Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Pientä tukea ja saadaan pääomat haltuun. Niin se on muussakin alkutuotannossa, jos hakaniemestä kysytään. Siinä sitä on aikaikkunaa ja hyviä korjuukelejä on pitänyt tänäkin kesänä. Lyhytkierto yleisenä hoitomuotona on itsensä pettämistä. Perustellaan jopa valtakunnan alijäämillä ja ainakin ylivoimaisilla metsän tuotoilla. Käytännössä klusterin tuotoilla, jonka vaikutukset alkutuottajan ja metsien tuoton kannalta ovat kyseenalaiset?
Tulosta tuottavan metsänhoidon seurantaa kannattaa jatkaa. Mehtäukon rääseiköt, moinen porsastelu on lain ja suositusten vastaista. On metsänhoidon ja puukaupan vastaista. Ja vielä jk metsänhoidon vastaista. Seurantaa kannattaa jatkaa, missä määrin rästit ovat jk metsiä? Jos olisivat, vajaatuottoisuutta ja hoidon rästejä ei olisi.
Vai jätemetsiä ovat jk metsät. Voi sitä ollakin, mutta ovat syystä tai toisesta alempaan arvoon jääneitä/jätettyjä jaksottaisen metsiä, joilla täällä yritetään todistella. Ei tule onnistumaan, kysymys ei ole hoidetuista ja tuottavista jk metsistä. Jk metsänhoito on aivan muuta, nykytermeillä siistiä ja tulosta tuottavaa.
Kannattaako Visa vedätellä noita jaksottaisen tuloksia, kun jk metsissä päästään samaan. Pettää ihmisiä jo senkin puolesta, kun käytännön syistä kustannukset ja tuottamisen aikarakenne ovat erilaiset ja antaa erilaisen tuloksen. On niistä kerrottu täällä palstoilla ja tutkimus ja jk tuottajat ovat sen osoittaneet. On vähän vanhan aikaista käydä tätä väitöstä ja kiistää, kun näytöt on myös jk metsänhoidon puolesta?
Löytyykö Suomesta vesistöä, joka ei olisi mikromuovin saastuttama. Mikromuovi menee myös pohjavesiin. Mistä muusta syystä esim suuri Inarin järvi on mikromuovin saastuttama, kuin liikenteestä ja auton renkaista. Pohjoisen valtatie menee järven rantoja pitkin (ukonjärvi) ja vaikuttaa järven valuma-alueella laajasti, aiheuttaen kuormituksen.
Voihan se ennakkoraivaus olla liioittelua. Eihän vakiintuneessa jk metsässä ole ennakkoraivaus tarvetta, riittää kun raivaus tehdään korjuun jälkeen. Se voisi olla myös jaksottaisessa metsänhoidossa, jos hoitotoimet on tehty oikein. Poikkeuksen tekee siirtymävaiheen metsät, mutta niissäkin, jos kunnioitetaan puustopääomia, raivaus tarve on vähäinen. Toisaalta nykyisillä puustopääomilla pusikoituminen on ongelma. Ja voi olla, ohjeistus niiltä osin on jäänyt puolitiehen, jos takaporttina käytetään avohakkuuta ja viljelyä. Mehtäukolta korjuuvaraus heti noilla valmiuksilla!
Jopa metsäviranomaisen toimesta (metsään.fi) ohjataan metsäkuvioita järkevän kokoisiksi käsittelykuvioiksi. Siirtymävaihetta ohjataan avohakkuun kautta ja sitä se on ollut vanhan lain aikana jo vuosikymmeniä. Toimintaan liittyy ennakkoraivaus ja säästölistalla eivät ole olleet kehityskelpoiset luonnon taimistot. Vielä nyt uuden lain aikana jk kohteita, poimintahakkuita ja pienaukkoja vaaditaan ennakkoraivaamaan?
Voihan se ”reservi” olla vaikka hoidon puutteessa olevia ”rääseiköitä” tienvarsilla. Niitä on paljon ja eivät oikein kelpaa kenellekään. Eivät mahdu toteutuneiden jk metsien tilastoon. Toki kehityskelpoiset luonnon taimistot, alikasvokset, ovat merkittävä reservi nekin, mutta huonosti nekään kelpaavat kenellekään?
