Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
On tätä päivää, laitetaan helposti monin kertaisesti Suomen kokoinen ala metsän kasvulle kaukoidässä. Riittää halpatuontia, muussakin ei vaan halpatavaroiden tuonnissa. Ja hyvin tuntuu toimivan, halpatuonnista suorastaan kilpaillaan, toivotaan hankkimaan keskitetysti ja jakamaan kiintiöihin, ainakin Eurooppa tasolla. Voihan se olla, että kuvitellaan edistävän kotimaista kulutusta, ei tarvitse enää käydä kaupassa ja tuodaan koitiovelle? Näin hyvät palvelut ansaitsevat hyvät vastapalvelut. Mutta mitä tekee muuan kotimainen instituutio? Laittaa satamat kiinni ja estää viennin. Voi olla, että vanha maailma on pudonnut kilpailusta. Siihen on omatekoisia syitä, mutta myös ”alusmaa” politiikka ei enää toimi. Ei toimi enää edes EU:n sisällä. Pääomista on puute, ne on syöty ja talous pitäisi tasapainottaa halpatuntia vastaan.-
Mehtäukko jatkaa vaan ”velkasaneerausta”, näkymä tuntuu olevan valoisa ja sopimukset ovat voimassa. Kyykkäys voi olla syvä, sitäkään ei koskaan tiedä? Lakkokenraaleilla on aikaa (sop. 3 v.) seuraavaan koitokseen.
Jostain syystä puukauppaa käydään myös omassa ohjauksessa. Se palkitsee ja voi toimia omien tavotteiden mukaisesti.
Väittääkö Jupesa että vaihtoehtoinen puukauppa ja metsänhoito on jollain tavalla huono vaihtoehto? Voi olla pystykaupassa, mutta ei perustu minkäänlaisiin virallisiin taulukoihin tai tilastoihin puun tai työn hinnasta. On vapaasta tulkinnasta ja maan tavasta. Myös avohakkuun voi tehdä omassa ohjauksessa ja hinnoittelu on sopimuskohtaista.
Onhan se puunkorjuun, kaupan ja metsänhoidon logistiikka omittu teollisuuden toimialaksi. Muutos on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä ja puuntuottajalla valmiuksia ei juurikaan enää ole. Sillä on seurauksensa ja tilastojen mukaan esim. korjuun kustannukset ovat yli puolet puun hinnasta. Että on siinä marginaalia puuntuottajalla toimia omassa ohjauksessa. Näin monet myös toimivat. Ei tämä nyt vihreiden tekosia ole, mutta on tulonsiirtoina yhteiskunnassa megaluokkaa?
Puhutaan eri asioista. Omassa ohjauksessa puukauppaa voi käydä, ostaa tarvitsemansa palvelut tai tuottaa palvelut itse ja myy puut, ostajan kanssa tehdyllä sopimuksella.
Puuntuottamisen voi myös sopeuttaa omaan toimintaan. Lakia on tietenkin noudatettava, mutta voi myös hakea itselleen paremmin toimivia tapoja. Sopeuttaa metsänhoitoa ja muuttaa puukauppakäytäntöjä. Omassa ohjauksessa, metsäyhtiöt kyllä ostavat puuta, mutta myös vastustavat (myös Mhy vastustaa) metsänomistajan suoraa toimintaa. Puuntuottajan kannattaa maksaa korjuun ym palvelut tai tuottaa palvelut itse. Kustannuskysymys on tämäkin ja on monella tapaa vaikutusta puunhintaan?
Tasa-arvon eetos ja yleinen tasapäistäminen johtaa heikkouteen metsänhodossa, kuin myös puukaupassa. Vuorineuvokset tykkää ja Ay-pomot. Tuskin kuitenkaan ”kollektiivi” on se hyödyllinen lähtökohta?
Ei se ole kaukaa haettu. ”Tasa-arvon eetos ja yleinen tasapäistäminen”, johtaa heikkouteen (despotia). Siinä se on lyhyt oppimäärä?
Puhtaaseen sähkön tuotantoon on panostettu ja tullaan panostamaan. Sitä vastoin metsissä energian tuotanto on eräänlaisen pakkosanelun vaiheessa. Hoitorästit ovat olemassa ja tavoiteltavaan hoidon tasoon ei ole päästy. Tuskin kannattaa pusikoiden varaan metsiensä tuottoa rakentaa. Ehkä on haukattu liian isosta kakusta, resurssit eivät ole riittäneet ja tarkoittaa vääjäämättä alijäämää metsissä. Resursseja on lisättävä, tai voidaan myös erilaisilla metsänhoidon tavoilla hoidon tasoon vaikuttaa. Vastustus on kuitenkin rajua, kuseksitaan mieluummin omille kintuilleen, kuin myönnetään metsänhoidon muutospaineita. Jotka ovat sittenkin jalostavan puuntuotannon puolesta?