Käyttäjän Kokenut kaiken tietää kirjoittamat vastaukset
-
En ole paremmin perehtynyt, mutta sahoissa käytetään mielestäni hyvin pientä painetta, ja ruiskutetaan kampikammioon normaaliin tapaan. Olikohan iivarissakin niin että se paine tehdään käynnistyksessä peräti sillä tissillä, ja siksi sitä täytyy painaa se 8 kertaa.
Monet ostaa pienkonebensan 208l tynnyrissä. peltitynnyristä irtiaa aina enemmän tai vähemmän metallihilsettä. Itse rälläköin , hitsaan ja käytän sitä ketjun teroitinta samassa tilassa jossa on sahoja ja kannu, ja niitä hanskoja. On metallia bensatankin lähelläkin.
Kyllä sitä rautamuhjua voi bensaan joutua, jos ei muuta niin ketjua viilatessa. Aika pientä, ja ruostuessaan vielä pienenee, On muissakin huskuissa, en pidä huonona ideana, magneetti kannattaa laittaa maasturin vaihdelaatikon ja perän proppuunkin.
Se onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka onnistunut tuo huskin uutuus on. Mainoksista päätellen karsintaominaisuuksiinkin on panostettu. Varmasti on kysyjälle sopiva saha 550 ja 7910 väliin, jos pahoja lastentauteja ei ole, pidempi takuu voisi auttaa myyntiin. Itsellä suurin on tilhin 362, tuorein malli ja natsilaatikoihin tottuneena se tuntuu hyvältä, tosin niitä metrisiä puita ei kyllä ole tullut vastaan, mutta 60-80 senttiset ihan sopivia, ja karsintakin vielä onnistuu, tankki tyhjenee kyllä äkkiä, kannua ei kannata pitää kaukana. Ei ole tullut mieleen, että pitäisi virittää. Tosin en ole pienempiäkään viritellyt, minusta nuo ammattisahat on tehtaalla jo sen verran optimoitu, että ei ole tarvetta. Kipinäverkot putkista toki aina pois.
Juu kauriit on levinneet aika äkkiä lappiin asti. Peurat ei.
Oikein lumisina talvina peurat kuolee ilman tukiruokintaa nälkään. Minusta se kertoo peuran ruokavaliostakin jotain. Joka tapauksessa mitään peuran aiheuttamia tuhoja metsissä en ole nähnyt yhtenäkään talvena. Mustikassa näkyy kyllä paikoin laidunnus. Toki sitä tukiruokintaakin on, joku on laskenut, että 3 kpl /peura, mutta ei niitä niin paljoa ole, alle kilometrin välein kuitenkin.
Minusta valkohäntäpeura on metsän kasvatusta vähiten haittaava merkityksellinen riistalaji. Kauris on pahempi, mutta hirvi pahin. Majava itselläni aiheuttanut suurimmat tuhot. Myyrätkin viheliäisiä. Kyllä peura on aikalailla harmiton, vaikka kanta on sellainen, että jokaiselle hirviporukan jäsenelle riittää parikin peuraa, kauriita ja hirviä puolikas per nuppi. Villisiasta ei kokemusta, varmaan viljelyksille tuhoisampi kuin metsille. Ihan hyvää lihaakin peurasta saa, kun leikkaa rasvan pois, eikä suttaa ruhoa nylkiessään. Mitä tuhoa peurat teidän metsissänne mielestänne aiheuttaa? Muutama uusi vuosikasvu saattaa mennä sieltä täältä, mutta itseäni peuran kohdalla hirvittää eniten polut kuusikoissa, saattaa edistää lahoa. Sanoisin, että suurin osa niistä taimien vuosikasvuista menee kauriiden suuhun. Vasta kun kauriita alkoi olla, alettiin puhumaan peurojen aiheuttamista metsätuhoista. Sarvet tietysti hangataan johonkin puuhun vuosittain,kantaan nähden niitä puita on tosi vähän.
Kyllä sakemannit ja japsit koneen osaa tehdä. Kun dolmar ja makita on pois markkinoilta, echo/shindaiwa on hyvä vaihtoehto, jos kaksi valtamerkkiä ei sytytä. Echolla vaan ei oikein ole 4310:n lisäksi ammattilaisille muita oikein houkuttelevia malleja. Ruisku, lämmöt, 3,5 kW, 5 kg olisi tonnilla toivomuslistalla. Ja jos olisi vielä huoltovapaa ja kestäisi sen 20 vuotta ja/tai/ sekä 2000 tuntia.
Itselle sattui metkan maastotarkastus, olisi yksi kuvio n 1,5 ha tuoretta kangasta, jossa n. 4 metriseen taimikkoon oli jäänyt 3000 r/ ha. Kaikki havupuuta. Tukea ei ymmärrettävästi tullut, kun on välitön hoidon tarve. Mietinnässä on, kävisikö raivaamassa sieltä 500-1000 pois isänpävän jälkeen, vai kohdistaisiko raivuut kiireellisimpiin kohteisiin?
Pikkutukkia on vähän hyljitty viime aikoina. Tuntuu, että järeämpääkin puuta on päätynyt energiaksi/ kuiduksi. Paikallisia eroja saattaa toki olla.