Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
Se kolmannella puulla lyöttäminen on muistaakseni monessa opuksessa kielletty juuri vaarallisuutensa takia. Vaikka niinhän niitä puita varmaan tehokkaasti voisi kaataa, kaatosahaukset kymmeneen puuhun, ja yhdellä vänkäämisellä sitten kaikki maahan. On alta sahaaminenkin vaarallista. Jos on yksin liikkeellä, eikä konevoimaa käytössä, ne voi kyllä jättää sikseenkin. Muutenkin nykyään jätetään/ tehdään oikein tarkoituksella vaurioitunutta ja kuollutta hakkuun yhteydessä aikalaillakin. Moton jäljiltäkin kerää helposti 10 mottia hehtaarilta poltinpuuta, jos ottaa kaiken talteen, kuten ennen tehtiin, eikä oksia edes tarvi vielä laittaa pinoon.
Pikaisesti katsoin netistä, se on polttoainepumppuun yhdistetty tuo tissi iivarissa, itse pumppu on kalvomallia, kuten arvelit. Eli sama kalvohomma siinä on kuin kaasarisahoissa. Tissijumppa arvatenkin käynnistyksen tarvitsemaan paineeseen.
Jatkat samaan malliin. Tarkkana kannattaa olla. Jos se on metsässä, sen voi jättää niinkin.
Ennen tätä nykyistä energiapuubuumia raivattiin aika paljon pienpuuta maahan, pieniltä syrjäisemmiltä kuvioilta jopa ainespuun kokoista, kun metsä piti saada hoidettua, ja järeytymään. Äkkiä siitä hiili vapautuu niinkin, hyvähän se on jos poltetaan. Työllistää, ja raha liikkuu, fossiilisen käyttö vähenee. Metkan maastotarkastuksessa oli mitattu eräs kuvio, tehtiin samaan aikaan viimeisten kemeroiden aikaan, mutta kun oli alle puolen hehtaarin kuvio, niin oli Metkaan vasta laitettava. Keskipituus oli 10,7 m, yksi kasvukausi hakkuusta. Kuiduksi hakatut puut meni yhdelle kolmesta, keskikokoinen moto hakkasi, ajokone oli harvennuksille sopiva. Hakkuujälki oli minusta hyvä. Olisi tuo alle puolen hehtaarin kuvio vaikea ollut saada myöhemmin kaupaksi. Mutta nyt olisi sitä raivattua taimikkoa, jossa 3000 runkoa hehtaarilla, mitäköhän sille pitäisi tehdä, raivata puolet heti maahan, vai kasvattaa tuossa 11 metriseksi, ja toivoa kaupan käyvän hyvin myös viiden vuoden kuluttua?
No en ollut kyllä katsonut noita ohjeita koskaan, määräpäivät joskus tarkistin, kun oli jonkin verran puuta tienvarressa, ja vieressä oma riskikuusikko. Aika maltilliset ohjeet on, 50 kiintoa mäntyä saa olla yli määräaikojen. Jos puusta on tilavuudeltaan alle puolet tyviläpimitaltaan alle 10 senttistä, kasaa ei tarvi määräaikaan viedä pois, vaikka olisi 1000 kiintoatai yli. Se 50 kiintoakin on jo jonkin kokoinen kasa, ennen täysi yhdistelmän kuorma. Pistää kyllä metsänomistajan silmään. Näkeekös mittalistasta suoraan, kuinka suuri osa tilavuudesta on tyveltään alle / yli 10 senttisiä?
Taitaa koskea parin motin pinojakin. Totta on, että noita kelirikko ja painorajoitus kieltoja pidetään teillä ihan turhaan, laitetaan ajoissa, mutta ei muisteta ottaa pois. Kuten talvirenkaat. Mutta ei se pitäisi rekkapekan ongelma olla, puun ostajan lähinnä. Tukki sieltä ajetaan monesti jo kesken hakkuun.
Soramontullani oli esiintymä, pelkäsin, että leviää viereiseen aukkoon. Metsä kasvoi yli, lupiinit ei metsään menneet. Typen sidonnan kannalta olisi saattanut olla hyväkin, jos olisivat menestyneet paremmin. Pihastani ja mökillä ajetun hiekan mukana levinneet hävitin kemiallisesti. Se pelillä hävittäminen on aika lapsellista, elynkin kannattaisi satsata urakkaan, kyllä sen pois saa, jos se poisto ei ole tuota, että niitetään tai poljetaan, ja kuvan nappaamalla saa luokkaa 15 eur/h. Valikoiva ruiskutus parina vuonna , ja sen jälkeen siemenpankista itävien kitkentä pari vuotta. Ei ole paha homma, mutta kun rahat laitetaan ihan järjettömyyksiin. Harvalla pellollakaan rikkakasvit enää käsin kitkemällä hävitetään.
Yrittäjäksi kannustaisin, jos metsurin hommat kiinnostaa. Ei tuo 90 eur/h puunkaadosta ole huono, kun kamppeet muutenkin on verstaassa, arvo alle 5 tonnia. Puolen millin motolla tuntihinta sama, polttoaineen kulutus ja vakuutukset eri luokkaa. Timpurit saman arvoisella kalustolla taitaa ottaa 40-45 rakennustyömaalla, se kaivinkoneyrittäjä tekee monesti 15 eur polttoainekuluillla ja 50 teurin koneella lähes samalla hinnalla . Istutukset palkollisena taitaa olla 12 senttiä taimi, mitä viimeksi kyselin, yrittäjä voi laskuttaa 25. Pihapuun kaadot kannattanee laittaa etusijalle, toiseksi helpot istustuskohteet, vaikeimpiin raivauksiin ja kivisiin risuistutuksiin palkata ei suomalaisia, tai välittää eteenpäin. Helpoissa raivauksissa pääsee varmaan ansioille. Kyllä metsurina leivän voi tienata, vaikka ei rikastuisi. Kannattaa valikoida hommat, mihin lähtee. Palkollisena on ihan sama, jos mhy:n metsurina on palkan valtaosin nostanut verottomana sahakorvauksena, jää helposti luu käteen, kun 55 vuotiaana saneerataan pihalle. Eläkkeelläkin on joku merkitys, jos elää vanhaksi. Ja jos jostain jotain joskus oikeasti tienaa, ei kaikkea kannata välttämättä laittaa kulutukseen, joskus kannattaa sijoittaa tai piilottaa. Peruskoulussa yhteiskuntaopin tunneilla tai kun on niitä kaikkia koulunkäyntiavustajia ja opinnon ohjaajia, pitäisi siellä kertoa ja näyttää niitä verokalenterejakin. Ja mikä koulutus ja työ aiheuttaa minkälaisen elämän ja toimeentulon keskimäärin. Eikä pelkästään, että miltä tuntuu, ja mikä kiinnostaa.
Paljon on maatiloja, jotka raivasivat vielä tällä vuosikymmenelläkin kymmeniä / satoja hehtaareja viljelysmaata, vaikka tukea eivät viljelyyn koskaan saisikaan. Samoin moni viljelevä on metsittänyt tukikelpoisiain peltoja aika hyvilläkin paikoilla. Olen itsekin raivannut ja metsittänyt yhtä aikaa, kyllä ne tuet jms. aika paljon vaikuttaa. Toki kannattaa pitkällä tähtäimelläkin joskus laskeskella. Pienimuotoinen viljely aika raskasta pyrokratian paineessa. Voi olla että metsätalous pian samassa jamassa, joka tilalla tarvitaan oma juristi, ennen oli isommilla metsätiloilla metsänhoitaja, maatiloilla pehtoori. Mielekästä sen yrittämisen pitäisi joka tapauksessa olla, jos aina valtiovalta, suku, naapurusto, HS ja yle EU:n ja elyn lisäksi laittaa kapulaa rattaisiin ja lyttää verottajan lisäksi, niin en ihmettele, että nuoret mieluummin asuu kaupungeissa muiden elätettävinä.
Ettei ole päälimmäisiä jo viety?