Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Niin tavallaan mentiin, mutta energiakäyttö toisaalta mahdollistaa pieniläpimittaisen puun korjuun ja hyödyntämisen, ja täten hiilen sidonnan ja kuutioiden kasvattamisen kiertoajan alussa. Minulta korjattiin harventamatonta metsää juuri 5 hehtaaria aukoksi, kyllä niin voi tehdä. 7500 runkoa puitiin, ei tarvinnnut kiertoajan kuluessa murehtia ajouravaikutusta. En kyllä suosittele yleismenetelmäksi. Lahoa oli muuten reilusti yli 300 mottia, tulee sitä ilman korjuuvaurioitakin.
Jotta se kasvu ja sitä kautta hiilen sidonta olisi kiertoajan alussakin suurta, pitäisi taimikko kasvattaa tiheämpänä. Vaikka koneet on 3,5 metrisiä, ajourat on huomattavasti leveämpiä. Korjuun kannattavuus juuri on ohjannut niihin taimikonhoito suosituksiin, jotka on optimoitu 100 litraisten runkojen korjuuseen. Sitten voimakas ensiharvennus. Johtaa automaattisesti pienempään kasvuun. Toki järeytyminen vähän kompensoi tätä, mutta hiilensidonta on pienempää, kuin täystiheän metsän kasvatuksessa.
Männikön kasvu ja tätä kautta myös nykyään hiilen sidonta on aina kärsinyt voimakkaasta harvennuksesta. Ensiharvennukset on viime vuosina aiheuttaneet aika suurenkin notkahduksen kasvuun, eli kun se saanto pitää olla suuri, ja ajourat on reilusti yli 4 metrisiä, niin liian harvaksi on mennyt. Tietysti korostuu mitä pienempään metsään mennään, isot koneet saattaa ilmiötä vielä pahentaa.
Se letkun vaihto muuten kannattaa opetella, ne ei montaa vuotta nykyään kestä. Takuuajan juuri kestää.
Polttoaineletkussa varmaan vika, sitä on voitu jo aikaisemmin hapertuman takia lyhentää. Ei pitäisi kovin paha homma olla, mutta tuota mallia en tunne. Oikean kokoinen sen pitää olla. Rautalangalla olen saanut useimpiin vedettyä paikalleen. Jos tulppa ei kastu, ei se saa bensaa.
Onhan siellä paljon hyvää, millainen homma tuo poroyrittäjäksi rupeaminen olisi, tarvitaankos siinä omaa maata, kun niitä käsittääkseni laidunnetaanmuiden mailla.
Moni maanomistaja varmaan on tehnyt kemera- suojelusopimuksen kymmeneksi vuodeksi, tarkoituksella, että se on määräaikainen, ja jatko päätettävissä sopimuksen jälkeen. Ei ole varmaan ollut monellakaan tarkoitus, että sopimuksen päättyessä alue on kaavalla ilmaiseksi rauhoitettu. Itse tarjosin kaavoitettua kohdetta suojeluun korvausta vastaan, eivät viitsineet tulla katsomaan, meinasivat, että kaava suojelee sen muutenkin. Vaikka eihän se sitten niin ollutkaan, selvyyttä siihen ei kyllä saanut mistään, ennen kuin tein metsänkäyttöilmoituksen, ja tuli virallista postia. Se, että kunnasta joku virkamies nyt on sitä mieltä, että voi hakata, eikä lupiakaan tarvita, ei tarkoita, etteikö hakkuu seuraavan viranhaltijan mielestä olisi täysin pois suljettu vaihtoehto.
Se tulppa voi antaa kipinää pihalla, mutta sylinterissä ei olekaan riittävä, on käynyt niin. Kannattaa se koittaa vaihtaa, ja laittaa vaikka normibensaa kokeeksi. Kalvojen vaihto ei paljoa maksa, ja samalla tulee kalvon alustakin tarkistettua, ja letkut. Letkujen hapertuminen tuollaista tekee helposti, ja kun ei ole sitä pumpattavaa tuttia, niin vuoto voi jäädä helpommin huomaamatta.
Minullakin on jonkun verran tuota talvilaidunta, ja on sen verran karua, ettei kuusia kannattaisi kasvattaa. On se vähän murheellista, sitä viittä metriä ei millään tahdo tulla mittaa, aina syödään lyhyemmäksi. Joku pahan makuinen susipuu ja kitukasvuisia lahokuusia. Ei ole ihan helppoa. 5 hehtaarian aukko tuli juuri rehevälle maalle, yli 300 mottia tuli lahoa, koivu pitäisi saada kasvuun. Ainoa mahdollisuus tähän lienee aitaus, tai tyytyminen hieskoivuun, joka sekään ei taloudellisesti ole järkevä, harvaan istutettu kuusikkokin varmaan parempi. Hirviä ei saa vähemmäksi , luvat jää aina pankkiin, susille säästetään.
Noilla jobbareilla on samanlaisia raatoja, mistä saavat kunnostettavaan tarvittavat osat. On se valmisbensa saattanut jotain tehdä, tästä ollaan kahta mieltä. Säätää yleensä tarvii kun siirtyy valmisbensaan. On voinut vähän leikata, tai roskaa irrota, letkut hapertua. Jobbarille voi ehdottaa vaihtoa, yleensä heillä on noita sopivia varasahoja myynnissä. Monet ostaa uuden sahan, ja jättää sen nykyisen ykkössahan varasahaksi. Jos 242 on olut sopiva, echo 4310 on hyvä uusi saha. Jos ei halua säädellä, niin sitten joku sähkösäätöinen. Jos se sthilhisi on joku muu kuin 200/201, niin osta siihen varalaippa ja pidät mukana. Kun jätät sahan nalkkiin, niin irrotat laipan sahasta, ja laitat toisen terävarustuksen paikalleen. Samalla sahalla sahailet sitten jumittuneen laipan irti. Itse kyllä pyrin pitämään varasahan tai kaksi mukana, jos kyytiin mahtuu. Useamman kerran on tarvittu, vaikka metsään mennessä kaikki on toiminut hyvin.