Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Ilman menneisyyden painolastia verrattaessa saatavissa olevia tuloja paljastuu yleensä, että päätehakkuu tuottaa heti paremmin/ha kuin harsinta. Jatkossa ero suurenee vaihtoehtoissijoituksen avulla. Jopa ilman sitä tasaikäinen tuottaa yleensä paremmin/kiertoaika. Uudistuskulut on monessa tapauksessa nettona 500-800€. Ei läheskään 2000€. Usein myös ilmaisia tai osittain ilmaisia .
Perkolla jää huomioimatta sijoitusaika ja sijoituksen määrä. Päätehakkuun tulo ja harsinnan tulo sijoitetaan mutta harsinnassa saatava tulo on paljon pienempi. Seuraava harsintatulo saadaan vasta 15-20 vuoden kuluttua ( ei 8-10 v. päästä. Sehän selvisi Perkon viestistä) eikä se riitä kompensoimaan menetettyä sijoitusaikaa. Tasaikäinen metsänkasvatus on tuotoltaan yleensä ylivoimainen harsintaan verrattuna.
Harsintaa markkinoivat firmat mm. perustavat teoriansa siihen , että vanhat uudistuskulut pitäsi laskea korkoineen uuden päätehakkuun menoiksi.
Se ei vastaa todellisuutta. Ne kulut on mitä ovat olleet ja kuittaantuneet viimestään harvennustuloista.Tietenkin käytännössä pitää verrata päätehakkuusta saatavissa olevia tuloja sillä hetkellä muiden menetelmien tuloihin.( yl.harsinta). Jatkossa katsotaan mitä on saatavissa vaihtoehtoissijoituksista. Lasketaan siis korkoakorolle . Erotuksen jatkosijoitus tuotto kertoo edun harsintaan verrattuna.
Esim. Pukkalan vertailuesimerkeissään käyttämä uudistuskulu on 2000 €/ha. Tarkottaisi lähes 3000€/ha bruttona. Muuten ei voi käsittää noin kallista uudistamista kuin että tarkotuksena on saada tasaikäinen metsän kasvatus vaikuttamaan todellista huonommalta vaihtoehdolta.
Eräs virhepäätelmä vertailuissa on myös jatkuvien kiertoaikojen tuloksien laskemiseen liittyvä oletettujen uudistuskulujen kustannusten kertyminen vuosikymmenten takaa. Se vie harhaan. Ne kulut on yleensä täysin oletuksien varassa. Ei osata ottaa huomioon , että ennen tehtiin paljon luontaista uudistamista. Ja lisäksi kulut on kuittaantuneet viimeistään ensiharvennustuloista. ( Todellisuudessa jo päätehakkuuvaiheessa paremman kantorahan avulla suhteessa harsinnan harrastamiseen).Pikkumersu oli jossain 100 tkm käyttötestissä. Menestyi niin hyvin että testiä jatkettiin. Nyt sillä Mersulla on ajettu 1/2 milj. km. ilman isompia murheita.
Mersun patteriauton range on jotain 700 km ja uuden tulevan Volvon 800 km. Ne on jo aika hyviä lukemia. Toisaalta monet ei juuri koskaan tarvi kovin pitkää toimintamatkaa eikä nopeaa lataustakaan, kun akkua ladataan kotona.
Volvo ex60:n kesäkelin toimintamatka on 800 km ja pakkasella vähintään puolet siitä. Se ratkaisee miten pitkä on range, ei niinkään se montako % toimintakyvystä säilyy pakkasella.
Melko pitkä lumppi kannattaa tehdä, jos sillä saa tukkiosuutta pidennettyä. Lisäksi tyveyksistä saa tehtyä klapeja. Nehän ne onkin kaikista arvokkaimpia puun osia nykyään.
Valmistusmaan sanomisella halutaan kenties kertoa,että autoja tehdään monessa eri maassa. Ei esim. Volvo ole kiinalainen auto vaikka omistus olisi siellä.
Kävin koeajamassa Ford Mustangin ja BMW M60:n. BMW oli paljon parempi ajettava.
Volvon patteriautojavvalmistetaan; ex/ec 40 Belgiassa, ex60 Ruotsissa, ex30 Kiinassa. Ei siis läheskään kaikkia Kiinassa.
Onhan se mahdollista mutta ei ole niin hyvin tuottavaa kuin annetaan ymmärtää. Perustuu vertailut usein vääriin lähtöoletuksiin. Vuosikymmenten takaa perityvät uudistuskulut tasaikäisissä ei pidä paikkaansa. Eikä korkeat uudistyskulut ja jatkuvat alaharvennukset. Samoin harsinnan kuluttomuus on myytti.
Pölhökustaa koettaa etsiä menoja sata vuotta sitten tehdystä uudistamisesta. Ne on kuoletettu aikoja sitten.
Minäkin tiedän Tasaikäisiä luontaisesti syntyneitä metsäkuvioita joille ei ole tehty muuta kuin esim. 1 e-puuharvennus josta on saatu tuloja .