Käyttäjän käpysonni kirjoittamat vastaukset
-
Jos turvemaiden metsissä nostetaan pohjavedn pintaa, ja samalla pitäisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, niin pulassa ollaan, koska se vaatii ehdottomasti routaisen maan ja korkea veden pinta estää tehokkaasti kunnon routaantumisen, ainakin etelä – ja keski-suomessa.
Kun havainto siirtyy silmistä aivoihin, tulee mukaan tulkinta, siksi ei ole olemassa objektiivisuutta. Tulkinta riippuu havaitsijan arvoista, asenteista, tiedoista, maailmankuvasta ja jossain määrin myös yhteiskunnallisesta asemasta ja koulutuksesta ja elämänkokemuksesta myös.
Ja vahvistusharha on olennainen osa tulkintaa. Jos havaitsija omistaa metsää ja saa metsästä tuloja, vahvistusharhan takia hän tulkitsee tieteellistä tietoa ja omiakin havaintoja niin, että ne vahvistavat sitä, että metsää voi ihan hyvin edelleen käyttää niin, että sieltä voi saada myyntituloja puita kaatamalla ja tekemällä ihan avohakkuitakin.
Puolestaan se havaitsija, joka ei omista metsää ja näkee metsän pelkkänä kauniina luontona, jota ei saa taloudellisesti käyttää hyväkseen, pyrkii tulkitsemaan havaintojaan ja tieteellistä tietoa niin, että ne vahvistavat hänen nykyistä asennettaan metsäluontoon.
Tämä vahvistusharha, jonka vallassa useimmat meistä ovat, näyttäytyy kyllä vahvasti useimmissa tämän palstan kirjoituksissa.
Matti Kärkkäinen kirjoittaa Käytännön Maamiehen kolumnissaan mm. näin:
Perustuslaista huolimatta edesmenneiden ELY-keskusten ja nykyisen lupa- ja valvontaviraston lausunnoissa saattaa olla esimerkiksi metsätaloutta koskevissa ratkaisuissa perusteluita, jotka eivät liity lainsäädäntöön. Viranomainen voi perustella kantaansa sillä mitä PEFC- FSC.sertifiointi sanoo asiasta, vaikka kyseessä ovat kaupalliset järjestelmät, joilla ei ole mitään tekemistä lainsäädännön kanssa. Saatetaan viitata myös metsänhoidon suosituksiin, vaikka niillä ei ole lainvoimaa:suositukset ovat suosituksia.
Näin siis Matti. Kolumnin koko pointti on siinä että kun viranomaiset puuttuvat metsienkäsittelyyn, niin puuttuminen pitäisi todellakin perustua lakiin, eikä mihinkään muuhun, ja metsälain tuntemus tuntuu olevan lupa- ja valvontavirastolla heikoissa kantimissa. Matti lopettaa kolumninsa näin:
”Olisi paikallaan että lupa- ja valvontaviraston ympäristöosastolla sekä elinkeinovalvonnan ja oikeusturvan toimintayksikössä aloitetaan perusteellinen sisäinen koulutusohjelma maaseutuelinkeinoista. Hyvä jatkokoulutus lisää tiedollisia valmiuksia, ja jos oikein hyvin käy, jopa parantaa asennevammoja.
