Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
Onko kuuset edes lähteneet kunnolla kasvuun tänä keväänä? Auton ikkunasta yritin ihmetellä onko kuusilla uusia kasvaimia, tai pidempiä kuin sentin pari. Männyillä kumminkin järjestään 10-20 cm kasvaimet. Eteläisestä, taikka lounaisesta Suomesta kyse.
Eikös haapatukkeja voisi joku hirsirakentaja ostaa, luulisi niistä kehikon saavan? Hintakin voisi olla jotain muuta kuin sellupuulla?
Eilen illalla katsoin kun kanahaukka saalisti sepelkyyhkyä stadissa Kehä I sisäpuolella. Jos kanahaukat on metsistä vähentyneet kun ovat muuttaneet maalta kaupunkiin?
Nopeasti kasvanut puu tuottaa höttöistä sahatavaraa.
Sahoilta kuuluu hätähuuto samaan aikaan kuin metsäjätit tekevät huipputulosta – ”Sahojen toimintaympäristö on Suomessa tuhottu”
Sellukattiloissa on tänä vuonna poltettu puupulan takia jo järeitä tukkeja.
https://www.hs.fi/talous/art-2000005678682.html
Hesarin juttu, toivottavasti ei ole maksumuurin takana.
Kun JK:n puolestapuhujat ovat valtaosin ns tavanomaisia epäiltyjä; ei siellä muuta sen kummempaa ole takana kuin yritys ajaa metsäteollisuutta(kin) alas Suomessa. Yksi tapa olisi tuokin, tehdään metsänhoidosta kannattamatonta niin puukauppa hiljenee ja teollisuus vähentää kapasiteettia, ja puukauppa hiljenee entisestään.
Kyllä siitä olisi tehometsätalous monella tapaa kaukana jos tämäkin isäntä lähtisi moottorisahalla tukkimetsään.
Vihreät lupaavat poistavansa ’haitalliset yritystuet’. Siinähän poistavat, ja samalla toisen puolen metsäteollisuudesta. Ja kun sanovat ’suojelevansa vanhoja metsiä’ niin ainoa tapa minkä osaavat on tehdä metsänhoidosta kannattamatonta. Sitten kohta taas ihmetellään miten Ruotsilla menee paremmin, mutta metsänkäyttöä ja metsäteollisuutta ei sovi vertailla.
Sellufirmojen osakkeita on helppo ostaa. Moniko on ostanut ja nauttii halvoista kantohinnoista osinkoina?
suorittava porras: ”Pahimmillaan jäätiin jälkeen molemmissa eli hirviä jäi suositusta enemmän talvehtimaan ja naaraiden osuus niin ikään liian korkeaksi . Jälkimmäinen aiheuttaa epävakaan tilanteen , jonka kehityksen ennustaminen on mahdotonta . Pyyntilupien käyttöasteeksi muodostui hieman yli 80% koko valtakunnassa. Lupia oli siten riittävästi käytössä.”
Ei naarasosuuden suuruus mikään epävakaa tilanne ole; hirvikanta kasvaa nopeammin mitä pyyntilupien säännöstelijä hyväuskoisesti kuvitteli tapahtuvan lupia myöntäessään. Ei tuo kovin kummoista laskennallista mallinnusta edes vaatisi, senkun lisää lupia kunnes tarpeeksi naaraita on kaadettu.
Ainakin tuolla lounaisen Suomen pitäjissä lupien käyttöaste oli lähellä 100%, ei ainakaan metsänomistajana voi sanoa että riittävästi lupia olisi ollut käytössä.