Käyttäjän kmo kirjoittamat vastaukset
-
”Ei niistä pääomittamisista meille rahoittajille ole tuottoja odotettavissa.”
Mitä tuolla oikein tarkoitat? Jos valtio lainaa rahoittajilta miljardin Fingridin pääomittamiseksi niin antavatko rahoittajat lainaa nollakorolla?
Jos Fingrid investoi miljardin niin meinaat että investointi on tappiollinen eikä sitä pitäisi tehdä kun ei kerta tuottoa ole luvassa?
Vesi fi karttapalvelussa huonoimmat veden laadut on Kokkolan – Vaasan välisissä joissa. Parhaimmat jokivedet löytyy Pohjoisesta Lapista. Siellä ei ilmastonmuutos eikä happosateet ole pilanneet vesiä niin kuin etelämpänä. Ei ole kyllä metsiä eikä soita ojitettu mutta sillähän ei palstan parhaimmiston mukaan ole juuri vaikutusta veden laatuun.
Ojitetuista turpeista liukenee veteen hiiltä ja rautaa mikä tummentaa vesistöjä. Maallikkona ajattelisi että tiettyyn määrään sadevettä liukenisi suunnilleen sama määrä hiiltä ja rautaa, tummuminen jatkuu kunnes ojitusten kuivattamien turpeiden kaikki hiili on joko liuennut vesiin tai sitoutunut puihin ja muihin kasveihin.
Toinen tekijä on sitten ojavesistä kulkeutuva savi, humus ja muut irtoaineet. Näiden määrä luultavasti vähenee ajan kanssa kun ojat kasvavat kokonaan tai edes osaksi umpeen.
Voihan tietysti käydä niinkin että Ruotsiin toteutuu kaikki suunnitellut datakeskukset, vetytehtaat ja muut sähkörohmut ja Suomessa ei toteudu yhtään mitään ja sähkö olisi Ruotsissa kalliimpaa kuin Suomessa niin silloin täältä vietäisiin sähköä Ruotsiin ja huolet tuuli- ja aurinkovoimaloiden kannattavuudesta ja Fingridin investointien rahoituksesta olisi kaikki ratkaistu!
Palstamme eliitille tämä oli tietenkin itsestään selvää mutta meille muille muistutuksena Aurora linjasta.
EU onkin myöntänyt 300 miljoonan euron rakennuskustannuksiin 127 miljoonan euron tuen.
Aurora linjaa on rakennettu enemmän Suomen kuin Ruotsin puolella, että kait suurempi osuus kustannuksista tulee Suomelle. Ja kun Fingridin pitää pullonkaulatuottonsa käyttää rajakapasiteettien lisäämiseen, vaikea nähdä parempaa kohdetta kuin Aurora.
AI ehdotus (perplexity); aika halvalla menisi alta euron kuutio, kuutiosta saa jotain 2,5 tonnia?
Kallion raaka-aineen hinta määritellään usein royalty-periaatteella eli myyjä saa tietyn summan per louhittu tonni, kuutio tai valmis mursketonni. Yleinen vaihteluväli Suomessa on 1–3 €/tonni louhittua kalliota, mutta paikalliset markkinaolosuhteet, kilpailu ja kallion laatu voivat nostaa tai laskea hintaa.
