Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ”Timo Kuuluvainen kertoi Finlandia-talon jatkuvan kasvatuksen seminaarissa äskettäin, että luonnonmetsissä erirakenteisia tai peitteisiä metsärakenteita olisi noin 80 prosentilla alasta ja aukkoja noin 20 prosentilla. Talousmetsissä näiden suhdeluku on nyt suunnilleen päinvastainen.”
Talousmetsistä siis noin 80% olisi hakkuuaukkoja, ja 20% peitteistä metsää. Vaikka taimikkoa sanottaisiin aukoksi aina ensiharvennukseen asti, en millään jaksa uskoa että 80% talousmetsistä olisi avohakattu viimeisten 20-30 vuoden aikana. En tiedä mitä TK polttaa, mutta jos saa alta kympin gramma niin voisi kertoa mistä saa.
Telkänpöntöissä ainakin on tärkeää että telkkä pääsee suoraan lentämään pöntöstä ja pönttöön, ei ne minkään risukon tai oksikon läpi lennä.
Telkän pesinnässä voi käydä myös niin että isokoskelo munii samaan pönttöön ja hoitaa hautomisen, telkän poikaset kuoriutuvat ensin ja isokoskelo lähtee telkän poikien kanssa maailmalle ja isokoskelon munat jäävät pönttöön. Enemmän telkistä löytyy kirjasta Telkkä ja isokoskelo – Rantapihan kutsutut vieraat.
Pöyry selvitti KaiCellin tehdashankkeen talousvaikutuksia
Luultavasti talousvaikutukset olisi samaa suuruusluokkaa muillakin uusilla hankkeilla, mutta kun vihervasemmisto sanoo että metsien hakkuita pitää vähentää niin eiköhän seuraava hallitus tälläiset haihattelut torppaa ensitöikseen.
Esimerkki selventää tai sitten ei, jos lähtötilanne on vaikka että metsässä on nyt puuta 100 m3 kuitua + 100 m3 tukkia, puun arvo vaikka 7500 euroa. Odotus olisi että 10 vuoden päästä metsässä olisi puuta 50 m3 kuitua + 250 m3 tukkia, puun arvo 15 000 euroa.
Nyt jos odotusarvokertoimeksi laittaisi 2, merkitsisikö se että nyt kannattaisi maksaa metsästä 15 000 euroa? No ei varmasti kannattaisi.
Sen sijaan, jos haluaa sijoitukselleen vaikka 5% tuoton, pienellä laskulla pääsee siihen että nyt kannattaa maksaa metsästä, taikka puiden osuudesta, 9200 euroa, ja kymmenen vuoden päästä pääsee kuittaamaan sen 15 000 euroa.
Wikipedian mukaan hienopaperista voi mineraalien osuus olla kolmannes, ja mahdolliset päällysteet vielä lisää mineraalien osuutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paperi#Paperin_mineraalit
Ja jos painopaperin valmistuksessa on vielä eukaa käytetty, ja voimapaperi tehdään kokonaan havukuidusta, niin puolen miljoonan kuitukuution lisäys tuntuu järkeenkäyvältä, vaikka tehtaalta lähtevät tonnit putoavat miljoonasta puoleen miljoonaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.396466
Jos meinaat sijoittaa vasta kun kurssit ovat pohjalla, ei tule onnistumaan. Ei kukaan osaa sanoa milloin kurssit ovat pohjalla. Tai tietty, jos riittävän monelta kysyy esim ’Millä vuoden 2019 viikolla metsäosakkeet ovat vuoden pohjalukemissa?’, niin joku/jotkut sen oikean viikon osaa sanoa, mutta todennäköisesti saat myös 51 muuta, väärää vastausta kysymykseesi.
Huutokaupat.com, https://huutokaupat.com/1088636
Forssan suunnalla 11.3 ha, ainespuuta vajaa 600 m3, enimmäkseen koivukuitua. Ns käypä arvo laskettu 24 000 euroa ennen arvonkorjausta (30%), korkein tarjoushinta 43 000 euroa. Alkuperäiselle kysyjälle helppo nyrkkisääntö: Kerro käypä hinta kahdella jos tilan haluat. Eria asia sitten onko järkeä vai ei.
Miten sahan tehokkuutta mitataan; Kemijärvellä nopeus suurempi kuin Vilppulassa, jos katsotaan m/s lukuja. Mutta jos verrataan kuutioita voi Vilppula olla nopeampi. En jaksanut katsoa miten paljon näistä löytyy vertailukelpoisia lukuja. Enkä muilla kielillä ruvennut hakemaan.
Vilppula: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vilppulan-saha-viipaloi-tarkkaan-jokaisen-tukin/734c5373-1570-3fb4-b36a-85f5fa39521e
Kemijärvi: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/miksi-maailman-nopein-sahalinja-sijaitsee-juuri-lapissa-1.152573
