Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se on Visakallolta jäänyt huomaamatta, että metsätaloudessa kaikki pyörii yhden asian ympärillä. Se ei kuitenkaan estä vastata hölmöihin kysymyksiin, ja nauttia hiljaisuudesta.
Pitäisi mehtäukolle vähin erin avautua mitä tarkoittaa korjuun kilpailun puute. Se nostaa korjuun hintaa ja alentaa puun hintaa. Metsänomistajien sulkemista on vaikea perustella muuten kuin vasemmiston yhteiskuntahyvänä. Mistäpä sitä muualta mitataan kuin puujalasta. Näemmä voidaan perustella jopa maailman markkinahinnalla ja sen kilpailukyvyllä, mutta ulos mitataan kuitenkin puunhinnasta. Liikkumavaraa tuntuu olevan.
Isotee herättää kysymyksiä. Olematon korjuun 0.95 – 1.50 % katteella mitattu hinta ja alhainen puunhinta, vievät samaan suuntaan, mutta ovat kuitenkin jyrkästi ristiriidassa keskenään. Luulisi alhaisen korjuun kustannuksen antavan tilaa puun hinnalle, mutta näin ei kuitenkaan tapahdu.
Minne valuu korjuun, myös kuljetuksen säästyneet eurot. Ovat kuitenkin puolet puun hinnasta ja yleiskustannuksineen menee yli. Yleiskustannuksiin kuuluu metsäosaston ylläpidon kustannukset ja myös korruption kustannukset, niitäkin on. Vai onko kalusto ja sen ylläpito yksinkertaisesti niin kallista, että kate jää pakostakin alhaiseksi. Vai jääkö kilpailun puutteeseen. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta em. korjuun, klusterin sisäistä kilpailua, jota luonnehditaan sairaan kovaksi.
Marginaalia on, mutta sitä ei vaan jää käytettäväksi. Toisaalta tämä on helppo rasti, metsänomistajat maksavat ja hinnasta ei tarvitse kilpailla. Kuitataan puun hinnasta, mutta myös urakoitsijoiden katteesta. Näin Metsuri motokuski vahvasti osoittaa. Teollisuus ajaa vahvaa ja toimivaa klusteria, jolla varmistaa puun saantinsa.
Eihän kilpailun toteutuminen tarkoita sitä, että tarvitaan erilliset ohjelmistot ja kauppatapansa. Vaan, että mennään samalle ohjelmistolle ja kauppatavalle. Eli osapuolet kehittävät ja sopivat siitä, että myös metsänomistajat voivat toimia samalla sopimuksella.
Tästä ei pidä tehdä liian vaikeaa, onhan myös metsänomistajalla oltava tämä mahdollisuus. Oltava senkin suhteen, ettei päästä syyttämään monopolista kartellista tai mahdollisesta muusta.
Ei toteudu kuitenkaan hetkessä, on metsänomistajan vallassa, toimittaako puunsa itse, yhteistyökumppaninsa kautta tai ottaako palveluna. Näinhän se toimii tälläkin hetkellä, mutta erillisillä sopimuksilla.
Vie aikansa, ennen kuin metsänomistajalla on valmius toimia klusterissa, siihen kuuluu motot ohjelmistot mittaus ym. ja teollisuuden esittämät vaatimukset.
Kiinnostaako kilpailu vai ei kiinnosta. Metsälehden agendaa ei tunnu kiinnostavan. Pidetään vaan kiinni näistä klusterin solmukohdista, monopolista ja kartellista, kuin myös pystykaupan kytkystä, korjuupalvelusta, josta on kilpailuviranomaisen päätös ja puhutaan korruptiolausekkeesta.
Saa nähdä miten Mhy pärjäilee, on jäämässä nopen osaan, korjuupalvelua vain rajoitetusti ja hoidon työt ovat valumassa puutavarayhtiöille.
Metsuri motokuski: Pidän metsänomistajien neuvotteluvarana korjuun kustannuksia, jotka metsänomistajat maksavat viimeistä kalikkaa myöten. Onhan siinä marginaalia kilpailla, mikä on sitten metsäomistajien kate. Sitähän ei tiedetä, koska metsänomistajia ei ole hyväksytty kilpailuun mukaan. Tässä mielessä puhutaan aika paljonkin eri asioista.
Mehtäukon ”maleksiminen” tarkoittaa juuri tätä. Metsänomistaja ei ole asianosainen pystykaupassa. Kilpailuviranomainen katsoo puunkorjuun olevan puunjalostamista ja näillä perusteilla torjuu kilpailurikkomuksen. Eli metsänomistajien oikeuden toimia puuntoimittajana. Tuossa jossain vanhassa tilastossa metsänomistajien osuus oli enää 13 %.
Eihän se näin mene, kysymys on teollisuuden monopolista ja kartellista, että metsänomistajalla ei ole oikeutta toimittaa omia puitaan.
Pystykauppahan on todellisuudessa metsänvuokrausta. Mehtäukko tarjoaakin metsänomistajalle vain tallintakusia, säilyttää etuudet ja ehdollistaa. Tarjoaa mo. vain hankintaa ja vain rattorin käyttö metsänomistajalla on mahdollista. Tai Visakallo, paraskin metsälehden ja klusterin arkkitehti, jalostaja.
Sitä samaa mieltä on metsäklusteri ja kilpailuviranomainen. Myös metsälehden agenda, joka ajaa kiivaasti samaa linjaa tällä keskustelupalstallaan. Vähemmän annetaan painoarvoa kilpailuviranomaisen päätöksille tai päättämättä jättämiselle.
On myös metsänomistajilta lähtökohtaista. Ettei vaan luontainen ole luontaista ja viljelty on jaksottaista metsänhoitoa. Pidänkin metsänhoidon väärinkäyttönä, jos kehityskelpoiset taimistot raivataan jaksottaisen metsänhoidon tieltä. Luontainen myös onnistuu, ei kaikkea tarvitse viljellä.
Tiedä tuosta MH avohakkuukiellosta, tuskin on kuitenkaan metsänhoidon tavoitteiden mukaista, mutta keskenkasvuisten metsien hakkaaminen tulee kieltää.
