Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Saahan sitä kuseksia omille kintuilleen ja kehua vaikka kohteen erinomaisuutta. Ei tule mieleen, että avohakkuuttaisin tuottavan jk metsän, laittaisin puut pinoon, jotka tuottavat. Ei kelpaa nekään hoitamattomat miljoona hehtaaria, kyllä ne kuuluvat heille, jotka täällä metsänhoidon erinomaisuutta kehuvat. Voihan se olla, että pikku hiljaa roolijaot, jotka askarruttavat, alkavat asettumaan kohdilleen.
Ei olla metsänhoidossa vielä päästy niin pitkälle, että jaksottainen metsänhoito olisi jk metsänhoitoa. Paljon on vielä sovellettavaa, mutta epäselväksi tuntuu jääneen esim. riittävät puustopääomat. Eiköhän Perko ole kertonut käyttämistään puustopääomista 2/3 osaa, on samat kuin Arvometsän ”tiimin” käyttämät. On hyvä vastine lain ja esim. Visan perään kuuluttaman vajeen ja myös niille ”palopuheille”, joita täällä tarjoillaan. On sitä myös talouden osalta. Arvometsän laskelma lähtee nolla tilanteesta ja päätyy nolla tilanteeseen ja antaa selkeän edun jatkuvalle kasvatukselle. Puukin olisi syytä uskoa jotain muutakin, ei vaan omia laskelmiaan.
Kasvatuksen jatkamista ei pidetä puhdasoppisena jatkuvana kasvatuksena. Voidaan hysyä, mikä sitten on puhdasoppista jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvaan kasvatukseen on aina kuuluneet avohakkuut, ei siinä mitassa kuin jaksottaisessa metsänhoidossa, mutta aina kun metsän tila on sitä vaatinut. Kasvatuksen jatkaminen ei suinkaan tarkoita metsän kasvun hiipumista, vaan kasvatuksen jatkamista. Ja ei vaan kasvatuksen jatkamista, vaan myös metsän uusiutumista. Se pitää hyväksyä ja aina voidaan mennä avovaiheen kautta. Logistiikaltaan jk hakkuut eivät juurikaan poikkea jaksottaisen hakkuista.
Tämä nyt oli sellainen puolihuolimaton kannanotto ”puhdasoppisesta” jatkuvasta kasvatuksesta. Mitä se voisi olla, mitä oli ennen jk sulkua ja mitä se voisi olla sulun jälkeen. Jos alan gurut tämän vertailun tekisivät, voisi mennä puoleen jos toiseen. Myös Arvo Kettusella on vahvaa näyttöä.
Mehtäukko ja Visa ovat oikeassa siinä, että menetelmää käytetään hyväksi ja lain ja metsänhoidon suositusten turvin jk metsien puustopääomat putsataan. Olikohan tarkoituskaan, että jk metsät tuottaisivat ja tällaiset maisema ja suometsä viittaukset ovat kliseitä, joilla menetelmän käyttöä pyritään rajoittamaan. Arvometsän käyttämä 1/3 osan poistuma korjuussa on valinta, jonka metsä kestää ja jäävä puusto 2/3 osaa on puustopääoma joka tuottaa. 2/3 osan poistumat korjuussa, ainakin pystymetsään tehtynä, ovat usein metsän tuhoksi. Mallia (tuo putsaus) jk metsän hoitoon ei ole katsottu ainakaan jaksottaisesta metsänhoidosta, jossa puuta tuotetaan 2/3 osan puustopääomilla. Mitkä sitten ovat ne tarkemmat lukemat, mutta ainakin näin periaatteessa.
Onhan siitä jk:n uudistumisesta kannettu huolta, jopa siinä määrin, että puustopääomat on pudotettu liian alas. Vajaatuottoinen metsä ei tuota ja onhan vajaatuottoisuuden haitoista luetteloitu täällä melkein loputtomasti. Kasvun hiipuminen jk metsissä, oiskoon viimeisenä porttina, sitäkin on käytetty. Puustopääoman tuplaaminen auttaa metsänhoidossa, niin jk metsissäkin. Ei saanut metsäviranomainen kaikkia ”vajaatuotoisia” metsiä korjuuseen, vaikka sitä 40-50 vuoden ajan toteutettiin. Tällä hetkellä vieläkin, joskus 15 vuotta sitten metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämä metsä tuottaa. Toinen korjuu on ajankohtainen lähiaikoina ja seuraava 15-20 vuoden kuluttua. Kasvun hiipumisesta ei ole merkkejä, metsä täyttyy seuraavaan korjuuseen ja edelleen seuraavaan kiertoon.
Onnittelut vaan Visalle hyvästä tuloksesta, joka on puhtaasti jaksottaisesta metsänhoidosta. Ei mistään tuloeroista, joita jopa laskennallisesti tarjoillaan tällä palstalla. Myös jk metsänhoidolla on tuloeronsa ja ne määritellään eri tavalla.
Ihmetellään kun jk ei ole yleistynyt, siihen voi olla ihan ymmärrettävät syyt. Jk metsänhoito luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaksi ja laissa jk metsänhoitoon on varattu nämä poiminta ja pienaukko hakkuut. Eihän se näin mene, jos halutaan sekaannusta ja hämmennystä metsänhoitoon, voihan sen näinkin tehdä. Mutta tuskin valmista tulee, päällekkäisiä ovat ja kahdessa eri hoitomuodossa käytetään. Parempaan lopputulokseen päästäisiin, jos luokiteltaisiin erikseen, mikä on luontaista metsänhoitoa ja mikä on keinollista metsänhoitoa. Ennen jk sulkua näin toimittiin. Uusiutuvien ja kasvussa olevien metsien kasvatusta jatkettiin ja kasvussa hiipuneet metsät uudistettiin. Jk sulku sitten muutti kaiken, sen jälkeen tehtiin vain aukkoa ja vain aukkoa. Nyt on vaikeuksia hahmottaa mistä jk metsänhoidossa on kysymys ja niin väittäisin, tuskin tällaisena sekasikiönä metsänhoidon luokitus tulee toimimaan.
Näkeehän tuon metsän kasvun alijäämän myytävistä metsätiloista ja eivät ole mitään jk tiloja. Putsattuja ovat ja 10 – vuodessa monasti ovat jo toistamiseen myynnissä. ”Raadosta” saa vielä hyvän hinnan. Harsintajulkilausumalla alkaa olla uutta tilausta.
Noihin Visan kiertoaikoihin. Tavan metsissä Visan kiertoajat eivät pidä paikkaansa, on tuplattava ja pohjoisessa vielä enemmän. On kyseenalaista yleistää huipputuottoihin, niistä kun otetaan tuplat pois ja hyvän miehen lisät, ollaan jo paljon lähempänä. Kysymys ei myöskään ole nykymenetelmistä, ne ovat yleisesti käytössä.
AJ: Jk on tietoisen vaihtoehdon tulos.