Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä siinä runkohinnoittelussakin voisi joku ostaja jättää latvan reiluksi, varsinkin, jos hakkuutähteet on ostettu edullisesti, ja runkohinta on korkea. Runkohinnoittelussä jää se laho ilmeisesti kaikilla ostajilla vielä omilleen? Jääkös runkohinnoittelussa lumpit kaupan ulkopuolelle?
Kai niitä voi kuskata ihan samalla, kuin 2.7 kuitujakin. Varmaan on,että lyhyempiä kutsutaan jollain muulla nimellä, pölkky, parru tms. Mutta totta on sekin, että vaikka siinä kauppakirjassa kuitujen/ rankojen mitta taitaa monesti olla 270-280, ei niitä käytännössä tehdä, varmaan juuri sen takia, että kaikki loppu ketjussa niitä kiroilisivat. Minusta se pitäisikin sitten ottaa pois sieltä kaupan mitoista, ja rehellisesti tunnustaa, että alle 3 metrin mitat ei käytössä.
Juu, niitä mittoja on hyvä olla käytössä esim. Kaikki välillä 3.1- 6.1 mieluummin lyhyempiäkin. Kyllä sen millin alakokoisen voi tukiksi tehdä, jos on sen apteerauksen noin tökerösti aloittanut. Olen pyytänyt katkontalistat, ja kyllä niissä on joskus joku alimittainen tukki tehty. Mutta kyllä tuosta suorittavan kirjoituksesta jokainen varmaan tajuaa, että niillä mitoilla, kuskeilla, apteilla, ostajan puun tarpeella on loppupelissä vaikutusta tukin talteensaantiin, ei se kaikki järeä puuravara kuitupinossa sinne vahingossa päädy.
Neuvottelu kysymyksiähän nuo monesti, en itsekään noita koivutukkeja kaikkia hankintana sahannut, vaan jätin itselle pystykaupasta. Kauppaa tehdessä vaan pitää jo sopia, viimeksi en saanut kaikkia haluamiani kuituja itselle, minkä ymmärrän hyvin, oli pari vuotta kulunut kaupasta hakkuuseen. Itse tein ensimmäisen kaupan mhy: n kanssa vajaa vuosi sitten, minusta heidän palvelunsa kannattaa sisällyttää kilpailutuksiin, varsinkin, jos leimikossa on monenlaista puuta, jotka kaikki ei yksittäistä ostajaa kiinnosta.
Sehän tässä on riskinä, että talouden lait ei enää menekään historian mukaan, kasvu ei jatku loputtomiin, ja luonnonkin kestokyky tulee vastaan, ja ihmistenkin ymmärrykseen. Kaikilla ihmisillä ei välttämättä voikaan olla varaa autoon, harrasteautoon, moottoripyörään, veneeseen, mökkiin ja pariin kaukomatkaan vuodessa. Siihen se pörssien nousu ja pitkällä aikajänteellä sijoittaminen perustuu. Kannattaa ehkä nauttia nyt varallisuudestaan, ja hyväksyä ajatus, että jälkipolvilla ei ole kaikkea samaa.
Olen myynyt joskus koivutukkia suoraan vaneritehtaalle. Mittoja oli aika montaa, keskellä tukkia sai olla mutkaa tai oksaryhmiä jms. Kunhan vian molemmilta puolilta sai sorvipökyn mitttaisen pätkän. 16 cm oli min latva. Ja keskellä sai olla kovaa mustaa lahoa 1/3 halkaisijasta.Kun sellufirma ottaa koivutukkia, latva täytyy olla 20 cm ja tukki sahaussuora, pituusmittoja 2 kpl. Ei lahoa. Ja käytännössä havusahojen tukkipinoissa oli pikkuväärää, lyhyttä, oksaisempaa. Nykyhinnoittelulla uskon, että ero on pienempi, sahafirmankin kannattaa nuo huonommat hakata suoraan metsässä kuiduksi tai energiaksi, saavat niistä sen verran hyvän hinnan, tai vaihdossa tukkia, jossa sahatavaran saanto parempi ts. Sellufirman silmällä hakattua.
Niin se mallimerkintä onkin 510, ja sitä meinasinkin, että saisi tuon 560 moottorin siihen lyhyeen ohueen putkeen. Järjellä ajatellen pitäisi onnistua, kun 490 moottori on sama kuin 560, vain pienemmällä männällä, samoin kuin fs410 on sama saha kuin 460, mäntä vain on pienempi. Sahoissa ms 231 ja 251 taitaa olla sama homma. Dolmarin raivureissa oli sama 4010 ja 4510 samoja, vain poraus oli eri. Sahoissa taisi olla samoja sahoja 4600 ja 5000. Eli sama saha myydään vähän pienemmällä männällä, vähän halvemmalla ja huonommalla teho/ painosuhteella.
Sinulla kun on 490 ja 560, niin sanoppa, voiko nuo risteyttää, eli 490 putken, kahvat jms laittaa 560 moottoriin? Käsittääkseni muilla markkinoilla on ollut kaupan 500 malli, joka lienee 490:n moottorilla varustettu 560.