Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Oksapuu: Liiallisella harsinnalla on seurauksensa. Onhan se ollut iso savotta, kun vuosikymmeniä on jälkiä parsittu. Niin myös uuden metsälain aikana, tai paremminkin sen seurauksena.
Timppa tuohon edelliseen. Onneksi olkoon vaan hyvästä puukaupasta. Ei kaikki olekaan niin hyviä kauppamiehiä, mutta et sinä sillä oletusarvolla voi kustantaa viljelyn kustannuksia.
Käsittämättömiä ne teille ovat olleet, kun olette kiinni menneessä, kuin täi tervassa, niin sanotusti.
Millähän tavalla alv vähennysten tekeminen ja kerryttämislaskelmat kuuluvat tähän käsiteltävään asiaan. Kysympähän vaan?
Ei pidä sortua kuitenkaan valkoisiin valheisiin. Voihan ilmaisen metsänviljelyn saada puukaupan yhteydessä ”ilmaiseksi”. Yhtiö vähentää kulut puutilistä ja onhan se siinä mielessä ilmainen. Mutta ei se ilmainen viljely ja hoito tule oletetusta jk:n alemmasta tuotosta, jota Timppa laskelmissaan osoittaa. On jopa mainostanut ilmaisena metsänviljelynä.
Jovain: ”Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi”.
Timppa: ”Saan siitä 300 m3 aukosta kokorunkokaupalla 300 x 58 =17400. Jos myyn saman puumäärän jatkuvalla kasvatuksella saan 240 x 58 =13920 + 60 x 20 =1200 yhteensä 15120”.
Laskelma osoittaa puiden olevan samasta aukosta, niin kuin osoittaa myös Puukin laskelmat. Molempien laskelmat perustuvat samoihin oletusarvoihin. Timpan laskelma tuottaa eduksi 2280 €.
Laskelmat ovat katteettomia laskelmia, joilla pyritään osoittamaan vain jaksottaisen paremmuutta.
Samoin on Puukin laskelmassa. Puuki saa eduksi 2800 €, jossa on mukana myös jk metsän aloituksen 80 mottia (80 x 20 = 1600). Ei kuulu tähän rahaan vaan on hyvitettävää jk puolelle.
Voihan sen ilmaisen viljelyn saada vaikka väitetystä jk:n alemmasta tuotosta. Tekisi mieli sanoa että höpö höpö!
Timppa: ”Ei kuvitteellinen. Näkyy tiliotteessa”. Niin ilmeisesti näkyy Puukillakin?
Mikä tekee samat puut, samasta aukosta ja samasta hakkuusta erihintaiseksi. Saadaan kuvitteellinen etu, katetaan viljelyn ja hoidon kustannukset, saadaan jaksollinen edukkaaksi, perustellaan katteettomilla tulonsiirroilla jne. Kiista näyttää teettävän monenlaista.
Käsittämätöntä on myös tuo Timpan kustannuslaskenta. Samat puut samassa aukossa. Kuvitteellinen etu, joka saadaan jk:n alemmista tuotoista?
Käsittämätöntä ML kollegion rummuttamista. Kasvatetaanko todella koivua ja mäntyä alikasvoksena tai 0.3 ha aukossa. Tai väkipakolla yritetään juurruttaa kuusi kuusen alle. Näillä ei ole tekemistä jk:n kanssa kuin kuvitelmissa ja tarjotaan vielä perusteluksi. Todellakin Jk menee tuon sukkesion mukaan, eli välillä on uudistettava.
Sori Puuki tuli virhe vahingossa, mutta eihän asia miksikään muuttunut.
Puuki: ”Hyvät erirakenteiset kohteet on melkein aina tulosta aiemmasta puun kasvatuksesta”. Näin, voi olla myös taimiston tai nuoren metsän vapauttaminen. Ei kannata lähteä perustamaan, huonosti on perusteltua myös kehityskelpoisen taimiston raivaaminen moton tieltä. Kysymys on harsinnasta, joka on jossain vaiheessa ollut kiellettyä.