttäjä vai saha? Oletan että käyttäjä on ainakin. Kun vasta jussina raivuullekkin tokenee.
Tyhjyyttä hatun alla kuvastaa myös into yrittää kääntää juttua riitaa haastavaan suuntaan vaikkaa aihetta ei ole olemassa. Minä en ole puolustellut raivaamista tylsällä enkä harittamattomalla raivaussahan terällä vaan peräänkuulutin vain työtapojen toisenlaistakin kantaa. Ettei aloitteleva mo esim. ala kauhistella noiden teknofriikkien tuhertamista asiassa joka ei sitä kaipaa likikään tuohon videonkaan esittämään malliin. Kun on uusi saha ja uusi terä siinä paikallaan kannattaa vaikka ottaa muutama kuva terästä uutena jos ei luota muistiinsa. Ja koittaa pitää se hyvin kevyillä toimilla samassa tällissä. Haritusta on vaikea kuvata mutta kuten Jätkä mainitsi on tuo milli varmaan lähellä huippuhyvää tasoa molemmille puolille. Mutta vähempikin piisaa eli ei kannata olla sen asian kanssa sen enempää huuli pyöreänä vielä ensimmäisiä palstojaan raivaillessa. Kokonaan lataksi se tuskin menee lainkaan mutta jos terä alkaa polttamalla mennä voi koittaa taitoaan harittaa tai sitten lampsia kauppaan ja ostaa uusi terä. Vanhan voi viedä vaikka sahan huoltoon jos siellä on asian osaava kaveri. Se vaatii kunnon metalliset harituspihdit ja hiukan mittailua työn kuluessa. Mutta valitettavasti ammattityö varmasti maksaa uuden terän verran.
Kyllä se tilhi koko terän vahvuudelta puuta syö ja nopsaan. Harrastushan minulle tuo mutta on tässä joku hehtaari taas tullut valmistakin. Ensin H-vallassa mutta nyt siis Pohjois-Satakunnan palstoilla. Ja siellä sitä kotvaksi riittää. Vielä kehun senverran sahaa että enpä ole aiemmin valjaissa olevaa sahaa nykäissytkään käyntiin. kun joku aina tuppaa häiritä puhelimella. Ego-Start on todella kelvä ja saha käynnistyy kuin unelma. Mistään sormen vahvuisista tikuista ei ole kyse. Aivan laidasta laitaan. Välistä vastaan tulee mielettömiä pajupuskia jotka kasvaneet ojan laidassa ensin maata pitkin ja siitä sitten ylös. Niissä hiukan tuppaa saada olla tarkkana ettei tule maakosketuksia. Versomisen vuoksi koittaisi aika tyynikin saada pois. Ja metsuri motokuskille vielä, tottakai minäkin teroitan joka tankillisen jälkeen. Kyllä kolmen tunnin sahailu aina parhaan terän vie. Mutta se tehdään vapaalla kädellä viilaten ilman mitään ohjureita. Silmä kertoo kyllä koska teräkulma on oikea. Pitääpä muistaa kuvata niitä ”tikkuja joita on tullut sahailtua. Peräst kuuluu ja näkyy!