Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
”Ei niitä suosituksia aina noudatettu”. Ei noudatettu ja ei siihen aina ollut aihettakaan. Sen aikaisissa rauhotetuissa metsissä oli puustoa tuplat nykyiseen sallittuun verrattuna. Rauhoitus tehtiin metsien hävittämisestä, parhaan puuston poimimisesta eli metsän hävittämisestä ja metsä määrättiin uudistettavaksi. Täällä hetkellä ei rauhoiteta, vaikka puusto sallitaan tuplasti alemmalle tasolle ja käytönnössä ohjataan uudistettavaksi. Mitään ei ole opittu harsinnasta, vaikka astetta kovemmat otteet on otettu käyttöön.
Nuorempi sukupolvi näistä metsänhoidon ongelmista ei edes tiedä ja se kertoo enemmänkin siitä, miten kauan tämän tyyppiseen metsänhoidon roblematiikkaan on käytetty aikaa. Vielä niitä jk metsiä on olemassa ja nimen omaan vakiintuneita ja optimituotossa olevia jk metsiä. Tuskin ovat saavuttamattomissa, mutta voisi olla myös eduksi asettaa näytille, kun kovin kyseenalaiseksi ja saavuttamattomiksi osoittautuvat. Ja nimen omaan vakiintuneessa ja optimituotossa olevia jk metsiä tai metsäalueita, näytille hoitomuodon mukaisesti leimattuna ja mitattuna. Ongelmatonta tuskin tämäkään olisi, aiheuttaisi ruuhkaa, mutta ainakin mielenkiintoa herättäisi.
Metsänhoidossa saa sitä mitä tilaa ja selitykset vapaamatkustajista jatkuvat. Metsiä ei pidä hakata vajaatuottoisiksi. Siitä samaa mieltä, mutta turvassa ei ole myöskään jaksottainen metsänhoito. Avohakkuu tuottaa vajaatuottoisuutta ja paljon harsitaan/putsataan myös jaksottaisen metsiä, että paikallaan olisi kestää asiassa. Metsien tilasta ollaan huolissaan ja sen saadut tulokset ovat osoittaneet.
Kiitos kysymästä ja hyvinkin tasapuolisuuden nimissä on vastattava että höpö höpö. Jaksetaan mussuttaa selvässä asiassa ja kuvitellaan päästävän alun alemmasta tuotosta vapaamatkustajina. Se ei ole ratkaistavissa vaihtoehtoisilla sijoitustuotoilla tai kierrätyksen lopun paremmilla tuotoilla. Ovat väittämiä, hyvässä kasvun ja tuoton vaiheessa olevia metsiä ei kannata avohakata. Kasvatusta voidaan jatkaa ja tarjolla oleva metsien potentiaali kannattaa hyödyntää. Avohakkuussa se menetetään ja varsinkin huono kuntoisissa ja vajaatuottoisissa metsissä, se hyödynnettävä potti ei ole kummoinen.
Jk metsän kasvatuksessa ei ole aikajännettä, jk kasvatus on jatkuvaa ja tuo 200 m3/ha keskipuustona oli jo 50-60 luvulla, aikana jolloin hoitomuoto oli vielä hallussa ja niillä puustopääomilla hoitomuotoa toteutettiin. Jo siihen aikaan valopuiden uudistaminen toteutettiin avo ja siemenpuuvaiheen tai esim. kaistalehakkuiden kautta. Nykyisellä metsämies/nais/sukupolvella ei ole käsitystä jk metsän kasvatuksesta ja väittämät ovat sen mukaisia. Jk ei ole metsän harventamista harvaksi, ei varsinkaan harventamista tasaharvuiseksi. Sillä matkitaan jaksottaista metsänhoitoa. Ei myöskään uudistamista paljaaseen maahan. On ennen kuulumatonta, että jk metsänhoitoon ei kuulu valmistaimikot, ei myöskään edelleen kasvatettavat uusiutuvat metsät.
Onhan 15 motin keskikasvu tavoiteltava ja saavutettavissa, niin myös jk metsänhoidossa, mutta ei ole sillä kuitattu, että kehutaan huipputuotoilla. Metsien keskikasvu on 4.5 ja keskipuusto 122 mottia hehtaarilla. On siinä kirittävää ja keskikasvusta toinen puoli, kiistatta siitä paljon on vajaakäytön puolella. Tällä hetkellä vaaditaan metsien hakkuiden vähentämistä (ilmasto), mutta tarve on myös lisätä, ihan metsien lähtökohdista lisätä metsien kasvua. Jos lisättäisiin muutamalla kymmenellä kuutiolla keskimääräistä puustoa hehtaarilla ja suunnattaisiin se lisä metsien vajaatuottoon. Ehkä sillä olisi vaikutusta kiistassa ja laajemminkin metsänhoidossa.
Myös jk:n tuotto on sijoitettavissa ja sekin raha tuottaa, vastineeksi vaikka vähäisille hoitotöille. Jk:n pääoma (puusto) on metsässä ja sekin pääoma tuottaa rahaa. Versus heti aukontekohetkestä lähtien ja sitä ei voida osoittaa tuottamattomaksi. Valikoidulla optimituotolla ja hyvällä laatu ja hintasuhteella tuottaa.
