Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole havaintoa jk:n utopistisista ja mielikuvituksellisista haaveista. Tuskin on tarvetta vaahdota joutavia.
Höpö Höpö, ainoa turvaamistoimi tuntuu olevan avohakkuuttomuus ja sen käyttökohteiksi luvataan vain puistoissa maisemassa suojavyöhykkeillä julkisyhteisöissä rämeillä jne. Ei metsätaloudessa.
Gla: ”Jos tuossa kohtaa saadaan ovi raolleen, on entistä kovempi työ torjua jatkuvasti kovenevat vaatimukset”. Mitkä vaatimukset, jk metsänhoito on lailla turvattu vaihtoehto suomalaiseen metsänhoitoon. Jos ei vielä kaikilta osiltaan toimivassa muodossaan, esim. sen luokittelussa on puutteita. On kuitenkin metsänomistajalle turvattu vapaa valintainen metsänhoidon vaihtoehto, tuskin raadin on syytä mennä sitä rajoittamaan.
Onhan se vähän kyseen alaista vahtia lakia ja hoidon ohjeita ja estää metsänhoidon toteutuminen. Vaaditaan tiukkaa lain tulkintaa ja pidetään kiinni (vähintään yhtä tiukasti) metsänhoitoa jakavasta jk metsien avohakkuuttomuudesta. Niin kuin siitä luopumalla metsänhoito jollain tavalla muuttuisi jk metsiä suosivaksi? Tuskin kuitenkaan, parempi vaihtoehto olisi esim. hoitotapojen yhdistäminen. On sitten itse kunkin metsänomistajan vapaassa valinnassa mitä tekee.
Sitä teidän pitää kysyä itseltänne. ”Kiellot” nähdään uhkana ja reakoidaan sitten sen mukaisesti, asetetaan rajoituksia. Ainakaan omassa toiminnassani en ole niitä noudattanut. Olen uudistanut vanhoja kuusikoita n. 15 ha avohakkuuta hyväksi käyttäen (vaihtoehtoinen tapa) ja välttänyt katastrofin, joka jk metsille lain ja asetusten varomattomasta käytöstä olisi ollut tuloillaan?
Kysymys ei ollut mistään ”termien kanssa säätämisestä”, vaan ihan metsänhoidosta. Huonommin toimivasta vaihtoehdosta paremmin toimivaan vaihtoehtoon. Lain suositusten mukaisesta vaihtoehdosta vaihtoehtoiseen tapaan toimia.
Tuo termien kanssa säätäminen näyttää olevan juurikin päin vastoin. Ei voi välttyä edelleen sulussa pidettävästä metsänhoidon vaihtoehdosta. Gla: …”päättäjät luulevat vastoin parempaa tietoa, ettei ongelmia ole ja hyväksyvät rajoitettuja menetelmiä”…
Eiköhän ole paikallaan, että annetaan ”kaikkien kukkien kukkia”. Kukaan ei huvikseen metsiä kasvata, ei ainakaan ”rajoitettuja” metsänhoidon menetelmiä. Aika härskiä, ei voi välttyä jopa sisään rakennetun kartellin makua.
No hyvä, ei ole jäänyt epäselväksi, kysymys on myös siitä, miten täällä toimitaan. Voidaan toimia myös vaihtoehtoisella tavalla, ei se tarkoita vielä lain ja mh. ohjeiden rikkomista. Toisaalta on mentävä aika kauas taakse, joskus 60-luvulle, ennen kuin pääsee vastaavaan tilanteeseen. Avohakkuuton vaihtoehto ei vielä silloin ollut esillä.
Aika huonosti tunnen eroa jaksollisen metsänhoidon ja jatkuvan kasvatuksen välillä. Samoista elementeistä koostuvat molemmat. Jos erottavana tekijänä pidetään avohakkuutonta vaihtoehtoa, se tuskin riittää määrittämään metsänhoitoa. Metsänhoidon ohjeet ovat suosituksia ja mikään ei estä aloittamasta jatkuvaa kasvatusta vaikka avohakkuusta. Se, että vastustetaan, kysymys on enemmänkin kulissista (jäänne) suomalaisessa metsänhoidossa, jolla hoitomuodot pyritään pitämään erillään. (”Tarkoittaa hoitomuodon sulkemista ulkopuolelle”) Lisäys.
Mikä rajakohta se on avohakkuuton tai avohakattava metsänhoidon vaihtoehto? Metsänhoidossa on näitä rajakohtia muitakin, kuten lyhyt kierto tai pitempi kierto, alaharvennus tai yläharvennus. Uudistuuko maapohja vai eikö uudistu. Kaikki määrittävät ja kaikilla määritellään metsänhoitoa jollain tavalla. Mikä rajakohta se on 0.3 ha määrittelemään metsänhoitoa. Se vaan on, kun se raja on jollekin kohtaa pitänyt laittaa. Sama on poimintahakkuussa, jossa jk metsän uudistuminen on määritelty, riippumatta siitä, uudistuuko metsä vai eikö uudistu?
