Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Myös jk metsän kuusikko tuossa iässä on parhaassa tuottoiässä ja kasvatusta voidaan jatkaa. Hoidon rakenteet ovat erilaiset ja eivät ole siinä mielessä toisiinsa verrattavia tai pois sulkevia. Vaikutus ylihakkuisiin voi olla päinvastainen, mitä tuolla annetaan ymmärtää.
Ja sitten kun metsään mennään, hakataan usein lakirajoille ja tehdään aukkoa. Samaan aikaan puhutaan metsien ylihakkuista. Voi olla, että metsänhoidolla on sijansa ja ylihakkuilla, kun mennään vajaatuoton puolelle. Ennen sanotiin, että kirves on metsän paras lääke. Metsänhoidosta ja puustopääomista huolehtimalla ylihakkuilta voidaan välttyä.
Palosaaren jäävä puusto vähintään 14 m2 varttuneille metsille vastaa hyvinkin 200 m3 keskipuustoa ja on suositeltava. Sitä vastoin Pukkalan alemmat lukusarjat vastaavat metsänhoidon suositusten lakirajoja. On myös selvityksiä, kuten Arvometsä/Pukkala/Kujala ja monia muita selvityksiä, joissa 200 motin keskipuustoa pidetään suositeltavana.
200 mottia hyvinkin ja ei ole mistään siirtymävaiheen metsästä, vaan vakiintuneesta jk metsästä. Kasvatus jatkuu ja perälautaa ei ole näköpiirissä. Valopuilla uutta alkua joutuu hakemaan.
Aiheella on pitkä menneisyys ja loistava tulevaissuus. Eihän aiheen käsittely ole kuin alussa.
Oli jatkoa väittämille, joita tuossa edellä esitettiin ja vastauksista. Optimituotto jk metsille? Mikä se sitten onkin? Valitettavasti käsitykset eivät ole miksikään muuttuneet? Voisi olla esim. metsänomistajaomisteisista metsäkoneista?
Tekeekö optimituotto jaksottaisesta hoitomuodosta jollain tavalla paremman, kun sen optimituotto on määritelty harvennusmalleilla. Optimituotto pitäisi määritellä myös jk metsistä, eikä pitäytyä lakirajoilla, joilla optimoidaan mahdollista jk metsien taimettumista ja uusiutumista. On selvä osoitus metsien vajaakäytöstä ja tarkoittaa puuston pääomaluokassa 100 mottia ja alle. Sitä vastoin tutkimus ja hoidetuista jk metsistä saatu kokemus oikeuttavat tuplapuustoihin, joka tarkoittaa myös tuplatuottoja. Ja metsät uusiutuvat siitäkin huolimatta.
Jk:n tuotto riittää samoihin tuottoihin vastaavilla puustopääomilla ja metsä uusiutuu. Uusiutuminen ei niinkään ole kiinni puumäärästä, vaan metsän rakenteesta ja voi olla myös etu. Varmistaa tuoton ja pitää kurissa ylimääräisen roinan. Kuusi varjopuuna toimii ja valopuut pitkässä kierrossa. Ei kai kukaan tosissaan uudista valopuita peitteisen metsän alle?
200 on puuston tuottopääoma ja hyvinkin olennainen, käytettyihin alempiin puustopääomiin verrattuna. Jäädään helposti puoleen ja siitäkin huolimatta suositellaan käytettäväksi vaihtoehtoisina tuottoina. Siitä on ramaattiset seuraukset, metsänomistajalle itselleen ja valtakunnan metsille, puuston kohdistuvana vajaatuottona.
Nämä esimerkit ovat metsänhoidon huippua ja ei voida yleistää. Metsien keskikasvu taitaa olla 4,7 mottia. Samoihin tuloksiin päästään myös peitteisessä metsän kasvatuksessa, hoitotapa on erilainen ja metsän uusiutumiselle on varattava enemmän aikaa.