Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole olemassa parempaa kantohintaa, paremminkin on olemassa alempi kantohinta, siihen nähden, mitä jk:lla tuotetaan. Että paremmalla jaksottaisen hinnalla katettaisiin uudistamisen kulut. On arveluttavaa näin väittää, myös jk:ssa tehdään puukauppaa ja maksetaan selirahaa. Säästyy uudistamisen ja hoidon kulut, myös tuottamaton aika. Aivan perustellusti voidaan väittää myös, että kulut kattavat mahdollisen kokonaisaleneman, joka ehkä jk:n kasvussa menetetään.
Mikä sitten on se oikea vertailu. Eiköhän lopulta kysymys ole samasta asiasta. Myös Arvo Kettunen osoittaa sen metsäfilosofiallaan, kuutioina ja euroina. Tukin tuottaminen kannattaa ja onko sillä lopulta väliä, tuotetaanko jatkuvana, jatkettuna tai lyhytkiertona. Metsänhoitotavassa on eroa ja kannattaako siitä kiistellä. Jos häviää puustopääoman tuotossa, on siellä merkittäviä etuja hoidon puolella.
Valitettavasti ei ole antaa lukuja, ei ole muuta kirjanpitoa kuin verokirjanpito. Käsitys kuitenkin on että saman tuottavat hoitomuodoista riippumatta. Tavan metsissä tilanne on aika paljon heikompi mitä täällä kerrotaan. Myös metsien tuotto on huomattavasti heikompaa. Voi olla, että houkutus tinkiä kustannuksista on olemassa ja laki sen sallii, mutta onneksi eivät ole jk metsiä, tai sitten ovat. Tuskin on tarpeen arvailla minkä hoitomuodon kustannuksella.
On kyseenalaista verrata huipputuottoja keskiverto tuottoihin, joita kaiketi Arvo Kettusen taulukot ja maapohjat ovat. Tuskin niin tekee tutkimuskaan. Jos näitä käydään laskemaan, voi mennä vielä paremmaksi ja ihan todellisina tuottoina. On hyvä että selvitetään ja ilman mitään asenteellisia kytköksiä.
AJ: ”Eihän 7 huono ole jos sen pystyy pitämään yllä lähes ilman kuluja”. Näin on, mutta tuskin on tarvetta kokeiluun, sillä menetelmä on ollut käytössä jk sulkuun asti. Ja kun sitä kokemustietoa ei ole, voi jäädäkin kokeiluksi. Tulee kalliiksi, kun ensin kokeillaan ja sitten viljellään, on systeemi aika pitkän ajan vajaakäytöllä.
AJ: Pidän uusiutumattomia lakirajoja vajaatuottoisina ja peitteisen metsänhoidon edellytyksenä valmiita taimistoja ja valmiina olevia uusiutuvia metsiä. Jos hoitomuodot halutaan pitää erillään, näin tulisi toimia, että myös peitteisen metsänhoidon edellytys täyttyy. Mieluummin tietenkin hoitomuodot pitäisi yhdistää ja luokitella metsänhoito uudelleen siltä pohjalta.
Eräänlaisesta jk sulusta on kysymys. Metsänhoitoa käytetään sulkuna edistämään puuhuollon logistiikan toimivuutta. Metsänhoidollisesti se on arveluttavaa. Niin paljon kuin näilläkin palstoilla käytetään painoarvoa peitteisen metsänhoidon toimimattomuudesta. Osuu se oikeaan, mutta valitettavasti lain virheelliseen tulkintaan peitteisestä metsänhoidosta.
Ennen jk sulkua metsänhoito perustui vielä edellä mainittuihin lähtökohtiin. Valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät kuuluivat peitteiseen metsänhoitoon ja uusiutumattomat ohjattiin jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Pitkän sulun aikana kaikki ohjattiin sitten jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Nyt tätä sumaa ollaan purkamassa, mutta alkuperäisiä lähtökohtia ei kunnioiteta. Vaan jonkin laisena korvaavana vaihtoehtona lakiin, peitteinen metsänhoito halutaan säilyttää edelleen jaksottaisen metsänhoidon piirissä.
Voihan se olla, että peitteinen (jk) vaatii vielä tarkentamista ja että lähtökohdat voivat olla väärät. Valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät luetaan jaksottaiseen metsänhoitoon ja uusiutumattomat pienaukot ja poimintahakkuut luetaan peitteiseen metsänhoitoon, kun pitäisi lähtökohtaisesti olla juuri päin vastoin. Peitteiseen uudistuvat ja jaksottaiseen uusiutumattomat. Pienaukko ja poimintahakkuut ovat lähinnä uudistushakkuita ja ne luetaan tällä hetkellä kasvatushakkuiksi.
On vielä tänäkin päivänä metsiä, jotka joskus 60-70 luvulla liiallisen harsinnan seurauksena tuomittiin rauhoitettavaksi. Seikka, joka tänäkin päivänä on tulkinnan varainen. Siihen ehkä vaikutti enemmän annettu julkilausuma ja sitä seurannut jk sulku, kuin toteutunut metsänhoito. Siihen aikaan viranomaisohjauksen eli avohakkuun sijaan, metsiä ohjattiin myös edelleen kasvatettavaksi. Kysymys ei voinut olla metsien hävittämisestä, vaan metsien tuottokuntoon saattamisesta. Siihen nähden 2014 voi olla vielä liian aikaista ja vaikeampi toteuttaa, hyvin vähän on valmiita jk metsiä olemassa mistä jatkaa.
