Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin pienestä jk mittakaavasta on kysymys klusterin toiminnassa. Sovelletaan korkeintaan jaksolliseen metsänkasvatukseen. Taidat kehitellä pyörää uudelleen.
Kyllä metsänomistajille kuuluu rajoittamaton oikeus puukauppaan, moton käyttöön ja myös motomittaan, siinä kuin klusterin toimijoillakin. Näin se ei valitettavasti tällä hetkellä ole.
Sitähän ei tiedetä mitä maksaa, jos metsänomistajat hyväksytään kilpailuun mukaan. Kysymys ei varsinaisesti ole edes puunhinnasta, vaan puuntuottamisen ja korjuun kustannuksista, jotka ovat olennainen osa metsätalouden tuottoa. Tällä hetkellä klusterin tuottoa, jota ei pidetä edes metsätalouden tuottona tai metsätalouden harjoittamisena.
Kysymys on metsänomistajien kilpailun rajoittamiseen kuuluvasta puun jalostamisesta. Tiettävästi tästä on ihan kilpailuviranomaisen päätös. Koska kysymys on puun jalostamisesta, metsänomistajaa ei voida pitää asianosaisena pystykaupassa. Näin ollen, ainakaan tällä hetkellä, metsänomistajien sulkemista tai pystykaupan monopolia ei olla rajoittamassa.
Jatkuva kasvatus on vai juonne tässä vastakkainasettelussa.
Kysymyshän on kilpailusta ja kilpailun rajoittamisesta, ei mistään unelmasta. Miten metsänomistaja voivat kilpailla klusterin monopolia vastaan. Mehtäukon logiikalla metsänomistajat voivat kilpailla, vaikka heidät on suljettu kilpailun ulkopuolelle. Miten metsänomistajat voivat pysyä logistiikan aikatauluissa, jonka ulkopuolelle heidät on suljettu? Tussaroijat eivät vakuuta, tarjoat kuitenkin hankintaa, joka sinun mielestäsi jopa ”pelaa”. Tämähän tällaista sossujen ja vihervassujen vastakkainasettelua etuuksista. Eihän hankinnalla voi kilpailla teollisuuden pystykaupan monopolia ja kartellia vastaan.
Tuo harrastelijan jalostaminen kuuluu hyvinkin olennaisilta osiltaan tähän vastakkainasetteluun.
Sama pätee klusterin ja sopimusurakoitsijoiden toimituksiin. Mitä korkeammat kustannukset ovat, sitä kannattavampaa se on. Mitä tulee taas Metsuri motokuskin toimituksiin, eivät ne tule sen halvemmiksi, sillä joka kalikasta metsänomistajat maksavat. Koska metsänomistajat on suljettu kilpailun ulkopuolelle, vaikea on päästä edes vertaamaan, mitä metsänomistajien toimitukset maksaisivat.
Tottahan se on kannattavaa. Puutavarayhtiöt toimittavat puuta käyttöönsä klusterin kustannuksilla. Hinnalla, joka teollisuuden pystykaupoissa peritään metsänomistajilta. Onhan sen oltava kannattavaa, mitä korkeammat klusterin kustannukset ovat, sitä kannattavampaa se on ja sitä alempi puunhinta on. Ja oliko kysymys edes metsätalouden harjoittamisesta, jos kilpailun pelisääntöjä ei noudateta. Urakoitsijoita vielä kilpailutetaan keskenään, mutta metsänomistajia ei kilpailuteta. Kilpailevia puuntoimittajia ei sallita.
Jatkuvan kasvatuksen tarpeellisuuden voi ilmaista toisinkin päin. Jaksolliseen metsänkasvatukseen sovelletaan jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoja. Antaahan uudistettu metsälaki siihen mahdollisuuden. Oliko kysymys kannattavasta metsätaloudesta, tai onko esim. metsäklusteri kannattavaa metsätaloutta. Maksaahan metsänomistajat sen metsäpään kustannukset. Puukaupan palveluista n. 90 % ja metsähoidon osuus lienee samaa tasoa. Klusteria myös pidetään metsätalouden harjoittamisena, vaikka metsänomistajien osuus metsätalouden tuloihin ja metsätalouden töihin on rajoitettu. Ristiriita se on tässäkin. Se mikä metsänomistajalle ei ole mahdollista, on klusterin palveluna jo mahdollista.
Tuolla aloituksen todetaan mm. ”Neonikotinoidit ovat olleet havupuiden suojauksessa vain yksi aineryhmä. Niiden käyttö on kattanut noin kymmenen prosenttia kaikista taimien torjunta-aineista.”
Ilmeisesti tällä tarkoitetaan kokonaisuudessaan täin torjuntaan käytettäviä aineita, mutta taimitarhalla käytetään runsaasti myös muuhun torjuntaan aineita. Myös niiden jäämät ovat taimissa, että mistään luomusta ei ole kysymys senkään suhteen. On uhka käsittelijälle, mutta on uhka myös ympäristölle. Luotokappaleita ei ole suojattu millään tavalla, eli uhattuna on paljon muutakin, ei vaan ne taimia syövät koppiaiset.
Tuo Glan pienaukko on hyvä esimerkki siitä, miten ei pidä toimia, sillä valopuut tarvitsevat valoa. Pienaukko on tarkoitettu lähinnä kuuselle ja sekin tilanteessa, jolloin kehityskelpoiselle kuusen taimikolle annetaan tilaa, on edellytykset taimettua tai sitten viljellään. Ei kannata jäädä odottamaan, sillä haiskahtaa vähän itsetarkoitukselta. Vanhat kuusikot eivät yleensä taimetu. Toki voidaan käyttää myös etuutena, myydään puut pois ja vältetään uudistamisvelvoite. Lopputulos on sitten totutun näköinen.
Tuskin ympäristöongelmaa metsässä, ellei taimitarhaa pidetä ympäristöongelmana. Tuskin ainakaan pohjavesialueelle annetaan perustamislupaa tällä hetkellä.
En epäile aineiden haittavaikutuksia, nehän ovat viranomaisten tarkassa valvonnassa, mutta kysymys on kuitenkin ympäristölle myrkyllisistä aineista. Vaikuttavat kaikkeen aineiden kanssa tekemisissä olevaan. Voi olla yllättäviäkin vaikutuksia. Se männyn taimi on haluttua tavaraa ja sille koppiaisellekin noutaja löytyy.
Mieluummin myrkyn käyttö tulisi lopettaa ja hakea turvallisia vaihtoehtoja.
