Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tiedä onko jk. hakkuut yleistymässä, mutta ainakin jaksollisiin metsiin hakataan kesken kasvuisia ”jätemetsiä” ja aukkoja. Antaahan uusi metsälaki siihen mahdollisuuden, vilkastuttaa mm. metsätilakauppaa. Puut pinoon ja tila myyntiin.
Tuo Puukin vanhan metsälain määritelmä vajaatuottoisesta tuntuu hyvältä määritelmältä ja tuntuisi riittävän myös jatkuvan kasvatuksen osalta. Tuskin on tarvetta mennä uuden metsälain lakirajoille, jota voidaan pitää jo metsän hävittämisenä.
Uudessa metsälaissa mennään PPA lakirajat edellä ja sen lisäksi runkoläpimittaluokat poistettiin. Riittäisi hyvin Puukin vanhat rajat ja että lakirajojen sijaan otettaisiin taimistot. Säästettävät hyvät taimistot, niitähän metsissä riittää ja muodostuu koko ajan lisää. Tuskin niiden muodostamiseen on uutta metsälakia tarvittu. Vanha oli riittävä taimistojen synnyttämiseen. Oleellista on, että metsää voidaan säästää, ei hakata kesken kasvuisena, niin kuin tällä hetkellä tehdään ja hyvienkin jk. mallien ohessa, uutta metsälakia käytetään säälimättä bisnekseen.
Näinhän se on, ainahan sitä löytyy huomauttamista puolelta jos toiseltakin. Vaikka huonolaatuisista ja lengoista räkämänniköistä, niitä on tai korjuun tieltä paljaaksi raivatuista tai korjuun tuhoamista taimikoista. Käyppä niitä sitten laskemaan. Eiköhän suomen metsillä ole loistava tulevaisuus edessään, kunhan ensin pahimmasta järkytyksestä selvitään.
Toimiva kilpailu edellyttää toimivan vastakkainasettelun. Siinä mielessä vastakkainasettelu ei voi olla turhaa. Se on välttämätöntä, eihän voi olla niin, että vastakkainasettelun osapuolet ovat samaa mieltä ja kehuvat toisiaan. Siinä mielessä vastakkainasettelu on suorastaan sairasta. Tasapaino puuttuu ja kiusatut suorastaan puolustavat kiusaajaansa.
On aika paljonkin sama asia kuin konsensuksessa. Saavutti lakipisteensä, jossa ainakin metsäpuolella maksaja imettiin kuivaksi ja yhteiskuntahyvän puolella syntyi epäilys riittääkö rahat. Eivät riittäneet. Tällä hetkellä on saatu hieman oikenemaan, mutta vain rajoitetusti ja voi olla että väliaikaisesti.
Metsäklusterissa vastakkainasettelu perustuu maksatukseen ja kilpailun puutteeseen. Klusteri nähdään etuutena, mutta vaihtoehtoinen metsänhoito jo uhkana. Kysymys on aika paljonkin isommasta asiasta kuin metsänhoidosta.
Menee samaan sarjaan joutavien puiden kanssa metsässä, kuin joku pihlaja tuomi lepät jopa haapa. On kuitenkin erikoispuuta, jolla on pitkät perinteet. Kelona tai kuivattuna erinomaista väriltään punaista. Voi yhtyä Jätkän vedätykseen puusepän puuna ja koristeveistoon. On käytetty aina tarvepuuna erilaisiin tarkoituksiin.
Raita sotketaan usein toiseen saman sukuiseen puuhun eli halavaan. Tai oikeastaan halavan olemassa oloa yleisesti ei edes tiedetä. Esiintyy samoilla alueilla raidan kanssa, enemmän kuitenkin virtaavilla paikoilla kuten puron ojan varsilla. On vielä nopea kasvuisempi ja enemmän hyvää runkopuuta (tukkia) muodostava kuin raita.
Halava voidaan erottaa muutamista erityispiirteistä, mutta varmin tunnistamismuoto on kukintotuppelot, jotka halavalla roikkuvat vielä syksyllä puussa lehden lähdön jälkeen. Raidalla ne tippuvat jo kesällä.
Mitä tekemistä Auervaaroilla Rasputiineillä tai Visakallolla on monokulttuurin kanssa. Koplataan jatkuva kasvatus jaksolliseksi metsän kasvatukseksi. Eiköhän sentään kestetä monokulttuurissa ja yhden puulajin metsissä, mitä jaksollinen metsän kasvatus on ollut. Metsänhoidon kannalta on toki tervetullutta sekametsät ja niiden uudistaminen avoimien alueiden kautta, olipa jatko sitten jatkuvaa kasvatusta tai jaksollista, itse kenenkin tavoitteiden mukaisesti.
Tiedä tuosta Visakallon EU-ahdingosta. Parlamenttiin on nyt valittu uutena Teuvo Hakkarainen, kunnon änkyrä ja metsämies, joka on ilmoittanut parlamentissa keskittyvänsä metsäasioihin hoitamiseen. Siihen hänellä on erinomaiset mahdollisuudet elämän työnään sahurina ja metsäasioihin muutenkin hyvin läheisesti liittyvänä henkilönä. Keski-Suomesta parlamenttiin valittiin myös Mauri Pekkarinen, jonka ansiot metsäasioihin ministerinä ja poliitikkona tiedämme.
Että on siellä metsäasiat nyt edustettuna, ainakin heidän toimestaan. Tiedä sitten meneekö metsälehden agendalla, niin kuin paineet tuppaavat olemaan, vai nähdäänkö metsäasioita myös laajemmin. Paineita siihenkin suuntaan on.
Ainakin lehtitietojen mukaan kuolan päästöjä alennettiin merkittävästi.
Eihän metsäsota ole miksikään muuttunut. Jatkuva kasvatus laillistettiin metsälakiin, mutta metsäsota jatkuu edelleen.
Käynnistyi harsintajulkilausumasta. Vielä 80-luvulla haastettiin metsänomistajia käräjille metsänhävittämisestä. Metsän kasvattaminen nähtiin metsän hävittämisenä, mutta sen saman metsän avohakkaaminen ja auraaminen ja taimien istuttaminen ei sitä ollut.
Jk metsän kasvattaminen nähdään edelleen kielteisenä. On metsälain mukaista toimintaa, mutta lakirajoilla, samoin kuin keskenkasvuisten metsien avohakkaaminen tuskin sitä enää on. Pidetään kuitenkin metsälain mukaisena toimintana ja kielletystä tulikin sallittua ja eihän niitä metsäkäräjiäkään enää ole ollut. Kaikki käy.
Kannattaa hyödyntää, nyt on otollinen aika rikkoa maanpintaa. Kuusella ja koivulla on runsas siemenvuosi tänä vuonna ja männyllä on tulossa ensi keväästä vuoden päästä.
Ei tarvitse parasta maksaa, riittää maanpinnan rikkominen. Isännän linjan koneilla onnistuu oikein hyvin. Ennen ajettiin risukarhilla tai kylvettiin sänkipeltoon tai kaskeen. Onnistui sekin.
