Käyttäjän jupesa kirjoittamat vastaukset
-
Itse olen ainakin huolehtinut myös ilmastostrategian toimeenpanosta omalta osalta; päätehakkuut ajoissa ennen kuoriaistuhoja ja uudistaminen sekapuustoiksi . Kuusen viljelyssä käytän vain n. puolet suositellusta taimimäärästä/ha.
Miksi Suomen olisi oltava hiilineutraali ennen muita EU maita ? Ei siitä yrityksestä jää muuta kuin iso lasku. Ei kukaan tule kehumaan tai palkitsemaan nopeasta yrityksestä olla etujoukossa ilmastopolitiikassa. Jos hakkuita vähennetään, puuston kasvu hyytyy tulevaisuudessa. Ja vähennetty hakkuu määrä korvautuu muualla tehtävillä hakkuilla.
Tilanteet muuttuu esim. kohteen ja ajankohdan mukaan. Nyt on ollut hyvä aika myydä myös e-puuta. Ei joka paikassa ole samanlaista eikä samoja ongelmia metsän kasvatuksessa.
Se on totta, että pankit nykyään puuttuu yksityisasioihin ja vaativat selvityksiä rahan käytöstä vaikka summat on naurettavan pieniä suhteessa miljoonien siirtelyyn. Se on hätävarjelun liioittelua, kun käteisen käyttöä vahditaan piensijoittajilta.
Btw., Tarvitsin lyhytaikaista lainaa ja yritin lainata pankeilta. Ensimmäinen kieltäytyi pitkien selvittelyjen jälkeen , kun en ollut sen pankin asiakas .Toinen lupasi käsitellä asian mutta nyt on kulunut siitä 2 kk eikä ole kuulunut mitään . Laina on saatu jo muualta ja asia hoidettu maaliin . Semmosta asiakaspalvelua.
Haapoja ei kannata hakata muun puuston kanssa pois, jos ei ole tehty kaulausta muutama vuosi ennen hakkuuta. Niiden hakkuu lisää haapavesakkoa ja vaikeuttaa tulevaa taimikonhoitoa. Tukkipuuhaapoja voi käyttää rakennuspuina .
Mikä se on muka ”oikea oppi” metsänhoidossa ? Ei ainakaan se että pyritään aina joko jk:n hakkuisiin tai toisaalta ihan paljaaksi hakkuuseen. Oikea tapa on mennä aina metsän ehdoilla; eli tilanteen mukaan valitaan sopivin korjuu -ja uudistamismenetelmät myös . Korkotaso pitää valita myös tilanteen mukaan. Jos on mahdollista saada hyvä korkotulo vaihtoehtoisella sijoituksella, silloin valitaan se korko. Useimmiten se johtaa päätehakkuukelpoisessa metsässä päätehakkuuseen, ei harsintaan. Jos on esim. lainaa, laskentakorko saadaan lisäämällä lainan korkoon voittomarginaali ja riskilisä (n.0,5%).
Siihen aikoinaan yläharvennettuun metsään tehtiin juuri kaistalehakkuu. Alkuun oli tarkoitus tehdä pienaukkoja mutta parempi oli tehdä kaustalehakkuuna puuvalinnan takia. Uudistaminen luontaisesti ja/tai istuttamalla. Alikasvosta on syntynyt liian vähän.
Myytävästä sähköstä ostaja perii 0,3 snt/kwh. Akusto toimii ihan hyvin kun päivällä kertyvää sähköä voi käyttää yöllä.
Yksittäisten puiden hyvä kasvu ei ole vielä mikään todiste metsän kasvatuksen kannattavuudesta. Minullakin on jopa kuvia sentin vuosilustokasvuista.
Kokeile Perko itse laskea todellista tuottoeroa, kun esim. päätehakattavissa oleva metsä antaa lähdössä jo 4000 €/ha paremman kantorahan. Paljonko pitää seuraavan harsinnan tuottaa jotta oltaisiin edes tasoissa tulossa. Korko on 6%.