Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
Metsäpalstapitäjässä lounaisessa osassa maata myönnettiin tälle vuodelle luokkaa 100 hirvilupaa + 1000 peuralupaa. Vaikka susilauma söisi peuran päivässä niin ei oikeastaan vaikuttaisi peurakantoihin paljon paskaakaan.
Vaarallisia otuksia kyllä löytää, just taas yksi kävi suojatiellä lapsen kimppuun mutta lähti karkuun kun ruvettiin virkavaltaa soittamaan paikalle. Olisko pitänyt haulikolla lasauttaa päin näköä ennen kuin kaupunkimaasturilla pakeni?
”Hullu pökkelön hakkaa, pökkelö hullun tappaa”.
Jossain tämä oli just esillä, tarkkaa sitaatin alkuperää en vaan muista.
Kauppalehden näkemys;
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sahat-karvistelevat-sellujuhlien-keskella/fgaviajC
Hyvää päivää – kirvesvartta.
Tilan mahdolliset oikeudet vesialueisiin pitää mainita kauppakirjassa myös.
Kerimäelle taitaa pk-seudulta tulla joku 300-350 km matkaa suuntaansa? Suurempiin raivaus- taikka istutustöihin saa taikka pitää varata jo useampia päiviä taikka viikkoja, ihan päiväreissuilla eivät enää onnistu. Eri asia sitten taas jos joku datsha siellä metsän reunalla on tukikohdaksi.
Ja vastaavia A/B sarjoja löytyy tietty useimmilta pankeilta. Edelleen, kannattaa olla tarkkana rahaston kulujen kohdalla, oli kyse sitten osake- tai metsärahastoista. ’Aktiivinen’ salkunhoitaja puliveivaa äkkiä tuotot ja tarvittaessa vaikka pääomat itselleen.
Esimerkiksi Handelsbankilla voi valita joko rahaston mikä sijoittaa osingot uusiin osakkeisiin, tai rahastoihin mitkä pyrkivät maksamaan tuotto-osuuksia vuosittain, näkyvät A- ja B-sarjoina;
hatelo; ok, näillä mennään, kiitoksia. Taikka sitten jollain vastaavalla menetelmällä. Eipä näitä niin usein tule, kerran kymmenessä vuodessa taikka jotain, mutta ilmeisen turhaa ruveta metsäsuunnitelmia näiden takia tekemään tai ylläpitämään.
Miten muuten harvennus- ja päätehakkuiden puumäärät ja laadut kannattaisi arvioida tarjouspyyntöihin? Metsäsuunnitelmista saisi jotain, muttaa ei sellaiset 10-15 vuotta vanhat suunnitelmat enään kovinkaan tarkkoja ole.