Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jk aloituksen puustopääomaa ei voi laittaa harsinnan kustannukseksi, niin Olli Tahvonen tuolla linkissä viestittää. Tuskin on myöskään väitetyistä ylimitotetuista harsintaa kuormittavista kustannuksista, kuten jk metsän hoidon kustannus, puunhinta, korjuun kustannus tmv. ei investoinnista tai kulusta, vaan on jk aloituksen puustopääomasta, joka on tuloutettavissa.
Tuskin avohakkuutonta metsänhoitoa on olemassakaan. Tieteellistä tutkimusta tehdään, mutta käytännössä vähemmän. Kujala myöntää myös avohakkuuvaihtoehdon, eiköhän vaihtoehdot löydy sieltä välimaastosta. On myös uudistettava jossain vaiheessa, ei voida pitkittää, se on metsänhoidon kannalta välttämätöntä, toteuttaa myös niitä luontaisia vaihtoehtoja.
Timojen jk malli on selkeä. Lähtee nollatilanteesta ja päättyy nollatilanteeseen, on vertailtavissa ja vertailu voi jatkua uudesta nollatilanteesta.
Eihän yhden kierron vertailuun ei voi ottaa kahta nollatilannetta tai perrustella jollain hoitotöiden puutteella. Niitä ei yksin kertaisesti sulkeutuneessa jk metsässä ole. Jk:n kontolle ei voi ottaa uuden metsän perustamisen taimikon kustannuksia.
Timpan malli on selkeä, tulot-menot. Jos siinä otettaisiin jk vaihtoehto todellisilla arvoilla huomioon. Timpan harsittujen metsien lähtötilanteen kyllä ymmärtää, mutta on myös tuottavia metsiä, joita voidaan ottaa, on voitu ottaa, jk tuoton piiriin. Saavuttaa parhaimmillaan jopa tuplat, ainakin eurotuottoina, jos sitä verrataan pitkän taantuman avohakkuisiin. Timpan metsänhoito ei ole sellaista.
Edelleenkään jk:n 10000 alkupääoma ei ole kulu, laskelman toisen vaihtoehdon viljelyn kustannukseen 1200 rinnastettava kustannuserä. Vaan hyväksi luettava pääoman tuotto, joka on realisoitavissa milloin hyvänsä. On olennainen tekijä kustannusvertailussa ja sitä käytetään vertailussa tulonsiirtona jaksottaisen vaihtoehdon hyväksi. Timpan laskelma perustuu jk:n osalta arvioihin ja tulonsiirtoihin sekin ja yhteen Lapinjärven jk-koealueen kasvulukemaan. Tuskin voidaan yleistää senkään osalta.
On hyvä että pääsi HS:n palstoille. Suomalaisessa metsänhoidossa ei voi olla vain yhtä hyvää. Tarkastelumetsän 300 mottia on vielä hyvässä jk-asennossa, jossa riittävällä puustopääomalla ja hyvällä prosentilla voidaan tuottaa tukkia. Tuskin Visan ilmoittamat tukkiprosentit jopa 90+ ovat keskimääräisiä tai Timpan ilmoittamat alemmat puun ja korjuun hinnat, ovat nekään keskimääräisiä. Kysymys on euromääräisistä tuotoista ja en lähtisi tuotantotapojakaan kovin jyrkästi eriyttämään toisistaan.
Lopeta jo Puuki, menee liian vaikeaksi, tässä ei enää hitaammat (allekirj.) kestä mukana. Mihin sitä 10000 euron puustopääomaa pitää kuolettaa, on Arvometsän laskelmassa 200 kuution puustopääoma, jolla tuottavat. Yltää hyvin 1/3 osan tuottoon, n. 5000 euron tuottoon, 50 euron kuutiohinnalla, 15 vuodessa. Puuston alkupääoma oli 300 mottia.
Tiukkaa tekee raadilla hyväksyä faktaa. Puuki laatimasi laskentaesimerkki: Puusto 270 mottia, jäävä puusto 20 mottia. Hakattava puusto pääasiassa männikköä ja jäävä puusto alikasvoskuusikkoa. Mitä muuta jos ei jaksottaista metsänhoitoa. Vertailet jaksottaisen alikasvoksien tuottoa jaksottaisen avohakkuuvaihtoehdon tuottoon. Vertailu voisi olla paikallaan, jos vertaillaan taimistoja keskenään, luontainen versus viljelty taimisto. Hoitomuotojen tuoton vertailu, aloituksen puustopääomiltaan putsattu vaihtoehto on huono ja tuottamaton vaihtoehto.
Visa olet kertonut pettymyksesi kuusen luontaisesta uudistamisesta siemen/suojuspuuston avulla. Ei ole jk metsänhoitoa ainakaan vertailumielessä. Niin ei Puukin laskelmissakaan, on männikön kaksijaksoisesta kuusen alikasvoksesta.
Arvometsän laskema on oikein. Mistä se lähtöarvo otetaan, jos ei päättyneen kierron puustopääomasta. Samasta puustopääomasta lähdetään myös jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdossa. AJ ei olettamusten ja arvioiden perusteella.
