Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei tämä ole aikataulutuskysymys, eikä myöskään laatu tai mittauskysymys. Ostaja aikatauluttaa puutoimitukset tehtailleen ja määrittää laadun, niin kuin on tehnyt tähänkin asti. Ostaja toimii niin, riippumatta siitä, mitkä tahot puuta toimittavat. Ei metsänomistajat yhtenä puuntoimittajaorganisaationa tee poikkeusta tässä suhteessa. Puuhuollon logistiikka säilyy entisellään, korjuuyrittäjät myös säilyvät entisellään, menettelytavat vain muuttuvat.
Metsuri motokuski, ei se ole periaatteessa eikä käytännössä sama kuin….
Kiinnität huomiota ihan oikeisiin asioihin. Näin se pitääkin olla kuin esität. Palvelusta laskutetaan palvelun saajaa. Näin sen pitäisi olla myös teollisuuden pystykaupassa. Myös siellä pitäisi laskuttaa palvelun saajaa, eli metsänomistajaa.
Pystykaupassa noudatetaan tilitysmallia, jossa mallissa korjuun kustannukset peritään puun hinnasta. Siinä mallissa ei laskuteta ja jos laskutettaisiin, voidaan perustellusti kysyä, ketä laskutettaisiin? En tunne yksityiskohtia, mutta lähden siitä, että lasku kuuluu metsänomistajalle. Tällaisessa kytkykaupassa palvelun saaja menettää helposti palvelun saajalle kuuluvat oikeutensa.
Eivät ne tällaiset hämärähommat kytkykaupat ja pimeät tilitykset nykyaikana sovi maksuksi palveluista, eivätkä varsinkaan puukaupassa, jossa metsänomistaja ei tiedä maksamiensa palvelujen perusteita.
Kyllä siinä tässä asiassa paljastuu mm. tämän tyyppisiä asioita, josta syystä Lauri Vaara esittää pystykauppajärjestelmän purettavaksi korruptoituneena ja esittää siirtymistä avoimeen malliin. Yhden puukauppatavan ja korjuupalvelun malliin, jossa puuhuollon toimijat välittävät puuta teollisuudelle, yhdenvertaisina toimijoina ja yhdenvertaisilla toimitusehdoilla.Muutoksen myötä Mhy:n toiminta edellytykset ja neuvotteluasema ovat vahvistuneet ja sen myötä sopeutuminen uuteen tilanteeseen on alkanut. Ei epäilystäkään tulevasta kehityksestä, Mhy:n korjuupalvelu tulee lisääntymään.
Myönteisestä kehityksestä ja siihen kohdistuvasta vastustamisesta huolimatta, tässä yhteydessä olisi syytä toteuttaa puukaupan ja korjuutyön harmonisointi.
Olisi saatava aikaiseksi yksi yhdenvertainen järjestelmä, puiden vastaanotto ja mittaus kaikille osapuolille. Yksi yhdenvertainen puukauppatapa ja yksi yhdenvertainen korjuupalvelu kaikille. Järjestelmä, jossa Mhy:set ja muut vapaat puuta välittävät organisaatiot toimivat yhdenvertaisina toimijoina metsäosastojen kanssa.Jesse, jospa vielä nähtäisiin ihan oikeita metsäkoneita metsänomistajien metsissä, kun niitä tähän asti on nähty vain kollektiivitalouksien metsissä. Tällaista se on puukaupan ja korjuutyön sosialisointi, niin kuin Lauri Vaara opastaa.
Näinköhän Lauri Vaaran sitkeästi ajama agenda pystykaupan korruption poistamisesta alkaa tuottamaan tulosta.
On ymmärrettävää, että tällaiset isot yhteiskuntaan syvästi koskettavat asiat pitävät sisällään poliittisen vastakkainasettelun. Se näkyy täällä keskusteluissa. Se näkyy kaikkialla ja se on niin iso asia, että sillä on vuosikymmeniä rajoitettu metsänomistajien ja Metsähoitoyhdistysten vapaata yritystoimintaa lainsäädännössä.
Nyt vuoden alusta Lauri Vaaran agenda on toteutumassa. Uudessa Mhy laissa vapaata yritystoimintaa koskevat rajoitukset on poistettu.
Kannattaa muistaa, että metsänomistajien puukaupoista n. 90 % on teollisuuden pystykauppoja ja loput 10 % metsänomistajien hankintakauppoja. Mhy ei tee puukauppaa, vaan se avustaa metsänomistajia edellä mainituissa puukauppatavoissa.
Puukaupan agenda täällä keskusteluissa on ollut pystykauppa ja sen kauppatavan purkaminen, eli teollisuuden harjoittaman puukaupan ja korjuutyön kytkykaupan purkaminen.
On kysytty sitä, voidaanko Metsänhoitoyhdistys ja muut vapaat toimijat hyväksyä yhdenvertaisina ja yhdenvertaisilla ehdoilla teollisuuden ohella puun toimittajina.
Näin muodoin saataisiin avattua LV peräänkuuluttama korruptio pystykaupasta.Metsähoitoyhdistysten toiminta on vielä menneessä. Ottaa ilmeisesti aikansa ennen kuin rohjetaan aloittaa uutta uudessa toimintaympäristössä. Poikkeuksiakin on, mutta varsinaista uudistumista ei vielä ole hallinnon tai edunvalvonnan tai organisaation uudistaminen tai liittyminen kattojärjestöön. Nekin ovat välttämättömiä, mutta niillä ei voi vielä perustella varsinaisen uudistumisen toiminnallisia tavoitteita. Olisi odottanut uudistumista ennen muuta puukaupan ja korjuun alueella. Näyttää siltä, että pitäydytään vanhassa, eli valtakirjakaupan tuomissa eduissa ja korjuupalvelun osalta hankintakaupoissa, jotka eivät tuo uudistumisella tarkoitettuja etuja.
Aivan oikein Timppa, lähden siitä, että ensin on ratkaistava tämä pystykaupan ongelma. En näe estettä sille, jos puun toimittajat lisääntyvät ja huoltovarmuus lisääntyy sitä kautta. Puukuljetukset ovat aikataulutettavissa senkin jälkeen.
Timppa ei se ongelma ole puiden toimittaminen määräaikana tien varteen, vaan ongelma on, kenellä on se oikeus toimittaa niitä puita tien varteen. Hyväksyykö teollisuus metsänomistajien suorat myynnit ja/tai edustajansa Metsänhoitoyhdistyksen kautta toimittamat puut tien varressa. Hyväksytäänkö metsänomistajien puille samat mittaus ja toimitus/hintaehdot, kuin mitä teollisuus käyttää omissa korjuupalveluissaan. Ei tämän pitäisi olla ongelma, toimiiko korjuuyrittäjät milloin kenenkin puun toimittajan savotoilla. Ehdot ovat samat ja kilpailutus toimii. Tilaa jää myös suoramyynneille.
Teollisuus jaksottaa puutoimitukset tehtailleen, olivatpa ne sitten sen oman korjuupalvelun toimittamia, tai metsänomistajien toimittamia, tai minkä muunkaan toimijan toimittamia puita. Ei se ole mikään ongelma. Ongelma on se, että niitä muita puun toimittajia ei ole. Teollisuus hallitsee puuhuoltoa monopoliasemassa ja ilman kilpailua.
Niin kuin edellä todetaan, 90 prosentille puunmyyjistä sopii nykyinen järjestelmä. Sopiihan se ja onhan sen sovittava, kun sitä toista järjestelmää ei ole.
No onhan siellä se metsänomistajien hankintajärjestelmä 10 prosentin osuudella marginaalina, jolla teollisuus torjuu metsänomistajien puun toimittamisen tehtailleen.